Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2009

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Taulukko 6. Tuloarviot osastoittain vuosina 2007—20091)

Tunnus Osasto v. 2007
tilinpäätös
milj. €
v. 2008
varsinainen
talousarvio
milj. €
v. 2009
esitys
milj. €

Muutos 2008—2009
milj. € %
             
11. Verot ja veronluonteiset tulot 36 711 38 490 38 879 389 1
12. Sekalaiset tulot 4 023 4 795 4 805 10 0
13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 2 273 1 994 1 991 - 4 - 0
15. Lainat, pl. nettolainanotto ja velanhallinta 205 242 234 - 8 - 3
  Yhteensä 43 212 45 522 45 908 386 1
             
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta
  Yhteensä 43 212 45 522 45 908 386 1

1) Taulukossa tuloarviot on esitetty osastoittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Vuonna 2009 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 45 908 milj. euroa. Tuloista n. 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Taulukossa 6 on esitetty tuloarvioiden kehitys osastoittain suhteessa vuoden 2008 varsinaiseen talousarvioon.

Vuoden 2008 varsinaisen talousarvion tuloarvioita on tarkistettu vuoden 2008 lisätalousarvioissa, joissa tuloarvioita on nettomääräisesti korotettu 439 milj. eurolla. Verrattuna vuodelle 2008 budjetoituun (eli lisätalousarvioilla täydennettyyn talousarvioon) varsinaisten tulojen arvioidaan vähenevän 0,1 % ja verotulojen kasvavan 0,9 %.

4.1. Veroperustemuutokset vuonna 2009

Hallituksen veropoliittista linjaa käsitellään yksityiskohtaisemmin luvussa 3.2.

Vuodelle 2009 ehdotettavien veroperustemuutosten arvioidaan vuositasolla alentavan verotuottoa nettomääräisesti yhteensä n. 1,8 mrd. euroa. Tämä kohdistuu suurelta osin valtion verotuloihin. Veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.

Verotuottoa vähentävät (yhteensä n. 1,8 mrd. euroa)

  • Työn verotuksen kevennys n. 870 milj. euroa
  • Ansiotason nousun kompensoiminen n. 160 milj. euroa
  • 4 prosentin inflaatiotarkistus 340 milj. euroa
  • Eläketulon verokevennys 225 milj. euroa
  • Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 70 milj. euroa
  • Verovapaiden matkakustannusten korvausten laajentaminen 5 milj. euroa
  • Kulttuurisetelin verovapaus 10 milj. euroa
  • Puun myyntitulon verotuksen kevennys 105 milj. euroa
  • Ensiharvennushakkuiden verovapaus 5 milj. euroa
  • Tonnistoverotuksen muutos n. 10 milj. euroa
  • Rajoitetusti verovelvollisten osinkotulojen verotuksen kevennys 15 milj. euroa
  • Elintarvikkeiden arvonlisäveron keventäminen 40 milj. euroa

Verotuottoa lisää

  • Matkakuluvähennyksen omavastuun korottaminen 31 milj. euroa

4.2. Verotuloarviot

Verokertymiin vaikuttaa veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys, joka on riippuvainen koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista.

Talouskasvu on jatkunut alkuvuonna edelleen vahvana, mikä näkyy myös verotulokertymien vahvana kasvuna. Vuoden 2008 lopulta alkaen talouskasvun arvioidaan vaimenevan ja verotulojen kasvun hidastuvan selvästi. Riskinä on talouskasvun arvioitua voimakkaampi hidastuminen, joka voi johtaa suhdanneherkkien verotulojen — erityisesti pääomatuloveron sekä yhteisöveron — supistumiseen.

Verotuloarvioiden toteutuminen riippuu suuresti siitä, kuinka hyvin veropohjien taso ja kehitys pystytään ennustamaan. Esimerkiksi yksityisen kulutuksen arvon muutos prosenttiyksiköllä vaikuttaa arvonlisäveron tuottoon 100 milj. euroa ja palkkasumman muutos prosenttiyksiköllä valtion tuloveron tuottoon n. 90 milj. euroa. Edellisen hallituskauden tuloarvioiden toteutumisesta tehty tarkastelu osoitti, että ennakoitua parempana toteutunut suhdannekehitys selitti varsinaisesta ennustevirheestä suurimman osan.

OECD:n arvion mukaan Suomen julkisen talouden rahoitusasema reagoi kokonaistuotannon muutoksiin joustokertoimella 0,5. Siten prosenttiyksikön suuruinen muutos talouskasvussa vaikuttaisi koko julkisen talouden rahoitusasemaan 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon (tuotannon kasvu vahvistaa ja aleneminen heikentää julkista taloutta). Suurin osa vaikutuksesta julkisen talouden tasapainoon välittyy tulopohjien muutosten kautta. Valtion tapauksessa em. joustokertoimen arvioidaan olevan 0,3. Kasvun nopeutuminen yhdellä prosenttiyksiköllä vahvistaisi ja hidastuminen vastaavasti heikentäisi tämän mukaan valtiontaloutta lähes 600 milj. eurolla. Tästä n. 200 milj. euroa selittyy työttömyyssidonnaisten menojen muutoksella ja loppuosa verotulokertymien muutoksella.

Myös talouskasvun rakenne vaikuttaa verokertymiin. Mitä selvemmin kasvu perustuu kotimaisiin kysyntätekijöihin, sitä suuremmaksi muodostuvat positiiviset vaikutukset verokertymiin, sillä viennin kasvun välittömät vaikutukset heijastuvat heikosti verotuottoihin.

Taulukko 7. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä

  2006 2007 2008** 2009**
  muutos, % vuodessa
         
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot 6 5
— Palkka- ym. tulot 7 5
— Eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 4 6
— Pääomatulot 21 161) 2
Toimintaylijäämä 11 11½
Kotitalouksien kulutusmenojen arvo
Arvonlisäveron pohja 5
Bensiinin kulutus -2 -5 -2
Dieselöljyn kulutus 6 5 2 2
Sähkön kulutus 7 -9½ 2 -1
Verollisen alkoholin kulutus 2 -1½ 2
Henkilöautojen ensirekisteröinnit -2 -14 18 -4
Kuluttajahintaindeksi 4 3

1) Toisin kuin muut vuotta 2007 koskevat luvut, kyseessä on ennuste. Pääomatulojen määrä vahvistuu vuoden 2007 verotuksen valmistuessa lokakuun 2008 loppuun mennessä.

Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

  2007 2008 2009 2008—2009
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot, milj. euroa 15 074 15 720 15 462 -1,6
Tulovero 14 361 14 790 14 482 -2,1
— Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot 9 073 9 288 8 814 -5,1
— Yhteisövero 5 288 5 502 5 668 3,0
Muut tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 713 930 980 5,4

Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavia veroja ovat tulovero, korkotulojen lähdevero sekä perintö- ja lahjavero. Näistä arvioidaan kertyvän v. 2009 yhteensä 15 462 milj. euroa, eli 1,6 % vähemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu.

Tuloveron kertymäksi v. 2009 arvioidaan 14 482 milj. euroa, mikä on 2,1 % vähemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu. Siitä kotitaloudet maksavat vajaan kaksi kolmasosaa ja yritykset yhteisöverona runsaan kolmasosan. Momentin kertymä koostuu useammalta verovuodelta valtiolle tilitettävistä ansio- ja pääomatulo- sekä yhteisöveroista sekä rajoitetusti verovelvollisten maksamasta lähdeverosta.

Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesityksen ansio- ja pääomatuloverojen kertymäksi arvioidaan 8 814 milj. euroa, eli 5,1 % vähemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan kasvavan 5 % v. 2009. Veronalaisista tuloista palkkatulojen osuus on yli 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehityksellä on keskeinen merkitys verotulojen kannalta. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan 5 %. Eläketulojen kasvuksi arvioidaan 7½ %, kun taas työttömyysetuuksien arvioidaan alenevan työttömyyden edelleen vähentyessä. Kokonaisuudessaan eläketulojen ja muiden sosiaalietuuksien kasvuksi ennustetaan 6½ %.

Veronalaisten pääomatulojen, joista merkittävimmät erät ovat luovutusvoitot, osinkotulot ja puun myyntitulo, ennustetaan kokonaisuudessaan kasvavan 2 %. Vaikka pääomatulojen osuus veropohjasta on alle 10 %, niiden suhteellinen merkitys tuloarvioiden osuvuuden kannalta on suuri, koska valtio on pääomatuloveron ainoa veronsaaja. Pääomatulojen määrästä saadaan luotettava tieto vasta verovuotta seuraavan vuoden loppupuolella verotuksen valmistuessa. Näin ollen talousarvioesityksen tuloarvioiden pohjana käytettävä vuoden 2007 taso on pääomatulojen osalta vielä ennuste.

Luovutusvoitot ovat kotitalouksien saamien pääomatulojen merkittävin erä. Niitä syntyy mm. arvopaperien ja kiinteistöjen myynnistä. Vuosina 2003—2007 luovutusvoittojen kasvun arvioidaan olleen keskimäärin 25 % vuodessa varallisuusarvojen ja erityisesti pörssikurssien nousun seurauksena. Oman asunnon myyntivoitto on sen sijaan useimmiten verovapaata tuloa, ja näin ollen asuntokauppa on suurelta osin tuloverotuksen ulkopuolella.

Luovutusvoittojen kehitystä on vaikea ennustaa, koska luovutusvoittojen määrä riippuu voimakkaasti vaikeasti ennakoitavasta arvopaperi- ja kiinteistömarkkinoiden hintakehityksestä.

Osakemarkkinoilla neljä vuotta jatkunut kurssien nousu on taittunut kuluvana vuotena. Kurssit laskisivat tänä vuonna n. 19 %, jos osakekurssit pysyisivät heinäkuun mukaisella tasolla loppuvuoden. Talousarvioesityksen tuloarvio pohjautuu oletukseen, että arvopapereista saatavat luovutusvoitot pysyisivät tänä vuonna edellisvuoden tasolla ja alenisivat v. 2009 5 %. Koska varallisuusarvojen voimakas nousu kesti verrattain pitkään, luovutusvoitot voivat kuitenkin edelleen lisääntyä kurssikehityksen heikentymisestä huolimatta. Varallisuusarvojen alenemisen vaikutukset verokertymään näkyvät viiveellä. Riskit luovutusvoittojen ja sen seurauksena niistä maksettavien verojen supistumisesta ovat kuitenkin selvästi kasvaneet.

Ansio- ja pääomatulojen verotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä n. 1,8 mrd. eurolla sisältäen työn verotuksen kevennyksen ja inflaatiotarkistuksen sekä eläketulon, puun myyntitulon ja osinkotulojen verotuksen keventämisen. Kevennyksistä aiheutuu verotuottomenetyksiä valtiolle vajaat 1,4 mrd. euroa ja muille veronsaajille n. 0,4 mrd. euroa.

Työn verotusta kevennetään 870 milj. eurolla, minkä lisäksi kompensoidaan ansiotason nousun verotusta kiristävää vaikutusta 160 milj. eurolla. Lisäksi tehdään vuoden 2009 inflaatioennusteeseen (2,8 %) sekä vuoden 2008 inflaatiotarkistuksen jälkeenjääneisyyden oikaisemiseen perustuva neljän prosentin inflaatiotarkistus valtion tuloveroasteikkoon, minkä arvioidaan vähentävän veron tuottoa vuositasolla n. 340 milj. euroa verrattuna 2008 voimassa oleviin veroperusteisiin. Verokevennykset toteutetaan alentamalla tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja ja ottamalla käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennyksen korvaava työtulovähennys. Muutokset vähentävät valtion verotuloja n. 1,2 mrd. eurolla ja muiden veronsaajien verotuloja n. 150 milj. eurolla.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotus 3 000 euroon vähentää verotuloja arviolta 70 milj. euroa, josta valtion tuloveron osuus on 43 milj. euroa. Matkavähennyksen omavastuun korottaminen 600 euroon lisää verotuloja n. 31 milj. euroa, josta valtion osuus on 12 milj. euroa. Komennusmiesten verovapaiden matkakustannusten korvausten laajentamisen arvioidaan vähentävän verotuloja 5 milj. eurolla, josta valtion osuus on 3 milj. euroa. Kulttuurisetelin verovapaus 400 euroon saakka vähentää verotuloja arviolta 10 milj. euroa, josta valtion osuus on n. 6 milj. euroa.

Eläketulon verotusta kevennetään siten, että siitä ei muodostu työtulojen verotusta kireämpää. Samalla saatetaan myös eläkeläispuolisoiden veroaste korkeintaan palkansaajan veroasteen tasolle. Näiden toimien arvioidaan vähentävän verotuloja n. 225 milj. euroa, josta valtion tuloveron osuus on n. 80 milj. euroa.

Puun myyntitulon verotusta ehdotetaan huojennettavaksi siten, että 50 % puun myyntitulosta on verovapaata tuloa. Ensiharvennushakkuista saatavalle puun myyntitulolle ehdotetaan verovapautta koskien 1.4.—31.8.2008 tehtyjä metsänhakkuu- tai puun hankintasopimuksia, joiden perusteella maksettava puun myyntitulo on saatu vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi metsävähennystä korotetaan. Näiden toimenpiteiden arvioidaan alentavan pääomatuloveron määrää 110 milj. eurolla.

Euroopan yhteisön säännösten takia rajoitetusti verovelvollisille yhteisöille ja luonnollisille henkilöille maksettavan osingon lähdeveron perinnästä ehdotetaan osittain luovuttavaksi. Tämän arvioidaan vähentävän lähdeveron määrää 15 milj. euroa.

Yhteisövero

Yhteisöiltä arvioidaan kertyvän valtiolle tuloveroa 5 668 milj. euroa, mikä on n. 3,1 % enemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu. Budjettitalouden yhteisöverokertymä koostuu useammalta verovuodelta valtiolle tilitettävistä veroista, mutta suurin merkitys on samalta vuodelta kertyvillä ennakoilla ja edelliseltä vuodelta kertyvillä ennakontäydennysmaksuilla. Verovuoden 2008 lopullisen yhteisöveron arvioidaan pysyvän vuoden 2007 tasolla.

Vuonna 2008 yritysten suhdannenäkymät ovat alkaneet pitkään jatkuneen korkeasuhdanteen jälkeen heikentyä. Tuloskasvun oletetaan v. 2009 edelleen hidastuvan työvoima- ja raaka-ainekustannusten nousun seurauksena. Vientisektorin hintakilpailukyky kääntyy tänä vuonna laskuun ja kehityksen odotetaan jatkuvan samankaltaisena myös ensi vuonna. Kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita koskeva epävarmuus on heijastunut yritysten luotoista maksamiin riskipreemioihin. Tämä yhdessä kohoavan korkotason kanssa kasvattaa yritysten rahoituskuluja ja osaltaan heikentää yritysten tuloskehitystä.

Tonnistoverotuksen muutos vähentää yhteisöveron tuottoa n. 10 milj. euroa v. 2009.

Muut tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot

Korkotulojen lähdeveroa arvioidaan kertyvän n. 40 % enemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu. Kasvu johtuu talletuskannan ja -korkojen v. 2008 voimakkaana jatkuneesta kasvusta. Vuonna 2009 talletuskannan oletetaan hieman vähenevän ja korkotason kääntyvän laskuun, mutta muutosten vaikutus näkyy vasta vuoden 2010 kertymässä.

Perintö- ja lahjaveron tuoton arvioidaan alenevan n. 24 % vuodelle 2008 budjetoidusta. Perintö- ja lahjaveron veropohjan oletetaan kasvavan n. 4 %, mutta vuoden 2008 alussa toteutettu perintöveron kevennys vähentää vielä vuoden 2009 tuottoa verotukseen liittyvien viiveiden vuoksi n. 140 milj. eurolla.

Liikevaihtoon perustuvat verot

  2007 2008 2009 2008—2009
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Liikevaihtoon perustuvat verot, milj. euroa 14 148 14 924 15 658 4,9
— Arvonlisävero 13 527 14 266 14 971 4,9

Liikevaihtoon perustuvia veroja ovat arvonlisävero, vakuutusmaksuvero ja apteekkimaksut. Niitä arvioidaan kertyvän 15 658 milj. euroa, mikä on 4,9 % enemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu. Tästä arvonlisäveron osuus on 14 971 milj. euroa.

Yksityinen kulutus kasvaa arvoltaan n. 5,6 % kasvun painottuessa v. 2009 lähinnä palveluiden kysyntään. Kestokulutushyödykkeiden kysynnän kasvun taittuessa arvonlisäverotuoton arvioidaan kasvavan koko yksityistä kulutusta maltillisemmin eli n. 4,5 % v. 2009. Kotitalouksien kulutushalukkuutta saattavat alentaa myös velkaantuminen, korkojen nousu, inflaatio ja maailmantalouteen liittyvät epävarmuustekijät.

Lokakuussa 2009 toteutetaan elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin. Alennus ei koske ravintoloissa tapahtuvan ruokatarjoilun arvonlisäveroa, jonka arvonlisäverokanta säilyy edelleen 22 prosentissa. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen vaikutukset valtion verokertymiin konkretisoituvat lähinnä vasta vuoden 2010 puolella. Vuonna 2009 elintarvikkeiden ALV-alennus vähentää valtion verotuloja arviolta n. 40 milj. eurolla. Ensimmäisenä alennusta seuraavana vuonna valtion verotulojen menetys on n. 500 milj. euroa, josta osa palautuu verotuloina takaisin kasvaneen yksityisen kulutuksen ansiosta.

Kotitalouksien kulutus muodostaa 60 % koko arvonlisäveron veropohjasta. Sen lisäksi veropohjaan kuuluvat julkisen, verovapaan sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan välituotekäyttö ja investoinnit.

Valmisteverot

  2007 2008 2009 2008—2009
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Valmisteverot, milj. euroa 4 653 5 087 5 129 0,8
— Alkoholijuomavero 1 015 1 088 1 123 3,2
— Tupakkavero 624 611 650 6,4
— Energiaverot 2 938 3 339 3 309 -0,9

Valmisteveroja arvioidaan v. 2009 kertyvän yhteensä 5 129 milj. euroa, mikä on 0,8 % enemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu. Valmisteverojen veropohjan kehitys on viime vuosina ollut varsin vakaata, eikä suuria muutoksia ennusteta myöskään vuodelle 2009.

Noin kaksi kolmasosaa valmisteveroista kertyy energiaveroista, joita arvioidaan kertyvän yhteensä 3 309 milj. euroa v. 2009. Energiaverokertymään sisältyy v. 2008 tehty veronpalautusten tekninen muutos, joka kasvattaa energiaverokertymää mutta samalla lisää energiaverojärjestelmän sisällä momentilta 28.91.41 maksettavien palautusten määrää.

Energiaveroista n. 75 % kertyy liikenteestä moottoribensiinin ja dieselöljyn verona ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotannosta. Energiaverojen tuottoennuste pohjautuu työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyössä laadittuun energiatuotteiden kulutusennusteeseen. Ennusteen mukaan moottoribensiinin kulutus alenee n. 2 % ja dieselöljyn kulutus kasvaa n. 2 % v. 2009. Sähkön kulutuksen ennustetaan laskevan n. 1 prosentin v. 2009.

Vuonna 2009 alkoholijuomaveron tuoton arvioidaan kasvavan n. 3 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta, kun alkoholin verollisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 2 %.

Tupakkaveroa arvioidaan v. 2009 kertyvän 650 milj. euroa eli 6 % enemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2008. Tupakkaveroa ehdotetaan korotettavaksi siten, että irtotupakan veroa korotettaisiin 25 % sekä savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden veroa 10 %. Korotuksen arvioidaan lisäävän tupakkaveron tuottoa n. 35 milj. eurolla. Tupakkatuotteiden verolliseen kulutukseen vaikuttaa lisäksi se, että Viron arvioidaan saavuttavan savukkeiden veron EU:n vähimmäisverotason vuoden 2009 aikana, minkä myötä Suomen oikeus voimassaolevaan matkustajatuontikiintiöön päättyy. Tupakkatuotteiden kokonaiskulutuksen arvioidaan vuonna 2009 alenevan 2½ %.

Muut verot ja veronluonteiset tulot

  2007 2008 2009 2008—2009
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Muut verot ja veronluonteiset tulot, milj. euroa 2 844 2 787 2 630 -5,0
— Autovero 1 217 1 266 1 100 -13,1

Muita veroja ja veronluontoisia tuloja arvioidaan kertyvän 2 630 milj. euroa, ja niiden tuotto laskee 5,6 % vuodelle 2008 budjetoidusta. Autoveroa arvioidaan kertyvän 1 100 milj. euroa, mikä pohjautuu arvioon n. 150 000 uuden henkilöauton myynnistä v. 2009. Uusien henkilöautojen myynti on kasvanut kuluvana vuonna autoveron kevennyksen vuoksi, mutta myyntimäärän arvioidaan laskevan v. 2009 patoutuneen kysynnän purkauduttua. Käytettyjen henkilöautojen tuonniksi arvioidaan n. 25 000 kappaletta.

4.3. Muiden tulojen arviot

  2007 2008 2009 2008—2009
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Sekalaiset tulot, milj. euroa 4 023 4 853 4 805 -1,0
— siirto valtion eläkerahastosta 4 1 337 1 418 6,0
— EU-tulot 1 273 1 328 1 135 -14,6
— nettotulot osakemyynneistä 863 400 400 -
— valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista 398 408 431 5,7
— Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 409 421 407 -3,3
— muut 1 049 959 1 014 5,7

Valtion sekalaisiksi tuloiksi arvioidaan 4 805 milj. euroa eli 1,0 % vuodelle 2008 budjetoitua vähemmän. Nettotuloiksi osakemyynneistä on arvioitu 400 milj. euroa. Euroopan unionilta saataviksi tuloiksi arvioidaan 1 135 milj. euroa eli runsaat 14 % kuluvalle vuodelle budjetoitua vähemmän. Valtion eläkerahastosta tuloutetaan budjettitalouteen 1 418 milj. euroa. Tuloutus vastaa lain mukaista enimmäismäärää eli 40 % vuotuisesta eläkemenosta. Veikkausvoittovaroja tuloutetaan budjettitalouteen runsaat 5 % enemmän ja Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa runsaat 3 % vähemmän kuin v. 2007.

  2007 2008 2009 2008—2009
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
Korkotulot ja voitontuloutukset, milj. euroa 2 273 2 348 1 991 -15,2
— korkotulot 282 259 255 -1,4
— osinkotulot 1 647 1 612 1 350 -16,3
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 158 227 196 -14,0
— osuus Suomen Pankin voitosta 186 250 190 -24,0

Korkotuloja ja voiton tuloutuksia arvioidaan kertyvän 1 991 milj. euroa, mikä on 15,2 % vähemmän kuin vuodelle 2008 on budjetoitu. Korkotuloiksi arvioidaan 255 milj. euroa. Valtion korkotulot koostuvat valtion myöntämistä pitkäaikaisista lainoista sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvistä koroista. Kassareservin arvioidaan v. 2009 olevan 4,75 mrd. euroa ja keskituoton 3,75 %. Osinkotuloja arvioidaan kertyvän 1 350 milj. euroa ja valtion liikelaitosten voiton tuloutuksiksi arvioidaan 196 milj. euroa.