Talousarvioesitys 2019
Pääluokka 35
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto, hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta ja kestävä kaupunkikehitys. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta, erityisesti kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös vienninedistämistä.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin sopimuksen toimeenpano ja muu ilmastoyhteistyö etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu EU:ssa vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoon ja vuoteen 2050 ulottuvan pitkän aikavälin vähähiilisyysstrategian valmisteluun. Ilmastolain toimeenpanolla ja vuoteen 2030 ulottuvalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään ilmastopolitiikan ennakoitavuutta ja päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.
Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.
Edistetään lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymisen soveltamista uudisrakentamisessa. Valmistellaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja energiatehokkuusdirektiivin (EED) uudistamisesta aiheutuvaa kansallista täytäntöönpanoa. Edistetään vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaa uudis- ja korjausrakentamista.
Luonnon monimuotoisuuden, vesien- ja merensuojelun, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä maisemanhoidon huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä. Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi toteutetaan vuoteen 2021 ulottuvia vesien- ja merenhoidon suunnitelmia. Tämä edellyttää erityisesti rehevöitymisen ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämistä, näistä aiheutuvien riskien hallintaa sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Ravinteiden kierrätysohjelman hankkeilla etsitään ja viedään käytäntöön parhaita ratkaisuja vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Toiminta valuma-alueilla ja merillä vaikuttaa sekä Itämeren että sisä- ja pohjavesien tilaan.
Luonnon monimuotoisuuden kato pysäytetään ja suotuisa tila turvataan vuoteen 2030 mennessä tehostamalla toimia uusien uhanalaisuusarviointien perusteella etenkin metsä- ja kosteikkoekosysteemien, perinnebiotooppien sekä uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Lisäksi selvitetään ilmastoviisaita suojeluratkaisuja, vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.
Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta tarkoituksena vastata toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen murros sekä digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa. Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen.
Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntojen kysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien sopimusyhteistyöllä (MAL) lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Valtion tukea suunnataan asunnottomuuden vähentämiseen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantamiseen.
Ympäristölupa- ja arviointimenettelyjen kokonaisuuden tehostamista jatketaan tavoitteena ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun palvelut. Samalla edesautetaan hankkeiden ympäristöä koskevien lupa- ja arviointimenettelyjen sujuvaa etenemistä ja turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.
Kiertotaloutta edistetään mm. toteuttamalla valtakunnallista jätesuunnitelmaa, valmistelemalla jätealan kuuden direktiivin sisältävän paketin toimeenpanoa ja siihen liittyvää merkittävää kierrätystavoitteiden nostamista sekä ottamalla käyttöön valtakunnallinen jätteiden ja sivuvirtojen markkinapaikka. Lisäksi työskennellään kestävämpien julkisten hankintojen puolesta, otetaan käyttöön vapaaehtoisia ns. green deal -sopimuksia ja vähennetään muovin aiheuttamia haittoja.
Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Ympäristöministeriö toteuttaa laajasti valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon painopistealuetta hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi edistämällä ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä kestävää kaupunkikehitystä ja puurakentamista.
Vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia toimeenpannaan. Kiertotalouden toimenpideohjelma toteutetaan. Ympäristöministeriö rahoittaa Ravinteiden kierrätysohjelmaa (RAKI) sekä vesien- ja merenhoidon toimenpiteitä kiertotalouden kasvavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Ympäristöministeriö pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoa mm. luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelulla, soidensuojelun toimenpiteillä sekä METSO-ohjelmalla, johon kohdennetaan alustavasti noin 16 milj. euroa vuonna 2019.
Ympäristöministeriö toteuttaa kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelmaa, jonka painopistealueita ovat vähähiilisyys, resurssitehokkuus, älypalvelut, eriarvoisuuden torjunta ja terveys. Lisäksi puurakentamista edistetään noin 2 milj. eurolla vuonna 2019.
Selonteon painopistettä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi ympäristöministeriö toteuttaa lisäämällä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parantamalla eri väestöryhmien asunto-oloja valtion asuntorahaston tukien avulla. Hallitus tavoittelee asunnottomuuden puolittamista vuoteen 2022 mennessä. Kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämiseksi A-Kruunu Oy:hyn sijoitetaan 50 milj. euroa.
- — Itämeren ja vesien hyvä tila on saavutettu
- — Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytetty ja suotuisa tila on turvattu
- — Elinympäristön kehitys parantaa ihmisten hyvinvointia
- — Ympäristöriskit on tunnistettu ja ne hallitaan.
- — Suomi on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi
- — Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja kestävästi
- — Kiertotalous uudistaa yhteiskuntaa
- — Rakennusten elinkaari on vähähiilinen ja materiaalitehokas.
- — Kaupunkiseudut lisäävät alueiden kestävää kasvua
- — Lähiympäristöt ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä
- — Asuntoja on eri väestöryhmien tarpeisiin kysyntää vastaavasti
- — Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista.
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky pyritään säilyttämään voimavarojen vähenemisestä huolimatta.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
||
35.10.61 | Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | ||
— sopimusvaltuus | 1 | - | |
35.10.63 | Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 10 | 10 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019
v. 2017 tilinpäätös 1000 € |
v. 2018 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2019 esitys 1000 € |
Muutos 2018—2019 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Ympäristöhallinnon toimintamenot | 62 112 | 57 063 | 56 869 | -194 | 0 |
01. | Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 27 472 | 26 456 | 25 927 | -529 | -2 |
04. | Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 25 878 | 22 337 | 22 777 | 440 | 2 |
29. | Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 6 482 | 6 435 | 6 435 | — | 0 |
65. | Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) | 2 280 | 1 835 | 1 730 | -105 | -6 |
10. | Ympäristön- ja luonnonsuojelu | 99 625 | 102 505 | 102 002 | -503 | 0 |
20. | Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) | 10 900 | 7 100 | 17 700 | 10 600 | 149 |
21. | Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) | 2 440 | 2 440 | 2 640 | 200 | 8 |
22. | Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) | 14 725 | 16 025 | 13 525 | -2 500 | -16 |
52. | Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) | 29 656 | 31 806 | 30 139 | -1 667 | -5 |
60. | Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) | 3 000 | 3 000 | 3 000 | — | 0 |
61. | Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 6 042 | 8 592 | 5 542 | -3 050 | -35 |
63. | Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) | 20 630 | 26 630 | 26 630 | — | 0 |
(64.) | EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) | 4 500 | — | — | — | 0 |
65. | Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) | 1 000 | 1 000 | 1 000 | — | 0 |
66. | Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 1 732 | 1 812 | 1 826 | 14 | 1 |
(70.) | Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 4 100 | — | -4 100 | -100 |
20. | Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen | 33 781 | 24 736 | 23 654 | -1 082 | -4 |
01. | Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 181 | 4 886 | 4 804 | -82 | -2 |
(02.) | Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (siirtomääräraha 3 v) | 7 750 | — | — | — | 0 |
30. | Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v) | — | 1 000 | 1 000 | — | 0 |
52. | Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) | — | 1 500 | 1 500 | — | 0 |
55. | Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) | 20 000 | 16 500 | 15 500 | -1 000 | -6 |
60. | Siirto valtion asuntorahastoon | 0 | 0 | — | — | 0 |
64. | Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) | 850 | 850 | 850 | — | 0 |
Yhteensä | 195 518 | 184 304 | 182 525 | -1 779 | -1 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 860 | 799 | 839 |