Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       24. Tiehallinto
       30. Merenkulkulaitos
       40. Ratahallintokeskus
          50. Ilmailulaitos
       70. Viestintävirasto
       80. Ilmatieteen laitos
       81. Merentutkimuslaitos

Talousarvioesitys 2003

31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2003. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen kasvusta riippuen. Viestinnän kasvu on taloudellisen notkahduksen aiheuttamasta kasvun hidastumisesta huolimatta nopeampaa. Viestinnän kasvuksi lähivuosina arvioidaan noin 6 % vuodessa.

Hallinnonalalla korostuu viestintä- ja liikenneyhteyksien merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiskeinona sekä eri alueiden ja väestöryhmien tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaajana. Liikennepolitiikan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate.

Hallitusohjelman mukaisesti edistetään tietoyhteiskunnan kehitystä. Viestintäverkkojen ja ‐palvelujen tehokkuutta ja verkkoliiketoimintaa sekä liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja tehokkuutta edistetään. Toimenpiteillä vaikutetaan myönteisesti elinkeinoelämän kilpailukykyyn, talouden ja työllisyyden kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen ja ympäristön tilaan.

Suomi säilyttää asemansa tietoyhteiskuntakehityksen eturivissä maailmassa. Tietoyhteiskuntapolitiikan valmistelu on poikkihallinnollista ja edellyttää laajaa yhteistyötä ja kansallista koordinaatiota. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on varmistaa viestintäverkkojen ja -palvelujen avoimuus ja kansainvälinen yhteentoimivuus, edistää nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien kaupallista tarjontaa ja kysyntää sekä turvata kilpailun avulla viestintäverkkojen ja -palvelujen korkea laatu ja edulliset hinnat. Tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnan sääntelyssä ja sen täytäntöönpanossa pyritään ratkaisuihin, jotka eivät perusteettomasti suosi tai haittaa yhdenkään kilpailevan teknologian tarjontaa tai kysyntää. Viestinnän ja tietojärjestelmien käyttäjien tietoturvaa edistetään luomalla maahan ajanmukainen tietoturvahallinto.

Laadultaan hyvät, alueellisesti tasa-arvoiset ja käyttäjälle edulliset postipalvelut varmistetaan. Verkkoliiketoimintaa edistettäessä otetaan huomioon tehokkaiden postipalvelujen keskeinen merkitys sähköisen kaupankäynnin kannalta. Postipalvelulaki saatetaan voimaan ja alan liberalisointia jatketaan. Erityisesti huolehditaan postitoiminnan yleispalvelun saatavuudesta kaikkialla maassa.

Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mahdollisimman vähäisellä liikenteellä ja mahdollisimman pienin yhteiskuntataloudellisin kustannuksin. Tätä toteutetaan kehittämällä logistisia järjestelmiä mm. tietotekniikan hyväksikäyttöä lisäämällä sekä edistämällä vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Myös muuta liikenteen telematiikkaa kehitetään ja kuljetusmuotojen yhteistyötä lisätään.

Tavoitteena on luoda sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset voivat kestävällä tavalla kehittää toimintaansa uuden talouden muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Logistisia kustannuksia alennetaan kohti kilpailijamaiden tasoa.

Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta pyritään edelleen parantamaan yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaamaan löytämällä kahdenvälisellä ja kansainvälisellä tasolla ratkaisuja kuljetuksia haittaaviin ongelmiin. Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatketaan.

Suomen kauppalaivaston kilpailukykyä pyritään turvaamaan ja suomalaisen tonniston osuus Suomen kansainvälisissä merikuljetuksissa säilyttämään ottaen huomioon mm. EY:n vahvistamat merenkulun valtiontuen suuntaviivat.

Joukkoliikenteen palveluja turvataan. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille edistetään kehittämällä julkisen liikenteen laatua ja esteettömyyttä, matkakeskuksia, informaatiota, kuljetusten yhdistelyä ja uusia palvelutasoltaan parempia palveluja sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon.

Valmistaudutaan rautatieliikenteen asteittaiseen ja hallittuun kilpailun avaamiseen EY:n lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Lentoliikenteen ja merenkulun turvallisuusjärjestelyjä laittomien tekojen ehkäisemiseksi kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä.

Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään koko maassa siten, että verkon päivittäinen liikennöitävyys turvataan. Tieverkon kunnon heikkeneminen pysäytetään, rataverkon kunnon palauttamista jatketaan ja meriväylät pidetään kunnossa. Liikenneverkon arvo, joka on noin 19 mrd. euroa, pidetään sellaisena, että yhteiskunnan ja käyttäjän kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Verkon kehittämisellä edistetään turvallisia ja sujuvia yhteyksiä sekä elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta. Kehittämistoimenpiteissä otetaan huomioon yhteiskunnallisen kehityksen edellyttämät muutostarpeet.

Valtioneuvoston periaatepäätöstä tieliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan. Tieliikenteen turvallisuustavoitteena on supistaa liikenteessä kuolleiden määrä nykyisestä noin 400 henkilöstä alle 250 henkilöön vuoteen 2010 mennessä. Rautatieliikenteessä tavoitteena on nostaa turvallisuus Euroopan maiden huipputasolle lähivuosina. Radanpidossa tämä edellyttää mm. kulunvalvontalaitteiston rakentamista meneillään olevan ohjelman mukaisesti sekä tasoristeysten vähentämistä. Merenkulun turvallisuutta parannetaan mm. kansainvälisellä yhteistyöllä ja kehittämällä liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä, kuten Itämeren suojeluohjelmassa on esitetty. Kiireellisenä tavoitteena on ottaa käyttöön 1.7.2004 lukien Suomenlahden meriliikenteen ohjausjärjestelmä. Lentoliikenteessä tavoitteena on, ettei ammattimaisessa liikenteessä tapahdu lainkaan onnettomuuksia.

Liikenteen ympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamalla luodaan edellytyksiä ekologisesti kestävälle, mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttävälle liikenteelle. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä toteutetaan kansallisen ilmastostrategian mukaisesti. Tavoitteena on, että hiilidioksidipäästöt vuonna 2010 ovat enintään samat kuin vuonna 1990. Tavoitteen saavuttamiseksi kiinteytetään edelleen eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Ympäristö- ja terveysvaikutusten ottaminen huomioon saatetaan yhä kiinteämmäksi osaksi liikennejärjestelmän ja yksittäisten hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista.

Hallintoa ja hallinnonalan organisaatiorakenteita sekä tehtäviä kehitetään muuttuvien olosuhteiden ja tehtävien painopisteiden muutosten edellyttämällä tavalla. Tämä edellyttää myös osaamisen muutoksia ja laajentamista. Hallinnonalan virastojen ja laitosten asiakastyytyväisyyttä sekä henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan.

Kansainvälisessä toiminnassa pyritään huolehtimaan kansallisten etujen turvaamisesta liikenteessä ja viestinnässä sekä edistämään suomalaisten tuotteiden ja palvelujen vientiä varsinkin viestintäalalla. Yhteistoiminnan kohdemaita viestinnässä ovat EU:n jäsenmaiden ja Venäjän lisäksi Kiina, Japani sekä Pohjois-Amerikka.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisstrategian mukaisesti pitkäjänteisiin ohjelmiin, tutkimustoiminnan laadun parantamiseen ja tulosten käyttöönoton varmistamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa osaltaan yhtiöittensä ja liikelaitostensa kautta kilpailukykyisten liikenne- ja viestintäpalveluiden tuottamisesta elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansalaisille sekä yhtiöitten ja liikelaitosten kannattavasta toiminnasta. Sääntelijänä valtio kohtelee kaikkia yrityksiä tasapuolisesti.

Yhtiöltä ja liikelaitoksilta edellytetään kannattavuutta niin, että ne pystyvät investoimaan strategiseen kasvuun, säilyttämään rahoitusrakenteensa terveenä ja täyttämään tulos- ja voitonjakotavoitteet. Tavoitteena on pitkäjänteinen, tasaisesti kasvava osinkokehitys. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta infrastruktuuriliikelaitoksilta edellytetään tulosta, joka on 3 % koko omalle pääomalle. Tuloutusta ja osinkoa määritettäessä otetaan huomioon valtioneuvoston valtion omistajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös. Liikelaitosten voitontuloutuksen lähtökohtana on vähintään 35 %:n osuus voitosta. Omistajapolitiikan tavoitteissa noudatetaan hyvälle hallintotavalle asetettavia vaatimuksia.

Hallinnonala osallistuu EU:n osittain rahoittamiin tutkimus-, kehittämis- ja liikennehankkeisiin. Trans European Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 18,5 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja momentilta 26.98.61 5,7 milj. euroa, mitä vastaavaa kansallista rahoitusosuutta varten on osoitettu momenteille 31.24.21, 30.21 ja 40.21 yhteensä 7,25 milj. euroa.

Hallinnonalalle myönnetään määrärahoja 1 637,6 milj. euroa.

Tienpitoon myönnetään määrärahoja yhteensä 758,0 milj. euroa. Uutena hankkeena aloitetaan Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet.

Merenkulkulaitoksen menoihin myönnetään nettomäärärahaa yhteensä 22,7 milj. euroa. Uutena hankkeena aloitetaan Naantalin väylän syventäminen. Merenkulkuelinkeinon tukemiseen myönnetään 69,1 milj. euroa.

Radanpitoon myönnetään nettomäärärahaa yhteensä 376,9 milj. euroa.

Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja tukemiseen myönnetään yhteensä 81,8 milj. euroa.

Sanomalehdistön tukemiseen myönnetään edelleen 12,6 milj. euroa.

Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakentamiseen myönnetään valtuutta 207,4 milj. euroa ja määrärahaa yhteensä 9 milj. euroa.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
esitys
1000 €

Muutos 2002—2003
    1000 € %







01.
Liikenne- ja viestintäministeriö
20 536
21 929
22 107
178
1
20.
Ajoneuvohallintokeskus


9 777
9 777
0
24.
Tiehallinto
686 703
737 844
757 990
20 146
3
25.
Tienpidon valtionavut
8 409
10 100
11 100
1 000
10
30.
Merenkulkulaitos
34 667
26 390
22 683
- 3 707
- 14
32.
Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
40 917
56 713
69 058
12 345
22
40.
Ratahallintokeskus
306 029
330 577
376 870
46 293
14
52.
Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut
5 584
5 575
5 575


60.
Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet
81 036
80 721
81 841
1 120
1
70.
Viestintävirasto


776
776
0
72.
Viestinnän korvaukset ja avustukset
12 614
12 614
12 614


80.
Ilmatieteen laitos
26 007
26 510
26 781
271
1
81.
Merentutkimuslaitos
7 171
7 350
7 162
- 188
- 3
99.
Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalan muut menot
533 265
1 287
233 287
232 000
18 026

Yhteensä
1 762 939
1 317 610
1 637 621
320 011
24

  Henkilöstön kokonaismäärä 4 323 4 2201) 4 160    

1) Vuoden 2001 alussa tiehallinto jaettiin liikelaitoksena toimivaan Tieliikelaitokseen ja valtion virastona toimivaan Tiehallintoon.