Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

30. AikuiskoulutusPDF-versio

Selvitysosa:Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä aikuiskoulutuksen kehittämistä. Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön voimavaroja sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla lisäksi lukujen 29.10, 29.20, 29.40 ja 29.90 määrärahoihin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon vahvistaminen. Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, aikuiskoulutuksen suhteen aliedustettujen ryhmien osallistumisen lisäämiseen, monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen. Aikuiskoulutusta suunnataan myös opetustoimen henkilöstön osaamisen varmistamiseen sekä maahanmuuttajien työllistymisen ja integraation tukemiseen. Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Vapaa sivistystyö vastaa muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin.

Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin. Tavoitteena on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ja nuorisotakuun toimenpiteitä. Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään edelleen osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kokonaisuutta. Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen ja kehittämisen välineenä sekä joustavana osaamisen tunnustamisjärjestelmänä. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen rahoitusta kehitetään.

Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä suoritettavissa tutkinnoissa.

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutusten käyttöönottoa valmistellaan.

Valmistellaan vapaan sivistystyön rahoituksen kehittämistä koskevat linjaukset siten, että muutokset voivat tulla voimaan vuonna 2016. Tuetaan vapaan sivistystyön laadun kehittämistä. Maahanmuuttajataustaisen ja maahanmuuttajien opetuksessa toimivan opetustoimen henkilöstön SPECIMA-tyyppistä täydennyskoulutusohjelmaa jatketaan.

Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan jatkamalla Osaava-täydennyskoulutusohjelmaa. Tavoitteena on, että vuonna 2014 osaamista parantavaan täydennyskoulutukseen osallistuu 45 000 opetustoimen henkilöstöön kuuluvaa.

Elinikäistä oppimista tukevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitetään.

Toiminnan laajuus

Aikuiskoulutusta järjestetään noin 800 julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Erityyppiseen aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain lähes 1,7 milj. henkilöä eli 52 % työikäisestä aikuisväestöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan menoista noin 12 % kohdentuu aikuiskoulutukseen jäljempänä olevan taulukon mukaisesti.

Omaehtoisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä ja suoritetut tutkinnot koulutusmuodoittain opetushallinnon alaisessa aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä

Koulutusmuoto 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
           
Aikuisten perusopetus          
tutkinto-opiskelijat 2 361 2 390 2 500 2 500 2 500
aineopiskelijat 1 794 1 491 1 500 1 500 1 500
Aikuisten lukiokoulutus          
tutkinto-opiskelijat 10 613 9 778 10 000 10 000 10 000
aineopiskelijat 15 286 17 518 17 500 17 500 17 500
Ammatillinen peruskoulutus          
näyttötutkintoon valmistava oppilaitosmuotoinen koulutus, opiskelijat 24 851 27 175 27 500 27 800 28 000
oppisopimuskoulutus, opiskelijat 23 099 23 378 23 200 23 900 24 600
suoritetut tutkinnot, yhteensä 10 167 11 911 12 400 12 700 12 900
Ammatillinen lisäkoulutus          
näyttötutkintoon valmistava koulutus, opiskelijat 33 586 35 190 36 200 35 700 35 100
oppisopimuskoulutus, opiskelijat 36 470 33 356 33 400 27 000 28 500
suoritetut tutkinnot 16 006 16 153 16 700 15 400 15 600
ei-tutkintoon valmistava lisäkoulutus, muu kuin oppisopimuskoulutus1) 3 178 3 280 3 500 3 300 3 200
ei-tutkintoon valmistava lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus 5 047 5 058 4 600 3 200 3 200
Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus          
amk-tutkinto, opiskelijat 21 656 21 492 21 598 21 600 21 600
ylempi amk-tutkinto, opiskelijat 6 580 7 321 7 834 8 000 8 000
avoin ammattikorkeakoulu, opiskelijat2) 9 191 9 155 9 200 9 300 9 300
suoritetut amk-tutkinnot 3 710 3 986 3 759 3 800 3 800
suoritetut ylemmät amk-tutkinnot 1 253 1 521 1 708 1 750 1 750
Yliopistojen aikuiskoulutus          
avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinnot, opiskelijat3) 82 434 82 597 82 629 85 000 85 000
Vapaan sivistystyön oppilaitokset4)          
kansalaisopistot, opiskelijat 1 125 925 1 144 809 1 086 000 1 094 000 1 094 000
kansanopistot, opiskelijat 135 873 135 168 123 300 124 700 124 700
kesäyliopistot, opiskelijat 45 740 52 256 50 900 51 200 51 200
opintokeskukset, opiskelijat 232 580 228 967 226 500 226 500 226 500
liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijat 102 301 95 999 100 000 100 000 100 000

1) Henkilötyövuosia.

2) Mukana ainoastaan ulkopuoliset osallistujat, ei amk:n omia tutkinto-opiskelijoita, jotka suorittavat amk:n opintoja.

3) Luvut eivät sisällä ikäihmisten yliopistossa opiskelevia, joita ei tilastoida vuodesta 2010 lähtien. Rahoitus perustuu muiden kuin yliopiston omien opiskelijoiden suorittamiin opintosuorituksiin.

4) Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärät ovat osallistujien bruttomääriä, nettomäärät ovat tässä esitettyjä pienempiä.

Aikuiskoulutuksen rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (euroa)

    2013
talousarvio
2014
esitys
       
29.10 Yleissivistävä koulutus    
  Valtionosuus käyttökustannuksiin    
  — perusopetuksen aikuisopiskelijat (arvio) 5 002 000 5 144 000
  — lukion aikuisopiskelijat (arvio) 11 728 000 10 414 000
29.20 Ammatillinen koulutus    
  Valtionosuus käyttökustannuksiin    
  — näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus (arvio) 90 975 000 89 609 000
29.30 Aikuiskoulutus    
  — aikuiskoulutuksen kehittäminen, opetushenkilöstön koulutus ja tukitoimet 28 357 000 28 357 000
  — valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisille erikoisoppilaitoksille 161 454 000 153 954 000
  — valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen 116 494 000 117 343 000
  — valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja järjestöille 172 234 000 171 884 000
  — nuorten aikuisten osaamisohjelma 27 000 000 52 000 000
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  Valtionosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin    
  — aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus (arvio) 70 328 000 69 570 000
  — erikoistumisopinnot (arvio) 5 209 000 4 509 000
  — ylempi amk-tutkinto (arvio) 26 047 000 25 767 000
  Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan1)    
  — avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinto-oikeudet (arvio) 24 700 000 24 700 000
29.90 Liikuntatoimi    
  Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat    
  — liikunnan koulutuskeskukset 17 664 000 17 663 000
  Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille 109 000 110 000
Yhteensä 757 301 000 771 024 000

1) Kyse on laskennallisista eristä yliopistojen perusrahoituksen sisällä. Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25-vuotiaana aloittaneita), joita oli noin 26 % aloittaneista ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 165 milj. euroa v. 2010.

20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 25 347 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetustoimen ja sitä tukevan henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen sekä sen seurantaan ja arviointiin

2) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen, auktorisoitujen kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen sekä näyttötutkintomestarikoulutukseen

3) erityisryhmien koulutukseen

4) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1. Opetustoimen henkilöstökoulutus  
Yleissivistävään koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus 4 200 000
Ammatilliseen koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus 2 000 000
Aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvä henkilöstökoulutus 1 100 000
Aluehallinnon toteuttama henkilöstön täydennyskoulutus 590 000
Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus 3 069 000
Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan kustannukset sekä seurannan ja arvioinnin kehittäminen 158 000
Maahanmuuttajataustaisen opetus- ja opetuksen tukihenkilöstön koulutus (Specima) 1 500 000
Opetushenkilöstön tutkintoa täydentävä koulutus 2 000 000
Opetustoimen henkilöstön Osaava-ohjelma (ml. TALIS 2013) 8 000 000
Yhteensä 22 617 000
   
2. Ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano  
Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 1 645 000
Näyttötutkintojen sähköisen palautejärjestelmän (AIPAL) ylläpitäminen ja kehittäminen 150 000
Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 332 000
Auktorisoitujen kääntäjien tutkintojärjestelmän kehittäminen 103 000
Yhteensä 2 230 000
   
3. Erityisryhmien koulutus  
Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus 500 000
Yhteensä 500 000
   
Kaikki yhteensä 25 347 000

Valtion rahoittamaan opetustoimen lyhyt- ja pitempikestoiseen perus- ja toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 45 000 henkilöä vuonna 2014. Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistamiseksi jatketaan Osaava-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää työurien pidentämistä sekä lisätä ammatillista kehittymistä, parantaa työolosuhteita ja edistää koulutukseen osallistumista.


2014 talousarvio 25 347 000
2013 talousarvio 25 347 000
2012 tilinpäätös 25 747 000

21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 010 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikuiskoulutuspolitiikkaa, aikuisopiskelua, tutkintojärjestelmiä, koulutustarjontaa ja elinikäistä oppimista koskevasta valtakunnallisesta tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoiminnasta, maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisestä sekä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä OECD:n toteuttaman aikuisten osaamista mittaavan kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) kansallisesta toimeenpanosta ja käytöstä aiheutuviin kustannuksiin

3) enintään kahtatoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen 370 000
Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittäminen 310 000
Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen kehittäminen 290 000
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 280 000
Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen 250 000
Aikuisopiskelua ja elinikäistä oppimista koskeva tutkimus, arviointi ja seuranta (ml. PIAAC, aikuiskoulutustutkimus) 790 000
Aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö 545 000
Muu elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutusjärjestelmän kehittäminen 175 000
Yhteensä 3 010 000

2014 talousarvio 3 010 000
2013 III lisätalousarvio 1 000 000
2013 talousarvio 3 010 000
2012 tilinpäätös 3 010 000

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 164 618 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 7 670 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

  enimmäismäärä yksikkö
     
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 1 910 985 opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 266 724 opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten opintokerhotoimintaan 255 000 opintokerhotunti
Valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan 168 196 opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 57 803 opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 6 000 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 700 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)

  Valtionosuus Valtionavustus Yhteensä
       
Kansalaisopistot 90 472 000 3 290 000 93 762 000
Kansanopistot 48 384 000 3 180 000 51 564 000
Opintokeskukset 12 704 000 1 000 000 13 704 000
Kesäyliopistot 5 388 000 200 000 5 588 000
Yhteensä 156 948 000 7 670 000 164 618 000

Valtionavustuksia käytetään opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin. Laatu- ja kehittämisrahoituksen perusteena olevat tavoitteet sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja ylläpitäjiä edustavien valtakunnallisten järjestöjen kesken. Avustuksia kohdentamalla parannetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisuuksia hoitaa yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa tukevia tehtäviään. Painopisteenä on maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien sekä opinnollista kuntoutusta tarvitsevien väestöryhmien koulutuspalvelujen turvaaminen sekä ikärakenteen muutoksista aiheutuviin koulutustarpeisiin vastaaminen.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat

   
Kansalaisopistot 82,60 euroa/
opetustunti
Kansanopistot 296,25 euroa/
opiskelijaviikko
Opintokeskukset:  
  opintokerhotoiminta 4 euroa/
opintokerhotunti
  opintotoiminta 106,87 euroa/
opetustunti
Kesäyliopistot 156,24 euroa/
opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poisto -200
Yhteensä -200

2014 talousarvio 164 618 000
2013 talousarvio 164 818 000
2012 tilinpäätös 164 143 847

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 138 075 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 8 050 000 euroa työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 200. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valtionosuusindeksien korottamatta jättäminen vuodelle 2014. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimenrahoituksesta annetun lain muuttamisesta siten, että vuoden 2013 talousarvion yhteydessä toteutettu lisäkoulutuksen yksikköhinnan perusteena käytettävä väliaikainen kerroin täsmennetään vastamaan tarvittavaa muutosta vuonna 2014.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtionosuus käyttökustannuksiin 130 025 000
Valtionavustus työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisvuosien loppusuorituksiin ja oikaisuihin (enintään) 8 050 000
Yhteensä 138 075 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Menosäästö -4 100
Yhteensä -4 100

2014 talousarvio 138 075 000
2013 talousarvio 142 175 000
2012 tilinpäätös 154 360 755

32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 117 343 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 17 350 000 euroa valtionavustusten maksamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 19 650. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen. Määrärahaa on tarkoitus käyttää nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valtionosuusindeksien korottamatta jättäminen vuonna 2014.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) 96 016 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (10 115 * 6 926 €) 70 064 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (3 495 * 7 286 €, sis. alv) 25 952 000
Kuntien rahoitusosuus -55 795 000
Lisäkoulutus  
— ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (14 738 * 3 268,70 €) 48 174 000
— muu lisäkoulutus (4 913 * 2 360,73 €) 11 598 000
Valtionavustus nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen, tuettuun oppisopimuskoulutukseen ja muuhun kehittämiseen (enintään) 5 850 000
Valtionavustus korotettuun koulutuskorvaukseen (enintään) 5 000 000
Valtionavustus työpaikkaohjaajien koulutukseen (enintään) 2 500 000
Valtionavustus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen (enintään) 4 000 000
Yhteensä 117 343 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärän vähentäminen (HO) -5 511
Kertamenon poistuminen -2 000
Peruskoulutuksen yksikköhinnan muutos (HO) -1 489
Siirto momentilta 27.10.01 (LTA I 2013) 49
Valtionavustus nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen, tuettuun oppisopimuskoulutukseen ja muuhun kehittämiseen 5 000
Valtionavustus työpaikkaohjaajien koulutukseen 2 500
Valtionosuus tutkinnon osien suorittamisen edistämiseen 2 300
Yhteensä 849

2014 talousarvio 117 343 000
2013 I lisätalousarvio 49 000
2013 talousarvio 116 494 000
2012 tilinpäätös 131 003 006

33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 52 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppilaitosmuotoisesti ja oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 6 000 000 euroa valtionavustuksena tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 5 000. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 3 200. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa.

Suoritekiintiöiden estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien sekä valtionavustusten enimmäismäärästä myöntämättä jätetyn euromäärän suuruisten valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisesti määrärahaa käytetään vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien 20—29 -vuotiaiden nuorten aikuisten oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että ohjelmakauden aikana opintonsa aloittaisi vuosittain noin 4 000 kohderyhmään kuuluvaa opiskelijaa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtionosuus oppilaitosmuotoisen koulutuksen käyttökustannuksiin 40 000 000
Valtionosuus oppisopimuksena järjestettävän koulutuksen käyttökustannuksiin 10 000 000
Valtionavustus ohjaus- ja neuvontapalveluihin 2 000 000
Yhteensä 52 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtionosuus oppilaitosmuotoisen koulutuksen käyttökustannuksiin 20 000
Valtionosuus oppisopimuksena järjestettävän koulutuksen käyttökustannuksiin 5 000
Yhteensä 25 000

2014 talousarvio 52 000 000
2013 talousarvio 27 000 000

51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 879 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 221 530, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 11 600 opiskelijatyöpäivää.

Selvitysosa:Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 71,68 euroa opiskelijatyöpäivää kohden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Menosäästö -3 400
Yhteensä -3 400

2014 talousarvio 15 879 000
2013 talousarvio 19 279 000
2012 tilinpäätös 21 060 894

53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 266 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 310 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan 2 215 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan 2 537 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan 1 290 000
Karjalan Liitolle 151 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan 573 000
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan 100 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan 90 000
Yhteensä 7 266 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -150
Yhteensä -150

2014 talousarvio 7 266 000
2013 talousarvio 7 416 000
2012 tilinpäätös 7 441 000