Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata:

  • — yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, poliisihallinnosta, yksityisestä turvallisuusalasta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta ja meripelastustoiminnasta, siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista sekä aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin
  • — Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa, paluumuuttoa ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Sisäasiainhallinnon strategisen tavoitetilan mukaan Suomi on Euroopan turvallisin ja yhdenvertaisin maa. Tavoitteen saavuttamiseksi toiminta kohdistetaan

  • — turvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn
  • — kilpailukykyisen, suvaitsevaisen ja monimuotoisen Suomen rakentamiseen
  • — palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamiseen perusoikeuksia kunnioittaen ja hyvää hallintoa noudattaen
  • — lisäksi pyritään eri toimenpitein varmistamaan tulevaisuuden toimintakyky.
Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton näkökulmasta toimintaympäristöä voidaan tarkastella useista näkökohdista. Sisäinen turvallisuus on valtion perustehtäviä ja siksi on tärkeätä turvata turvallisuuspalvelut kaikilla alueilla. Toimintaympäristössä nopealla syklillä tapahtuvat muutokset sekä taloudelliset reunaehdot ja näistä seuraavat hallinnonalan eri toimijoiden palvelukyvyn sekä tuloksellisuuden turvaavat rakenteelliset uudistukset vaikuttavat olennaisesti hallinnonalan toimintaan.

Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettavat haasteita sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottamille turvallisuuspalveluille. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Ikääntymisen myötä myös onnettomuusriskit kasvavat.

Kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja ympäristötietoisuuden sekä toisaalta riskitietoisuuden lisääntyminen saattavat muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa. Keskeisenä haasteena on poliittisen, taloudellisen, teknologisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen ennakoiminen sekä nopean ja joustavan muutoksiin reagoinnin varmistaminen. Myös kansainvälistyminen on tuonut mukanaan joukon ulkoisia tekijöitä, joiden huomioiminen on välttämätöntä. Globaalit haasteet korostavat yhteistyön merkitystä niin ympäristöuhkien, kansainvälisen rikollisuuden kuin terrorisminkin laajenemisen torjumisessa.

Euroopan unionin merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla on huomattava. Julkisen talouden sopeuttamistoimet pyritään sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteuttamaan siten, että hallinnonalan viranomaisten toimintakyky tärkeimmissä tehtävissä kyetään turvaamaan.

Maahanmuuton avulla voidaan ehkäistä mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Työperusteinen maahanmuutto tulee lisääntymään edelleen ja monilla toimialoilla maahanmuutolla on jo huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta.

Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä vaikuttaa osaltaan myös sisäasiainhallinnon toimintaan. Käytettävissä olevan työvoiman supistuminen edellyttää toimintojen tehostamista ja rationalisointia sekä työn tuottavuuden parantamista hyödyntämällä entistä enemmän mm. yhä erilaisia teknisiä ratkaisuja ja sähköisiä palveluja.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet vahvistetaan hallinnonalan strategiassa vuosille 2012—2015 ja hallitusohjelman mukaisesti valmisteltavassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.

Varmistetaan, että maahanmuuttopolitiikassa toteutuvat perus- ja ihmisoikeudet, hallinto on toimivaa ja oikeusvarmaa sekä noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.

Hallinnon tietotekniikkakeskus

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (HALTIK) yhteiskunnallinen vaikuttavuus kohdistuu kriittisten sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan turvaamiseen, sisäasiainministeriön hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestykselliseen toteuttamiseen sekä valtion verkkoturvallisuuden edistämiseen.

HALTIKin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ydintavoitteena on käytettävyys ja tehokkuus. Tavoitteen mukaisesti viraston tuottamat palvelut mahdollistavat sisäasiainhallinnon toimijoiden toiminnan integraation ja vapauttavat niiden resursseja operatiiviseen toimintaan.

Poliisitoimi

Poliisitoimen osalta painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä, järjestäytyneen ja talousrikollisuuden sekä harmaan talouden torjuntaa sekä poliisin toimintavalmiuden, palvelukyvyn ja näkyvyyden turvaamista. Lisäksi poliisitoimi edistää osaltaan myönteistä turvallisuusajattelua sekä kansalaisten turvallista elinympäristöä.

Kehityskuvaaja

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Rikoslakirikosten määrä, enintään 484 411 470 000 470 000
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) 85,8 80,0 86,5
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) n. 151,0 151,0 155,0
Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—43) 3,4 - 3,6
Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—44) 3,0 - 3,2

1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.

2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.

3) Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.

4) Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tunnusluku/mittari 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 106 107 110
Vaikuttavuus (ind) 96 95 97
— Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1—5) 3,9 3,9 4,1
— Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1—5) 4,6 4,6 4,6
— Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1—5) 3,9 3,4 3,4
— Merellisen turvallisuuden lisääminen (1—5) 4,3 4,2 4,2
— Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1—5) 3,9 3,8 3,9
Kustannusvaikuttavuus (ind) 116 120 124
— Painotetut suoritteet (1 000 kpl) 115 700 114 976 117 855
— Kustannukset (milj. euroa) 245,7 244,8 247,6
Pelastustoimi

Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja niistä aiheutuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa kiireellistä ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja.

Tunnusluku 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 11 790 11 000 11 000
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl)1) 5 905 5 400 5 400
Palokuolemien määrä, 5 vuoden keskiarvo, enintään (hlö) 88 78 67
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään 8:35 9:20 9:20
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä2) - - 96

1) Sisältää rakennuspalovaarat

2) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2011 toteutuma: 96 % asukkaista.

Hätäkeskustoiminta

Suomessa on vuonna 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti.

Tunnusluku 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 92 90 90
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään 4,42 - 4,4
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus (käyttöaste), (%) 100 100 100
Maahanmuutto

Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on edistää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä sekä tukea suvaitsevan, turvallisen ja monimuotoisen Suomen rakentamista. Lainsäädäntöä uudistettaessa otetaan huomioon työvoiman tarve, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja tarpeet sekä kansainväliset velvoitteet. Vahvistetaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan vastaista toimintaa laaja-alaisen viranomaisyhteistyön ja verkostoitumisen kautta. Varmistetaan kansainvälisen suojelun velvoitteiden toteutuminen turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotossa. Keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttohallinnon tehostaminen ja tähän liittyvien lupaprosessien nopeuttaminen. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuksia sopeutetaan turvapaikanhakijoiden määrää ja käsittelyaikojen lyhenemistä vastaavaksi. Panostetaan kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymisen nopeutumiseen yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Tunnusluku 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Käsittelyaika keskimäärin (vrk)      
Maahanmuutto      
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 110 65 65
    josta Maahanmuuttoviraston osuus 54 30 30
— oleskelulupa, opiskelija 18 30 30
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua      
— turvapaikka (kaikki) 250 210 180
    josta Maahanmuuttoviraston osuus - 150 120
— normaali menettely 370 255 190
    josta Maahanmuuttoviraston osuus - 212 170
— nopeutettu menettely 82 65 49
    josta Maahanmuuttoviraston osuus - 54 42
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika      
— kansalaisuushakemukset (kaikki) 381 265 254
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%)1) >95 >95 >95
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, keskimäärin enintään kk2) 2,0 2,0 2,0

1) Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden perusteella, ei oteta tässä huomioon.

2) Oleskeluluvan myöntämiseen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika.

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa sekä koko hallinnonalaa koskevin toimenpitein että virastotasolla yksittäisin toimenpitein. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kokonaisuus muodostuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeista sekä inhimilliseen pääomaan ja tuloksellisuusajatteluun liittyvistä kokonaisuuksista.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Sisäasiainministeriö 247 242 231
Hallinnon tietotekniikkakeskus 427 445 475
Vähemmistövaltuutetun toimisto ja syrjintälautakunta 13 13 13
Poliisitoimi 10 526 10 388 10 288
Rajavartiolaitos 2 787 2 771 2 715
Pelastusopisto (ml. CMC) 139 136 134
Hätäkeskuslaitos 735 725 720
Maahanmuuttovirasto 309 290 290
Valtion vastaanottokeskukset 94 95 100
Yhteensä 15 277 15 105 14 966
Tasa-arvovaikutukset

Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja liittyy kaikkeen työnantajatoimintaan. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla noudatetaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa ja sisäasiainhallinnon yleisiä linjauksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Seurantaa koordinoi sisäasianministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmä.

Ministeriössä sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ministeriön henkilöstölle on tehty tasa-arvokysely keväällä 2013, jonka perusteella päivitetään henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelmassa esitellään keskeiset kehittämistoimenpiteet vuodelle 2014.

HALTIKissa on laadittu tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Henkilöstön tasa-arvoista kohtelua seurataan säännöllisiin kyselyihin sekä tilastoaineistoihin pohjautuen.

Poliisihallinnossa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään tulosohjauksen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan henkilöstöstrategian yhteydessä. Vuoden 2014 alusta toimeenpannaan poliisin hallintorakenneuudistus (PORA III). Sisäasiainministeriön vahvistamien linjausten mukaisesti PORA III -toimenpiteisiin liittyviä henkilötyövuosivähennyksiä kohdistetaan mahdollisimman vähän poliisin operatiiviseen toimintaan ja sen sijaan mahdollisimman paljon hallinto- ja tukitehtäviin. Naiset työskentelevät poliisihallinnossa pääosin toimisto- ja lupahallinnon tehtävissä, naisten osuus poliisimiehistä on verrattain pieni. Tuki- ja hallintotehtäviin kohdistuvat vähennysvelvoitteet näin ollen kohdistuvat naisvaltaisiin henkilöstöryhmiin.

Rajavartiolaitoksen päivittäinen toiminta rajaturvallisuus- ja merellisissä tehtävissä kohdistuu miehiin ja naisiin sekä etniseltä alkuperältään monipuoliseen joukkoon. Rajavartiolaitos ottaa yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti moniperustaisen syrjinnän huomioon kaikessa toiminnassaan eikä hyväksy syrjintää missään muodossa. Rajavartiolaitos jatkaa toimenpiteitä, joilla naisten osuutta sotilasviroissa (vuonna 2012, 3 %) pyritään lisäämään. Vuoden 2014 aikana laaditaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma seuraaville vuosille. Toimenpiteitä saamenkielisten palveluiden parantamiseksi jatketaan lisäämällä saamenkielisten viranomaislomakkeiden saatavuutta.

Pelastusopistolla on laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 2012—2014 pääpainona opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät asiat. Vuonna 2013 toteutetun tasa-arvokyselyn perusteella valitaan keskeiset kehittämistoimenpiteet vuodelle 2014.

Hätäkeskuslaitoksessa on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Operatiivisessa koulutuksessa sekä rekrytoinnissa toimitaan sukupuolineutraalisti ja henkilöstön sukupuolijakaumaa seurataan. Tällä hetkellä operatiivisiin tehtäviin hakeutuu enemmän naisia kuin miehiä. Kokonaishenkilöstömäärästä naisia on lähes kaksi kolmasosaa.

Maahanmuuttovirastossa ja kaikissa vastaanottokeskuksissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Maahanmuuttoviraston suunnitelma päivitetään joka kolmas vuosi laajemmin. Vastaanottokeskuksien suunnitelmat tarkistetaan vuosittain. Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna 2012 turvapaikanhakijoista oli miehiä 71 %. Alaikäisistä yksin, ilman huoltajaa tulleista turvapaikanhakijoista oli poikia 82 %. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014

    v. 2012
tilinpäätös
1000 €
v. 2013
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2014
esitys
1000 €
 
Muutos 2013—2014
    1000 € %
 
01. Hallinto 117 614 122 086 136 324 14 238 12
01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 169 21 510 21 725 215 1
03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 307 921 21 -900 -98
04. Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 994 1 011 1 012 1 0
20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 9 888 8 588 12 890 4 302 50
22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 15 030 22 100 21 500 -600 -3
23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) 1 437 1 439 1 439 0
24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 10 480 10 480 0
29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 65 901 65 500 66 240 740 1
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 889 1 017 1 017 0
10. Poliisitoimi 729 938 728 127 737 045 8 918 1
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 726 367 723 627 726 545 2 918 0
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) 3 571 3 500 3 500 0
21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 7 000 6 000 600
20. Rajavartiolaitos 270 015 303 386 228 821 -74 565 -25
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 225 594 227 386 228 821 1 435 1
(70.) Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 44 421 76 000 -76 000 -100
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 86 677 89 259 93 600 4 341 5
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 127 13 682 16 343 2 661 19
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 59 483 64 071 65 751 1 680 3
20. Erityismenot (arviomääräraha) 1 707 3 406 3 406 0
(31.) Pelastustoimen valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) 3 260 0
43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 8 100 8 100 8 100 0
40. Maahanmuutto 88 875 74 231 67 930 -6 301 -8
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 650 26 766 26 526 -240 -1
20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha) 630 876 876 0
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) 36 180 30 401 30 511 110 0
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha) 19 414 16 188 10 017 -6 171 -38
Yhteensä 1 293 119 1 317 089 1 263 720 -53 369 -4
  Henkilöstön kokonaismäärä 15 277 15 105 14 966