Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

70. Maanmittaus ja tietovarannotPDF-versio

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Kiinteistöjärjestelmän ylläpidolla ja parantamisella luodaan edellytyksiä mm. toimivalle markkinataloudelle ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Valtakunnallisilla peruspaikkatiedoilla on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana paikkatiedon hyödyntämisen yleisenä pohja-aineistona. Yleiset talouden suhdanteet vaikuttavat erityisesti maanmittaustoimituksiin ja kirjaamisasioihin niin, että niiden kysyntä seuraa suhdannekehitystä pienellä viiveellä.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa ja strategiset kehittämishankkeet painottuvat digitaalisiin palveluihin. Yhä suurempi osa kehittämishankkeista ja tehtävistä hoidetaan yhteistyössä verkostoissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, mikä edellyttää yhä aktiivisempaa osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön. Varautumisen, tietosuoja ja tieto- ja kyberturvan merkitys kasvaa edelleen, mikä edellyttää, että vastuut ovat selkeitä palveluketjuissa ja yhteistyössä. Jatkuvien palveluiden vaatimukset on myös otettava entistä paremmin huomioon jo projektien suunnittelu- ja toteutusvaiheessa, jotta palveluiden elinkaaren hallinnassa sekä palvelutuotannossa pystytään täyttämään asiakkaiden palveluodotukset turvallisesti ja kustannustehokkaasti.

Uudessa huoneistotietojärjestelmässä luodaan edellytykset osakkeilla hallittavien asuinhuoneistojen omistaja- ja huoneistotietojen rekisteröinnille sekä asuinhuoneistojen vaihdantaan ja vakuushallintaan. Järjestelmässä uudet asuntoyhtiöt perustetaan vain digitaalisesti eikä osakekirjoja paineta. Ennen 1.1.2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelonsa ylläpito huoneistotietojärjestelmään viimeistään 31.12.2022. Hankkeen seuraavassa vaiheessa selvitetään palveluiden ja lainsäädännön jatkokehittämistarpeita.

Paikannusta, paikkatietoja ja navigointipalveluja käytetään yhä laajemmin elinkeinoelämän ja hallinnon prosesseissa, turvallisuutta lisäämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Perus- ja muiden paikkatietojen monipuolistuva käyttö esimerkiksi erilaisten analyysien lähtötietona lisää niihin kohdistuvia vaatimuksia. Vaatimukset liittyvät mm. tietojen valtakunnalliseen kattavuuteen, kolmiulotteisuuteen, luotettavuuteen, tarkkuuteen, ajantasaisuuteen, elinkaareen, metatietoihin ja yhtenäisyyteen. Paikkatietopoliittisen selonteon visio on: Suomessa on maailman innovatiivisin ja turvallisin paikkatiedon ekosysteemi. Selonteossa tunnistettiin kehittämiskohteiksi laadukkaat osoitetiedot, tarkka paikannus, turvallisuusviranomaisten yhteinen paikkatietoalusta, yhteinen paikkatiedon ekosysteemi, paikkatietoalan yhteistyön tiivistäminen, osaamisen lisääminen ja lainsäädännön uudistaminen. Paikkatietopoliittisen selonteon toimenpideohjelman toteuttamisen avulla voidaan tehostaa paikkatiedon tuotantoa, kytkeä paikkatietojen hallinta osaksi yleistä tietopolitiikkaa ja parantaa eri sektorien toimintamahdollisuuksia paikkatietoja hyödyntäen.

Yhtenä keinona edistää paikkatietopoliittisen selonteon tavoitteita on edistää Paikkatiedon palvelualusta (PTA) -hankkeessa kehitettyjen tukipalveluiden käyttöä usean organisaation vastuulla olevien tietokokonaisuuksien hallinnassa (mm. osoitteet). Tukipalveluiden avulla julkisen hallinnon toimijat voivat tuoda keräämiänsä paikkatietoja osaksi yhteistä tietoaineistoa ja saattaa ne hallitusti tarjolle eri käyttötarkoituksiin. Tukipalveluiden tarjoaman tiedon varaan myös yksityissektorin toimijat voivat halutessaan rakentaa omia palveluekosysteemejä. Peruspaikkatietojen ylläpito perustuu Maanmittauslaitoksen, kuntien ja muiden viranomaisten väliseen yhteistyöhön ja vastuunjakoon.

Tilusjärjestelyillä voidaan vaikuttaa pysyvästi heikon tilusrakenteen aiheuttamiin lisäkustannuksiin ja haittoihin. Selvityshenkilö esitti selvitysraportissaan laajaa uudistusohjelmaa maatalouden kannattavuusongelmiin. Tilusjärjestelyt ovat osa selvityksessä ehdotettua peltoreformia. Kansallisen metsästrategian 2025 päivityksessä esitetään metsätilusjärjestelytoiminnan vahvistamista. Tilusjärjestelyt ovat aikaisempaa enemmän mukana myös niissä suunnitelmissa ja toimenpiteissä, joilla halutaan vaikuttaa ilmastopäästöihin ja liikenneturvallisuuteen.

Sähköisistä palveluista kehitetään yhä asiakas- ja tarvelähtöisempiä ja helppokäyttöisempiä. Asiakkaan näkökulmasta eri toimijoiden väliset rajat pyritään poistamaan näkyvistä ja pyritään kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä. Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä vahvistuu osana kansallista palveluarkkitehtuuria ja perustietovarannoilla on tärkeä rooli yksityisen sektorin palveluiden mahdollistajana.

Paikkatietokeskuksen ydintehtävät muodostuvat paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen edistämisestä, kansallisten vertausjärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta sekä koko maanmittausalaa tukevasta tutkimuksesta. Kansainvälisessä kilpailussa laaja-alaisen ja huipputasoisen tutkimuksen merkitys korostuu. Metsähovin tutkimusaseman teknisen infrastruktuurin ajanmukaistamista jatketaan ja aseman tutkimustoimintaa kehitetään.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maanmittaus ja tietovarannot -politiikkasektorilla toimeenpannaan pääluokkaperusteluissa mainittujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi seuraavia tavoitteita:

— kiinteistö- ja huoneistotietojärjestelmien hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan kansallisen omistus- ja vakuusjärjestelmän toimivuutta

— maastotieto- ja koordinaattijärjestelmien hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan paikantamisen perusta ja peruspaikkatietojen saatavuus kansallisesti

— tutkimuksella ja tukipalveluilla tuetaan paikkatietojen yhteentoimivuutta ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä.

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 824 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Maanmittauslaitoksen tehtävänä on toimialallaan:

  • — huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta
  • — harjoittaa tieteellistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa
  • — huolehtia paikantamisen perustasta ja peruspaikkatietojen tuottamisesta sekä tuottaa asiantuntijapalveluita yhteiskunnan käyttöön
  • — huolehtia tarvittavien rekisterien ylläpitämisestä
  • — huolehtia alan yleisestä kehittämisestä ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön
  • — hoitaa ne muut tehtävät, jotka erikseen säädetään tai maa- ja metsätalousministeriö määrää sen suoritettaviksi.

Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.70 selvitysosassa esitettyjen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maanmittauslaitokselle vuoden 2020 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todettujen toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden lisäksi seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Maanmittauslaitos syventää tutkimus- ja infrayhteistyötä muiden tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa Tulanet-yhteenliittymää ja muita verkostoja hyödyntäen. Laitos ylläpitää ja kehittää Metsähovin tutkimusasemaa ja valtakunnallista kiinteiden GNSS-tukiasemien FinnRef-verkkoa, joiden laitteistoilla ylläpidetään valtakunnallisia ja maailmanlaajuisia paikannus- ja referenssijärjestelmiä. Lisäksi laitos ylläpitää Virolahden RIMS-tukiasemaa, jolla parannetaan navigointitarkkuutta Suomessa ja Euroopassa. Laitos kehittää FinnRef-verkkoon kytkeytyvää FINPOS-palvelua tukemaan laitoksen omia prosesseja ja jatkossa mahdollisesti myös muita toimijoita. Paikantamisen luotettavuuden parantamiseksi ja Paikkatietokeskuksen toimitilamuutoshankkeen johdosta Metsähovin tutkimusaseman ja -laitteistojen sekä pysyvän satelliittipaikannusverkon uudistustyötä jatketaan vuoden 2020 loppuun. Laboratorioiden ja mobiilien mittausjärjestelmien kehitystyötä jatketaan.

Maanmittauslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2018 tilinpäätös 2019 arvio 2020 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Kiinteistötoimitukset 36 947 36 371 485 36 464 35 008 472 35 608 35 608 472
Tilusjärjestelytehtävät 3 042 624 43 4 332 40 47 4 828 - 47
Kirjaamistehtävät 21 167 21 162 333 23 312 22 130 343 26 260 26 260 352
Perustietovarantojen ylläpito 33 048 3 016 425 34 255 1 971 446 34 930 3 008 440
Tietopalvelu 13 512 14 199 50 12 273 12 370 54 13 100 12 998 54
Maanmittaus ja paikkatietosektorin tutkimus, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut 16 026 7 983 263 18 619 7 558 273 18 450 6 340 275
IT-palvelutuotanto 15 082 14 152 141 - - - - - -
Yhteensä 138 824 97 506 1 739 129 255 79 077 1 635 133 176 84 213 1 640

Viraston tunnusluvut

  2018
toteutuma
2019
tavoite1)
2020
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus      
— KMTK-yhteistyössä mukana olevien kuntien kokonaismäärä vuoden lopussa - 15 25
— KTJ-2023 perusparannusohjelman kattavuusindeksi 41 49 56
— tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta, % 2 3 3
       
— tutkimuksen luottamus & maine 3,83 3,85 3,90
       
— tilusjärjestelytuotanto (Mha) 6 916 7 100 7 100
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— kokonaistuottavuus 101,0 102,0 102,0
— työn tuottavuus 103,2 102,0 102,0
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
— toimitustuotanto, toimituksia, kpl 16 276 17 000 17 000
— tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl 6 10 8
— kirjaamisratkaisujen määrä, kpl 321 085 220 000 220 000
— huoneistotietojen ratkaisujen määrä, kpl - - 92 000
— laserkeilausohjelman toteutuma, % - - 100
— korkeusmallia 2 metrin ruutukokoon, km² 22 480 12 300 4 500
— lohkomisen kestoaika, kk 5,0 4,5 4,2
— lainhuutojen käsittelyaika, pv 30 20 20
— rakennusten ja tiestön täydellisyys, % - 96 96
— asiakkaiden kokonaistyytyväisyys, % 86 85 85
— tieteelliset referoidut julkaisut, kpl 102 120 120
       
— sähköisten palveluiden häiriöttömyys % 100 99,5 99,5

1) Päivitetty tulossopimuksen mukaisiksi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 147 650 119 836 125 037
Bruttotulot 96 977 79 756 84 213
Nettomenot 50 673 40 080 40 824
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 41 044    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 41 755    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 69 761 68 686 72 866
— muut tuotot 8 - -
Tuotot yhteensä 69 769 68 686 72 866
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 44 706 41 787 46 696
— osuus yhteiskustannuksista 24 700 26 889 26 170
Kustannukset yhteensä 69 406 68 676 72 866
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 363 10 -
Kustannusvastaavuus, % 101 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 963 2 000 2 000
— muut tuotot - - -
Tuotot yhteensä 1 963 2 000 2 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 032 1 078 1 051
— osuus yhteiskustannuksista 818 882 849
Kustannukset yhteensä 1 850 1 960 1 900
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 113 40 100
Kustannusvastaavuus, % 106 102 105

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirtyvän erän leikkaus, kertaluonteisen leikkauksen poisto 3 000
Tilusjärjestelyiden tie- ja kuivatushankkeet (siirto momentilta 30.70.40) 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -158
JTS-miljardin tuottavuussäästö -570
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 626
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -127
Palkkausten tarkistukset -98
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 149
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -2 450
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -130
Tasomuutos 2
Yhteensä 744

2020 talousarvio 40 824 000
2019 talousarvio 40 080 000
2018 tilinpäätös 51 384 000

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä osuus määrärahasta on noin 1 100 000 euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 900 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tilusjärjestelyiden tie- ja kuivatushankkeet (siirto momentille 30.70.01) -500
Tilusjärjestelyt, kertaluonteisen lisäyksen poisto -1 000
Tilusjärjestelyt peltorakenteen kehittämiseksi (HO 2019) 500
Yhteensä -1 000

2020 talousarvio 2 500 000
2019 talousarvio 3 500 000
2018 tilinpäätös 4 200 000