Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

20. Ammatillinen koulutusPDF-versio

Selvitysosa:Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Työelämä- ja kysyntälähtöisyys sekä reagointiherkkyys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja osuvuutta. Koulutustakuun toteuttaminen osana nuorisotakuuta ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttävät nuorten koulutukseen pääsyn turvaamista ja joustavien koulutusväylien rakentamista sekä riittävää koulutustarjontaa myös aikuisväestölle. Nuorisotakuun toteuttamiseen suunnatulla määrärahalla varmistetaan ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta koko maassa. Lisäksi kehitetään uusia koulutusta ja työtä joustavasti yhdistäviä perustutkinnon suorittamisen malleja, joissa hyödynnetään nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua sekä koulutuksen eri järjestämismuotoja. Ammatillista koulutusta kohdennetaan nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseksi siten, että kohderyhmään kuuluvien aloittajien määrä kasvaa 5 000:lla.

Koulutuksen järjestäjäverkkoa sopeutetaan alueelliseen väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamista ja rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena elinvoimainen ja toimintakykyinen järjestäjä- ja toimipisteverkko.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamisen tavoitteena on selkeämpi ja paremmin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaava ja elinikäistä oppimista tukeva tutkintorakenne ja tutkinnot. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten asema tutkintojärjestelmän osana selkeytetään. Yksilöllisten opinto- ja tutkinnon suorittamispolkujen muodostumista tuetaan lisäämällä valinnaisuutta tutkintoa muodostettaessa ja joustavoittamalla tutkinnon suorittamisen tapoja. Samalla lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen ja edistetään erityisesti työelämässä olevien mahdollisuutta vaiheittaiseen tutkinnon osa kerrallaan etenevään tutkinnon suorittamiseen. Nuorten ja vailla ammatillista tutkintoa olevien koulutuksen ensisijainen tavoite on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Ammatillisten perustutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään ECVET-pisteinä.

Toiminnan tuloksellisuus

Ammatillisen koulutusjärjestelmän vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä. Koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat samanaikaisesti kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan ja työelämän tarpeista lähtevien opintopolkujen sekä tavoitteellista oppimista tukevien monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta. Koulutuksen järjestäjien toimiva laadunhallinta lisää osaltaan toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7,5 prosenttiin vuonna 2014, kun se oli 9,1 % vuonna 20111). Läpäisyastetta pyritään nostamaan 64 prosenttiin vuonna 2014, kun se oli arviolta 61 % vuonna 20112). Tavoitteiden saavuttamiseksi jatketaan vuonna 2011 käynnistettyä ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaa.

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehittämällä laadunhallintajärjestelmän kriteeristöä, laadusta palkitsemisen menettelyjä ja laadun kehittämisen tukimuotoja voidaan kannustaa laatutyön eri vaiheissa olevia koulutuksen järjestäjiä laadun jatkuvaan parantamiseen.

Perusasteen päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa tai koulutuspaikkaa olevien pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen parannetaan uusilla opiskelijaksi ottamisen perusteilla. Koulutukseen hakeutumista ja valintaa tehostetaan laajentamalla ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä koskemaan myös yhteishaun ulkopuolista nuorille suunnattua koulutusta ja aikuiskoulutusta.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitus uudistetaan palkitsemaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Tavoitteena on tukea nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja aiemmin opitun tunnustamista. Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja säätelyjärjestelmiä uudistetaan siten, että ne muodostavat nykyistä selkeämmän ja yhtenäisemmän kokonaisuuden ja tukevat työelämävastaavuudelle, elinikäisen oppimisen edistämiselle, nuorisotakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Rahoitusjärjestelmän tulee tukea yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista ja ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotojen joustavaa yhdistämistä. Toiminnan säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja selkeytetään kehittämällä sähköistä asiointia ja tietopohjaa.

Toiminnan laajuus

Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja varataan riittävästi lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman ammatillista tutkintoa jääneille nuorille, valmistavaa koulutusta tarvitseville ja työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tuleville erityisesti ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Nuorisotakuun toteutukseen osoitetulla määrärahalla ammatillista peruskoulutusta lisätään niille alueille, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita alueita vähemmän, painottuen metropolialueelle ja turvataan samalla tarjonnan säilyminen väestökehityksen ja työvoimatarpeen edellyttämällä tasolla myös muilla alueilla.

Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien arvioidaan kehittyvän seuraavasti:

Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
             
Perustutkintoon johtava/valmistava koulutus yhteensä 59 743 59 992 61 003 61 500 63 000 62 800
— opetussuunnitelmaperusteinen koulutus 50 006 49 816 49 858 49 500 50 700 50 600
— näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus 9 737 10 176 11 145 12 000 12 300 12 200

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
             
Perustutkinnot yhteensä 36 933 37 221 40 507 41 700 42 800 43 700
— opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa suoritetut tutkinnot 32 700 32 976 34 581 35 500 36 000 36 500
— näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot 4 233 4 245 5 926 6 200 6 800 7 200

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
             
Peruskoulutus yhteensä 143 926 149 202 150 557 150 295 151 300 151 000
— josta erityisopetus 19 728 20 916 21 264 21 904 22 200 22 200
1. Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus yhteensä 128 462 131 940 132 595 131 281 131 700 130 500
1.1. Perustutkintoon johtava koulutus 122 405 125 451 126 055 124 881 125 200 125 000
1.2. Peruskoulutukseen valmistavat koulutukset yhteensä 6 057 6 489 6 540 6 400 6 500 6 500
— josta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) 1 227 1 466 1 555 1 534 1 600 1 600
— josta vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 2 835 2 903 2 906 2 839 2 850 2 850
— josta maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 1 402 1 570 1 586 1 598 1 650 1 650
— josta talouskouluopetus 595 550 494 429 400 400
2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus 15 464 17 262 17 962 19 014 19 600 19 500

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Opiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
             
Peruskoulutus yhteensä 142 202 147 038 148 235 148 971 149 940 149 630
1. Kunnallinen ammatillinen koulutus 120 448 117 367 118 446 119 134 119 980 119 690
— josta kuntajärjestäjien 28 180 24 495 23 851 23 843 30 600 30 520
— josta kuntayhtymäjärjestäjien 92 268 92 872 94 595 95 291 89 380 89 170
2. Yksityinen ammatillinen koulutus 21 631 29 536 29 648 29 693 29 820 29 800
3. Valtion järjestämä ammatillinen koulutus 123 135 141 144 140 140

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskeljamäärään.

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
             
Kaikki järjestäjät yhteensä 154 144 139 137 134 130
— kuntajärjestäjät 18 15 12 11 11 11
— kuntayhtymäjärjestäjät 46 39 39 38 36 34
— yksityiset järjestäjät 89 89 87 87 86 84
— valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 1

1) Kalenterivuoden alun tilanne.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista koulutusta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta, minkä vuoksi taulukossa mainitaan asianomaisessa yhteydessä se talousarvion luku, johon määräraha sisältyy.

Ammatillinen koulutus

Peruskoulutus Lisäkoulutus
Oppilaitosmuotoinen
koulutus
Oppisopimuskoulutus Oppilaitosmuotoinen
koulutus
Oppisopimuskoulutus
               
Opetus-
suunnitelma-
perusteinen
koulutus1)
Näyttö-
tutkintoon valmistava koulutus
Opetus-
suunnitelma-
perusteinen
koulutus
Näyttö-
tutkintoon valmistava koulutus
Tutkinto-
tavoitteinen
koulutus
Tutkintoon
johtamaton
koulutus
Tutkinto-
tavoitteinen
koulutus
Tutkintoon
johtamaton
koulutus
29.20 29.20 29.30 29.30 29.30 29.30 29.30 29.30

1) Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus jakaantuu perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin. Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti).

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 487 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2014 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 3 400 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2014 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 500 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 7 200 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 3 300 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

  2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
         
Saamelaisalueen koulutuskeskus 67,4 68,3 68 63
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus 22,0 22,6 23 24
Yhteensä 89,4 90,9 91 87

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 9 942 10 066 9 987
Bruttotulot 2 100 1 500 1 500
Nettomenot 7 842 8 566 8 487
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 569    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 312    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Menovähennys -85
Palkkausten tarkistukset 19
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -13
Yhteensä -79

2014 talousarvio 8 487 000
2013 talousarvio 8 566 000
2012 tilinpäätös 8 585 000

20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 026 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen osoittamisen rahoittamisesta sekä koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.


2014 talousarvio 3 026 000
2013 talousarvio 3 026 000
2012 tilinpäätös 3 026 000

21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 339 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.


2014 talousarvio 1 339 000
2013 talousarvio 1 339 000
2012 tilinpäätös 1 339 000

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 719 867 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 6 072 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa avustuksina laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin

4) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminnan sekä työelämälähtöisyyden vahvistamiseen

5) enintään 961 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

6) enintään 4 000 000 euroa avustuksina ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan opintojen nopeuttamiseksi ja

7) enintään 8 000 000 euroa avustuksina työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämiseen perustutkinnon suorittamisessa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta) 1 662 915 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (119 690 * 10 365,38 €) 1 240 633 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (29 800 * 14 170,55 €, sis. alv.) 422 282 000
Kuntien rahoitusosuus -964 932 000
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi 1 000 000
Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään) 6 072 000
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet (enintään) 1 000 000
Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminta sekä työelämälähtöisyys (enintään) 851 000
Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään) 961 000
Opintojen nopeuttamisen toimenpiteet (läpäisyn tehostamisohjelma) (enintään) 4 000 000
Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävät koulutusmallit (enintään) 8 000 000
Yhteensä 719 867 000

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 970,06 euroa opiskelijaa kohden.

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu arvio kuntien rahoitusosuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 556 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Menovähennys: opiskelijamäärien sopeuttaminen -14 446
Menovähennys: yksikköhinnan leikkaaminen (-1,6 %) -10 902
Muut määräytymisperusteiden muutokset 441
Nuorisotakuun toteuttaminen 13 000
Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien toteuttaminen 8 000
Yhteensä -3 907

2014 talousarvio 719 867 000
2013 talousarvio 723 774 000
2012 tilinpäätös 715 160 439