Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
              42. Luopumistuet ja -eläkkeet
              51. Porotalouden edistäminen
              55. Valtionapu 4H-toimintaan
              63. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
            (63.) Metsähallitus
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 3 466 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionapua saavien neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Järjestöjen palveluja käyttää vuosittain noin 40 % maatiloista.

Valtionavun käytölle on asetettu alustavat tavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:

1. Luodaan neuvonnan keinoin ja eri yhteistyömuotoja edistämällä edellytyksiä biotalouteen ja ruokaketjuun perustuvan liiketoiminnan kilpailukyvylle ja kasvulle.

2. Edistetään neuvonnalla ja neuvonnan palveluja kehittämällä ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävyyttä mm. tuotantopanosten optimaalisella ja kestävällä käytöllä.

3. Edistetään neuvonnallisin ja kotieläinjalostuksellisin keinoin sekä mittareita ja menetelmiä kehittämällä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä ruokaketjun vastuullisuutta.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2017 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksissa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu kertaluonteisena lisäyksenä huomioon siirto momentilta 30.20.46. Lisäyksellä pyritään turvaamaan neuvontapalvelujen alueellinen kattavuus.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -1 300
Kertaluonteisten siirtojen poisto (vastaava lisäys momenteilla 30.20.46 ja 30.20.47) -1 600
Neuvontapalvelujen alueellisen kattavuuden turvaaminen (siirto momentilta 30.20.46) 500
Järjestötukien säästö (HO 2015) -7
Yhteensä -2 407

2017 talousarvio 3 466 000
2016 talousarvio 5 873 000
2015 tilinpäätös 6 568 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 3,466 milj. euron määrärahaa, joka on 2,407 milj. euroa (41 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2016. Valiokunta pitää erittäin huonona hallintona, että hallitus vuosi toisensa jälkeen leikkaa momentilta eduskunnan sille lisäämän määrärahan.

Valiokunta korostaa, että momentilta maksettavan valtionavun merkitys on kasvanut vallitsevassa maatilojen vaikeassa taloustilanteessa. Maatilat tarvitsevat yksilöllisiä ratkaisuja yritystoimintansa kehittämiseen. Laaja-alaisen ja puolueettoman neuvonnan keinoin voidaan parantaa maatilojen kannattavuutta ja auttaa taloudelliseen kriisiin ajautuneita tiloja. Pienellä valtionavulla saadaan parhaimmillaan moninkertainen vaikutus tilatasolla, ja kannattavuuden parantumisen myötä neuvontaan käytetyt varat palautuvat valtiolle kasvavina verotuloina. Esimerkiksi ProAgria Pohjois-Savo on pystynyt neuvontapalveluiden avulla lisäämään pelkästään yhdessä projektissaan lähes 150 maitotilan vuosituloa keskimäärin 20 000 eurolla, samalla tuloverokertymän arvioidaan kasvaneen yhteensä noin miljoonalla eurolla.

Neuvontajärjestöiltä saa konkreettista apua mm. tuottavuuden kehittämiseen, osaamisen lisäämiseen, investointeihin ja velkajärjestelyihin. Ulkopuolinen henkilö voi olla myös ratkaiseva henkinen tuki ja lisävoimavara viemään maatilan asioita oikeaan suuntaan. Näin vältytään turhilta konkursseilta ja henkilökohtaisilta tragedioilta. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien maatalousyrittäjien mahdollisuudet maksaa korotettuja hintoja neuvontapalveluista ovat kuitenkin rajalliset saavutettavissa olevasta kannattavuuden parantumisesta huolimatta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että myönnettävällä valtionavulla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia maatilojen kannattavuuskriisistä selviytymiseksi. Tärkeitä ovat mm. maatilojen taloudellisesta näkökulmasta laadittavat selviytymissuunnitelmat ja yrittäjien liiketoimintaosaaminen. Keskeistä on myös neuvonnan tuottavuuden ja kattavuuden parantaminen sähköisiä palveluja kehittämällä sekä erityismaatalouden, ml. hevostalouden kehittäminen. Lisäksi valiokunta korostaa organisaatioiden välisen yhteistyön lisäämistä ja tehostamista. Niukkenevat valtion varat tulee kohdistaa mahdollisimman vaikuttavaan toimintaan.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 1 900 000 euroa, josta 1 752 000 euroa osoitetaan ProAgria ry:lle, 48 000 euroa Suomen Hevostietokeskus ry:lle ja 100 000 euroa jaettavaksi ministeriön harkinnan mukaisesti Maatalouden Erikoisyhdistysten liiton jäsenyhdistyksille.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 5 366 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.