Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

2. Talouden näkymätPDF-versio

Tässä luvussa esitellään tiiviisti valtiovarainministeriön makrotalouden kehitystä koskeva ennuste, johon hallituksen talousarvioesitys perustuu. Valtiovarainministeriön makrotalouden ennuste laaditaan ministeriön kansantalousosastolla riippumattomasti (869/2012, 2 a §). Talouden näkymät kuvataan kattavasti valtiovarainministeriön Taloudellisessa katsauksessa, joka annetaan eduskunnalle talousarvioesityksen liitteenä.

2.1. Suhdannenäkymät

Kansainvälisen talouden kehityksestä on viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6,5 prosenttiin. Venäjän talous jatkaa supistumistaan ja seuraavien parin vuoden aikana talous ei kasva. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes 3 prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana ja Iso-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Energian, erityisesti öljyn, hinnan aleneminen edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä.

Suomen talouskasvu jää seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste on varsin korkealla tasolla. Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena, ja kuluvana vuonna talous ei juurikaan kasva. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on kuitenkin useastakin syystä hankalaa ja niiden ajoittumiseen liittyy riskitekijöitä. Osittain tästä syytä vuoden 2016 kasvuennusteeseen liittyy alasuuntainen riski. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä.

Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi v. 2015 ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Kuluttajahinnat laskevat v. 2015 0,1 %. Vuonna 2016 työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin.

Kansantalouden kehitys

  2013* 2014* 2015** 2016**
         
BKT:n arvo, mrd. euroa 203 205 206 212
BKT, määrän muutos, % -1,1 -0,4 0,2 1,3
Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,6 9,4
Työllisyysaste, % 68,5 68,3 67,9 68,2
Kuluttajahintaindeksi, muutos-% 1,5 1,0 -0,1 1,1
Pitkä korko, 10 v, % 1,9 1,4 0,7 1,0

Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1990—2016

Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1990—2016

2.2. Julkisen talouden näkymät

Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvämmin alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä ylitti jo 3 prosentin viitearvon. Julkinen talous on alijäämäinen myös ensi vuonna joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Rahoitusasemaa kuormittaa väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu. Julkisen talouden alasektoreista vain työeläkelaitokset on ylijäämäinen.

Julkisyhteisöjen menojen samoin kuin niiden saamien verojen suhde kokonaistuotantoon on v. 2015 hyvin korkea historiaan nähden. Vuonna 2016 sekä meno- että veroaste alenevat hieman. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon ylittää v. 2015 60 prosentin rajan ja kohoaa edelleen ensi vuonna.

Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

% BKT:sta 2013 2014* 2015** 2016**
         
Verot ja sosiaaliturvamaksut 43,8 43,9 44,5 44,2
Julkisyhteisöjen menot 57,6 58,3 58,8 58,2
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto -2,5 -3,3 -3,4 -2,8
— Valtionhallinto -3,6 -3,9 -3,1 -2,8
— Paikallishallinto -0,7 -0,8 -0,8 -0,8
— Työeläkelaitokset 1,8 1,7 1,0 1,1
— Muut sosiaaliturvarahastot 0,0 -0,3 -0,5 -0,3
Perusjäämä -2,5 -3,1 -3,1 -2,6
Rakenteellinen jäämä -1,0 -1,7 -1,8 -1,8
Julkisyhteisöjen bruttovelka 55,6 59,3 62,6 64,3
Valtionvelka 44,3 46,4 48,7 49,9

Keskeiset muutokset suhteessa kevään julkisen talouden suunnitelmaan

Sopeutustoimet kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa v. 2016 verrattuna kevään 2015 ns. tekniseen julkisen talouden suunnitemaan. Päätösperäisissä toimenpiteissä on otettu huomioon pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisia sopeutustoimia siltä osin kun ne ovat riittävästi täsmentyneet.

Makroennusteen muutokset ovat toisaalta heikentäneet valtion, kuntien ja muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemaa. Myös päivittynyt tilastopohja vuodelta 2014 heikensi hieman valtion jäämää kevääseen verrattuna. Paikallishallinnon ennusteen muutokset ovat kokonaisuutena pieniä kevääseen 2015 verrattuna, ja ennusteessa on rahoitusasemaan vastakkaisiin suuntiin vaikuttavia tekijöitä. Lisääntyneet työttömyysmenot kevääseen verrattuna heikentävät muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemaa, mutta kesällä päätetty työttömyysvakuutusmaksun korotus kohentaa sitä.

Julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavat muutokset suhteessa kevään 2015 julkisen talouden suunnitelmaan

Kansantalouden tilinpidon mukaan, % BKT:sta 2015 2016
     
Julkisen talouden rahoitusasema, kevät 2015 -3,4 -3,2
Valtio:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1 -0,1
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1 -0,1
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,1
Muiden tekijöiden vaikutus 0,3 0,2
Paikallishallinto:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 -0,1
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,2
Muiden tekijöiden vaikutus 0,1 0,0
Työeläkerahastot:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,1
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1 -0,1
Muiden tekijöiden vaikutus -0,1 -0,2
Muut sosiaaliturvarahastot:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,2 -0,2
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,4
Muiden tekijöiden vaikutus 0,1 0,1
Julkisen talouden rahoitusasema, syksy 2015 -3,4 -2,8