Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Verotus ja tulli
       90. Kuntien tukeminen

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa ja digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa neljä keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Ilmastonmuutoksen hillintä
  • — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
  • — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa verotuksen keinoin.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Kestävä talouskasvu
  • — Työllisyysaste nousee.
Kestävä julkinen talous
  • — Kestävyysvaje pienenee
  • — Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT -suhde nousee
  • — Julkisyhteisöjen velkaantumisaste alenee, % BKT:sta
  • — Verovaje on alhainen.
Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti
  • — Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,5 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja etätyöskentelymahdollisuudet tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.

Kestävä kehitys

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon mukaisia tavoitteita erityisesti verotuksen kautta. Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Lisäksi progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotus tukee työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua varmistaen samalla julkisen sektorin kestävän rahoituksen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen selonteon tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.

Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2019
varsinainen
talousarvio

2020
esitys
       
28.30.03 Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus - 20,0
28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 2,7 -
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0
28.92.68 Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)    
  — valtuus - 275,5

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

    v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
    1000 € %
 
01. Hallinto 157 679 168 997 196 414 27 417 16
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 193 31 046 33 873 2 827 9
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 245 445 545 100 22
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 646 3 306 2 660 412
25. Metallirahamenot (arviomääräraha) 1 000 1 000 0
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 125 241 120 780 133 320 12 540 10
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 0
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v) 0 16 080 23 370 7 290 45
10. Verotus ja tulli 586 896 624 078 614 527 -9 551 -2
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 378 088 402 270 407 448 5 178 1
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 165 606 164 228 166 099 1 871 1
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 1 727 11 980 11 980 0
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 22 026 24 600 8 000 -16 600 -67
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 15 292 15 000 15 000 0
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 4 158 6 000 6 000 0
20. Palvelut valtioyhteisölle 40 746 36 732 50 042 13 310 36
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 409 24 682 27 992 3 310 13
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 258 50 50 0
(06.) Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) 110 0
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 2 533 2 000 2 000 0
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 436 3 000 5 000 2 000 67
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 10 000 7 000 15 000 8 000 114
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 85 549 86 355 110 762 24 407 28
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 172 48 843 48 049 -794 -2
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 656 3 488 3 773 285 8
03. Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 721 29 024 53 940 24 916 86
04. Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha) 5 000 5 000 0
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 81 565 82 143 56 727 -25 416 -31
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 846 53 874 56 505 2 631 5
(02.) Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 237 26 417 -26 417 -100
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 2 482 1 852 222 -1 630 -88
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 927 682 5 068 688 5 179 064 110 376 2
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 657 183 4 768 273 4 862 743 94 470 2
16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 1 325 2 070 2 103 33 2
17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 504 2 373 2 410 37 2
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 36 554 42 200 37 640 -4 560 -11
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 216 325 234 386 254 333 19 947 9
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 15 791 19 386 19 835 449 2
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 12 629 16 815 18 865 2 050 12
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 13 15 15 0
10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 850 800 850 50 6
12. Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha) 11 766 16 000 18 000 2 000 13
70. Valtionhallinnon kehittäminen 250 010 233 575 41 300 -192 275 -82
01. Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 301 4 700 4 700 0
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 500 5 500 0
(05.) Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) 198 970 211 015 -211 015 -100
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 726 4 260 23 000 18 740 440
(21.) Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) 15 663 0
(22.) Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v) 8 250 0
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 8 100 8 100 8 100 0
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 272 258 272 282 279 418 7 136 3
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 244 649 242 282 246 418 4 136 2
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 15 196 17 000 20 000 3 000 18
(32.) Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 0
33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 12 413 13 000 13 000 0
90. Kuntien tukeminen 8 589 259 8 525 867 9 647 545 1 121 678 13
(20.) Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 075 0
(22.) Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 200 200 -200 -100
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 575 484 8 491 577 7 328 145 -1 163 432 -14
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 7 500 4 090 400 -3 690 -90
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v) 30 000 40 000 10 000 33
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha) 2 279 000 2 279 000 0
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 272 634 275 000 260 000 -15 000 -5
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 272 634 275 000 260 000 -15 000 -5
92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 925 815 2 097 235 2 249 953 152 718 7
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 947 3 953 3 633 -320 -8
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 500 1 700 2 300 600 35
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 11 545 12 312 12 600 288 2
(60.) Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 18 493 0
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 14 200 14 200 0
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 881 000 2 069 000 2 206 000 137 000 7
87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) 10 330 10 100 11 050 950 9
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 16 926 6 600 15 200 8 600 130
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 176 300 300 0
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 2 000 2 000 0
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 200 300 300 0
98. Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha) 11 550 4 000 12 600 8 600 215
Yhteensä 17 219 648 17 494 367 18 719 817 1 225 450 7
  Henkilöstön kokonaismäärä 12 099 12 097 12 271