Talousarvioesitys 2020
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Globalisoituneessa ja digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa neljä keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:
- — Ilmastonmuutoksen hillintä
- — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
- — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
- — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.
Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa verotuksen keinoin.
Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.
Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.
Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.
Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.
- — Työllisyysaste nousee.
- — Kestävyysvaje pienenee
- — Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT -suhde nousee
- — Julkisyhteisöjen velkaantumisaste alenee, % BKT:sta
- — Verovaje on alhainen.
- — Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
- — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita.
Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.
Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,5 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.
Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja etätyöskentelymahdollisuudet tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon mukaisia tavoitteita erityisesti verotuksen kautta. Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Lisäksi progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotus tukee työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua varmistaen samalla julkisen sektorin kestävän rahoituksen.
Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen selonteon tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.
Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.
Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
||
28.30.03 | Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | ||
— sopimusvaltuus | - | 20,0 | |
28.60.02 | Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) | ||
— sopimusvaltuus | 2,7 | - | |
28.92 | EU ja kansainväliset järjestöt | ||
— sopimusvaltuus | 4 586,0 | 4 586,0 | |
28.92.68 | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) | ||
— valtuus | - | 275,5 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020
v. 2018 tilinpäätös 1000 € |
v. 2019 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2020 esitys 1000 € |
Muutos 2019—2020 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 157 679 | 168 997 | 196 414 | 27 417 | 16 |
01. | Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 32 193 | 31 046 | 33 873 | 2 827 | 9 |
20. | Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) | 245 | 445 | 545 | 100 | 22 |
21. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | — | 646 | 3 306 | 2 660 | 412 |
25. | Metallirahamenot (arviomääräraha) | — | — | 1 000 | 1 000 | 0 |
29. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 125 241 | 120 780 | 133 320 | 12 540 | 10 |
66. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 1 000 | 1 000 | 0 |
69. | Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v) | 0 | 16 080 | 23 370 | 7 290 | 45 |
10. | Verotus ja tulli | 586 896 | 624 078 | 614 527 | -9 551 | -2 |
01. | Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 378 088 | 402 270 | 407 448 | 5 178 | 1 |
02. | Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 165 606 | 164 228 | 166 099 | 1 871 | 1 |
03. | Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 1 727 | 11 980 | 11 980 | — | 0 |
63. | Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) | 22 026 | 24 600 | 8 000 | -16 600 | -67 |
95. | Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) | 15 292 | 15 000 | 15 000 | — | 0 |
97. | Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) | 4 158 | 6 000 | 6 000 | — | 0 |
20. | Palvelut valtioyhteisölle | 40 746 | 36 732 | 50 042 | 13 310 | 36 |
01. | Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 24 409 | 24 682 | 27 992 | 3 310 | 13 |
02. | Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) | 258 | 50 | 50 | — | 0 |
(06.) | Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) | 110 | — | — | — | 0 |
07. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 2 533 | 2 000 | 2 000 | — | 0 |
09. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 436 | 3 000 | 5 000 | 2 000 | 67 |
10. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) | 10 000 | 7 000 | 15 000 | 8 000 | 114 |
88. | Senaatti-kiinteistöt | 0 | 0 | — | — | 0 |
30. | Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto | 85 549 | 86 355 | 110 762 | 24 407 | 28 |
01. | Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 48 172 | 48 843 | 48 049 | -794 | -2 |
02. | Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 656 | 3 488 | 3 773 | 285 | 8 |
03. | Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 33 721 | 29 024 | 53 940 | 24 916 | 86 |
04. | Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha) | — | 5 000 | 5 000 | — | 0 |
40. | Valtion alue- ja paikallishallinto | 81 565 | 82 143 | 56 727 | -25 416 | -31 |
01. | Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 50 846 | 53 874 | 56 505 | 2 631 | 5 |
(02.) | Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 28 237 | 26 417 | — | -26 417 | -100 |
03. | Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) | 2 482 | 1 852 | 222 | -1 630 | -88 |
50. | Eläkkeet ja korvaukset | 4 927 682 | 5 068 688 | 5 179 064 | 110 376 | 2 |
15. | Eläkkeet (arviomääräraha) | 4 657 183 | 4 768 273 | 4 862 743 | 94 470 | 2 |
16. | Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) | 1 325 | 2 070 | 2 103 | 33 | 2 |
17. | Muut eläkemenot (arviomääräraha) | 504 | 2 373 | 2 410 | 37 | 2 |
50. | Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) | 36 554 | 42 200 | 37 640 | -4 560 | -11 |
63. | Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) | 216 325 | 234 386 | 254 333 | 19 947 | 9 |
95. | Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) | 15 791 | 19 386 | 19 835 | 449 | 2 |
60. | Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot | 12 629 | 16 815 | 18 865 | 2 050 | 12 |
02. | Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) | 13 | 15 | 15 | — | 0 |
10. | Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 850 | 800 | 850 | 50 | 6 |
12. | Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha) | 11 766 | 16 000 | 18 000 | 2 000 | 13 |
70. | Valtionhallinnon kehittäminen | 250 010 | 233 575 | 41 300 | -192 275 | -82 |
01. | Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 5 301 | 4 700 | 4 700 | — | 0 |
02. | Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 5 500 | 5 500 | — | 0 |
(05.) | Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) | 198 970 | 211 015 | — | -211 015 | -100 |
20. | Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 8 726 | 4 260 | 23 000 | 18 740 | 440 |
(21.) | Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) | 15 663 | — | — | — | 0 |
(22.) | Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v) | 8 250 | — | — | — | 0 |
40. | Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) | 8 100 | 8 100 | 8 100 | — | 0 |
80. | Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle | 272 258 | 272 282 | 279 418 | 7 136 | 3 |
30. | Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) | 244 649 | 242 282 | 246 418 | 4 136 | 2 |
31. | Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 15 196 | 17 000 | 20 000 | 3 000 | 18 |
(32.) | Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) | — | — | — | — | 0 |
33. | Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 12 413 | 13 000 | 13 000 | — | 0 |
90. | Kuntien tukeminen | 8 589 259 | 8 525 867 | 9 647 545 | 1 121 678 | 13 |
(20.) | Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 6 075 | — | — | — | 0 |
(22.) | Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 200 | 200 | — | -200 | -100 |
30. | Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) | 8 575 484 | 8 491 577 | 7 328 145 | -1 163 432 | -14 |
31. | Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) | 7 500 | 4 090 | 400 | -3 690 | -90 |
32. | Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v) | — | 30 000 | 40 000 | 10 000 | 33 |
35. | Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha) | — | — | 2 279 000 | 2 279 000 | 0 |
91. | Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen | 272 634 | 275 000 | 260 000 | -15 000 | -5 |
41. | Energiaverotuki (arviomääräraha) | 272 634 | 275 000 | 260 000 | -15 000 | -5 |
92. | EU ja kansainväliset järjestöt | 1 925 815 | 2 097 235 | 2 249 953 | 152 718 | 7 |
03. | Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 947 | 3 953 | 3 633 | -320 | -8 |
20. | Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) | 1 500 | 1 700 | 2 300 | 600 | 35 |
40. | Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) | 11 545 | 12 312 | 12 600 | 288 | 2 |
(60.) | Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) | 18 493 | — | — | — | 0 |
67. | Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) | 0 | 170 | 170 | — | 0 |
68. | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) | — | — | 14 200 | 14 200 | 0 |
69. | Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) | 1 881 000 | 2 069 000 | 2 206 000 | 137 000 | 7 |
87. | Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) | 10 330 | 10 100 | 11 050 | 950 | 9 |
99. | Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot | 16 926 | 6 600 | 15 200 | 8 600 | 130 |
95. | Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) | 176 | 300 | 300 | — | 0 |
96. | Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 2 000 | 2 000 | — | 0 |
97. | Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) | 200 | 300 | 300 | — | 0 |
98. | Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha) | 11 550 | 4 000 | 12 600 | 8 600 | 215 |
Yhteensä | 17 219 648 | 17 494 367 | 18 719 817 | 1 225 450 | 7 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 12 099 | 12 097 | 12 271 |