Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
              88. Senaatti-kiinteistöt
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta, valtionperinnöt ja kansalaisten neuvontapalvelut.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuluva virasto, jonka tehtävä on tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion talousarviossa annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu. Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille.

Rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kirjanpidon siirto Palkeisiin -projektin vaikutukset on huomioitu kustannuksissa mutta vaikutusta toiminnalliseen tehokkuuteen ei ole huomioitu. Kustannuksiin sisältyy myös Tilha- ja Valtiolle.fi-järjestelmien omistajuuden siirto Palkeisiin.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtorin keskeisin tavoite on valtionhallinnon perustietotekniikan yhtenäistäminen. Yhtenäistämisen tuloksena ympäristön ylläpito on huomattavasti nykyistä helpompaa, ja se mahdollistaa sekä kustannustason alenemisen että paremman asiakastyytyväisyyden.

Valtorin Turvallisuusverkkoyksikkö (TUVE-yksikkö) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluja, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset. TUVE-toiminnan keskeisin tavoite on turvata TUVE-palvelujen käytettävyys kaikissa tilanteissa, jotta TUVE-palvelujen käyttövelvoitteen piirissä olevat viranomaiset voivat järjestää toimintansa kustannustehokkaasti TUVE-palvelujen laatuun ja toimivuuteen luottaen.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.

Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palvelujen puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluja sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Hansel Oy on keskeinen toimija hankintatoimen kehittämisessä.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että palvelumaksu alenee edelleen keskimäärin 1 prosenttiin säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

HAUS kehittämiskeskus Oy:n tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja julkisen hallinnon organisaatioille ja niiden virkamiehille. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin organisaatioiden kehittämistyössä ja sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet
  • — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
  • — Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu
  • — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus
  • — Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä
  • — Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 721 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Velanhallinnan tulos > 0 > 0 > 0
Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, %   > 92 > 93
Talous- ja henkilöhallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin 0,0312 0,025 0,023
Toiminnallinen tehokkuus      
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 80 > 90 > 90
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 8,5 8,0 8,0
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 23 18 18
Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, % 37 35 60
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 302 278 274
Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—5) 3,4 3,6 3,6
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 8,0 8,0 8,0
Johtajuusindeksi (asteikko 1—5) 3,3 3,7 3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 49 907 30 751 30 325
Bruttotulot 21 692 7 914 5 604
Nettomenot 28 215 22 837 24 721
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 648    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 049    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 5 344 5 594 5 560
— muut tuotot 16 009 2 320 33
Tuotot yhteensä 21 353 7 914 5 593
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 16 643 4 005 2 125
— osuus yhteiskustannuksista 10 224 3 871 3 533
Kustannukset yhteensä 26 867 7 876 5 658
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -5 514 38 -65
Kustannusvastaavuus, % 79 100 99

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sotilastapaturmajärjestelmän muutokset -350
TIA-vahingonkorvausjärjestelmän uusiminen 1 080
Uusien tehtävien rahoitus 1 500
XBRL-koodiston ylläpito (siirto momentilta 28.10.01) 200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -68
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -27
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 25
Palkkaliukumasäästö -24
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 6
Toimintamenojen tuottavuussäästö -120
Toimintamenosäästö (HO 2015) -321
Työajan pidentäminen (Kiky) 5
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -18
Vuokrien indeksikorotus 4
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -8
Yhteensä 1 884

2018 talousarvio 24 721 000
2017 talousarvio 22 837 000
2016 tilinpäätös 28 616 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 721 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Vähennys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 24 721 000 euroon nähden on siirtoa momentille 28.30.03 Kansalaisneuvonnan tehtävien siirrosta Väestörekisterikeskukseen.


2018 talousarvio 23 721 000
2017 talousarvio 22 837 000
2016 tilinpäätös 28 616 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 721 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 528 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 121 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 407 000 euroa siirrosta momentilta 28.70.20 ohjelmistorobotiikkahankkeeseen.


2018 I lisätalousarvio 528 000
2018 talousarvio 23 721 000
2017 tilinpäätös 22 837 000
2016 tilinpäätös 28 616 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 528 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 160 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu valtion maksuliike- ja laskujenvälityspalvelun kilpailutuksen menoista. Valtion käyttämän maksuliike- ja laskujenvälityspalvelun sopimuskausi päättyy 30.11.2020. Vuosina 2018—2020 toteutettava kilpailutus sisältää maksuliikkeen toimintavarmuuden turvaamisen ja huomioon otettavien toimintaympäristömuutosten vuoksi poikkeuksellisen paljon asiantuntijapalveluiden käyttöä.


2018 II lisätalousarvio 160 000
2018 I lisätalousarvio 528 000
2018 talousarvio 23 721 000
2017 tilinpäätös 22 837 000
2016 tilinpäätös 28 616 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 160 000 euroa.

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.

Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 49
Yhteensä 49

2018 talousarvio 50 000
2017 talousarvio 1 000
2016 tilinpäätös 1 239 589

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 110 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.

Selvitysosa:Määrärahalla hankitaan keskitetysti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelut.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansalaisten asiointitili ja yhteentoimivuuspalvelut (siirto momentille 28.30.03) -2 125
Menosäästö 1 235
Yhteensä -890

2018 talousarvio 110 000
2017 talousarvio 1 000 000
2016 tilinpäätös 2 733 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 110 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Ostolaskut, kpl 1 214 168 1 150 000 1 120 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl 627 209 630 000 630 000
Palkkalaskelmat, kpl 1 135 775 1 120 000 1 100 000
Asiakastyytyväisyys 3,9 3,9 3,9
Toiminnallinen tehokkuus      
Ostolaskut, kpl/htv 14 428 15 500 19 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv 29 301 30 000 31 000
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku 6 846 8 000 8 800
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2016=100) 100,00 113,50 120,13
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 647 639 593
Sairauspoissaolot, pv/htv 10,8 < 10 9,5
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,42 3,45 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 55 567 56 109 51 530
Bruttotulot 55 856 54 109 49 530
Nettomenot -289 2 000 2 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 000    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 000    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 55 856 54 109 49 530
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 55 567 56 109 51 530
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -289 -2 000 -2 000
Kustannusvastaavuus, % 100 96 96

2018 talousarvio 2 000 000
2017 talousarvio 2 000 000
2016 tilinpäätös -289 139

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 533 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.20 tekoälyn hyödyntämiseen asiakaspalvelun parantamiseksi.


2018 I lisätalousarvio 533 000
2018 talousarvio 2 000 000
2017 tilinpäätös 1 034 340
2016 tilinpäätös -289 139

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 533 000 euroa.

09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

2016
toteutuma
2017
arvio
2018
esitys
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Valtti (käyttäjiä) 1 977 18 500 40 000
Mobiilipalvelu (käyttäjiä) 171 15 000 30 000
Avain IDM (käyttäjiä) 924 15 000 25 000
Julkaisualusta YJA (käyttäjiä) 11 20 35
Alasajetut konesalit (kpl) 14 35 50
Palveluväylän liityntäpalvelin -palvelu (asiakkaita) 5 60 90
Tyytyväisyys Valtorin toimintaan (1—5) 3,3 3,5 3,7
Kumulatiivinen kustannussäästö (milj. euroa) 37,7 42 47
       
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 953 1 030 1 060
Sairauspoissaolot, pv/htv 9,3 8 7
Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro 3,2 3,4 3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 248 825 269 246 289 374
Bruttotulot 247 425 266 249 286 374
Nettomenot 1 400 3 000 3 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 400    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 000    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 247 425 266 246 286 374
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 248 825 269 246 289 374
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 400 -3 000 -3 000
Kustannusvastaavuus, % 99 99 99

2018 talousarvio 3 000 000
2017 talousarvio 3 000 000
2016 tilinpäätös 3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 436 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.20 tekoälyn hyödyntämiseen asiakaspalvelun parantamiseksi.


2018 I lisätalousarvio 436 000
2018 talousarvio 3 000 000
2017 tilinpäätös 3 000 000
2016 tilinpäätös 3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 436 000 euroa.

10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.

Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.


2018 talousarvio 10 000 000
2017 talousarvio 10 000 000
2016 tilinpäätös 5 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

88. Senaatti-kiinteistöt

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2018 enintään 250 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2018 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 70 milj. euroa.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 53 milj. euroa vuodelle 2018.

Vuonna 2018 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 116,4 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2017 voiton tuloutuksena. Vuoden 2018 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 27,4 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 85 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 4 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 70 milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisestakin markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-kiinteistöjen ulkopuolisia epävarmuustekijöitä.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2018 (milj. euroa)

   
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 200
Uudisrakennusinvestoinnit 50
Yhteensä 250

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

  2016 toteutuma
liikelaitos
konserni 2017
ennakoitu
liikelaitos
konserni 2018
arvio
liikelaitos
konserni
             
Liikevaihto, milj. € 599 603 623 628 658 662
— Vuokraus 582 587 606 611 641 645
— Palvelut 16 16 17 17 17 17
Liiketoiminnan muut tuotot 128 128 58 58 30 30
Vuokraustoiminnan vuokrakate, milj. € 319   300   300  
— % liikevaihdosta 53   48   46  
Poistot (sis. arvonalentumiset) 218   199   210  
Liikevoitto, milj. € 207 204 151 149 113 110
— % liikevaihdosta 35 34 24 24 17 17
Tilikauden tulos, milj. € 175 181 116 122 76 82
— % liikevaihdosta 29 30 19 19 12 12
Taseen loppusumma 4 663 4 705 4 670 4 712 4 649 4 691
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. € 120   125   85  
Investoinnit, milj. € 258   300   250  
Investoinnit % liikevaihdosta 43   48   38  
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta 4,7 4,7 3,5 3,5 2,7 2,7
Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminta 2,3   2,3   2,0  
Oman pääoman tuotto, % 6,1 6,3 4,0 4,2 2,6 2,8
Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta in-house 1,7   1,5   1,5  
Omavaraisuusaste, % 62 62 63 62 63 62
Henkilöstömäärä 318 320 326 328 330 332

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

  2016
toteutuma
2017
ennakoitu
2018
arvio
       
Tuloutus tulomomenteille      
12.28.99 Takausmaksut 4,9 4,0 4,0
13.01.04 Korot valtion lainoista 12,4 9,1 6,4
13.05.01 Voiton tuloutus 120,0 125,0 85,0
15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille 69,1 68,3 21,0
Yhteensä 206,4 206,4 116,4

2018 talousarvio
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio
2016 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2018 enintään 250 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2018 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 70 milj. euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Kiinteistö Oy Helsingin Haartmaninkatu 1:lle Helsingin kaupungissa Meilahden kaupunginosassa sijaitsevan kiinteistön 91-15-529-6 sillä sijaitsevine rakennuksineen 15 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Selvitysosa:Valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin kaupungin Meilahden kaupunginosassa. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu ja valituksi tullut tarjous on ollut 15 milj. euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa. Ostajana toimii Kiinteistö Oy Helsingin Haartmaninkatu 1, jonka koko osakekannan omistaa Erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös
2016 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Kiinteistö Oy Helsingin Haartmaninkatu 1:lle Helsingin kaupungissa Meilahden kaupunginosassa sijaitsevan kiinteistön 91-15-529-6 sillä sijaitsevine rakennuksineen 15 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — ICON Corporation Oy:lle tai perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungissa Kruununhaan kaupunginosassa sijaitseva kiinteistö 91-1-18-3 sillä sijaitsevine rakennuksineen vähintään 13,6 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
  • — Bonava Suomi Oy:lle tai perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungin korttelissa 17107 sijaitsevasta kiinteistöstä 91-436-3-9 ja määräalasta 91-17-9903-1-M501 muodostettavat tontit yhteensä noin 2 035 m2 vapaarahoitteisen vuokra- ja omistusasuntotuotannon osalta vähintään 1 536 €/kem2 hinnalla ja liikerakennusoikeuden osalta vähintään 590 €/kem2 hinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
  • — Avain Yhtiöt Oy:lle tai perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungin korttelissa 17107 sijaitsevasta kiinteistöstä 91-436-3-9 ja määräalasta 91-17-9903-1-M501 muodostettavat tontit yhteensä noin 2 035 m2 vapaarahoitteisen vuokra- ja omistusasuntotuotannon osalta vähintään 1 536 €/kem2 hinnalla, liikerakennusoikeuden osalta vähintään 590 €/kem2 hinnalla ja välimallin asuntotuotannon osalta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) päättämällä vähintään 650 €/kem2 hinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan jakamaan Kiinteistö Oy Technopolis Tekniikantie 21 Oy:n kanssa yhteisesti omistettu tontti 49-10-19-2 omistusosuuksien suhteessa niin, että Kiinteistö Oy Technopolis Tekniikantie 21 Oy:n täyteen omistukseen tulee tontista noin 3,4 hehtaarin suuruinen alue, mikä vastaa sen nykyistä 35/57 osan määräosuutta tontista.

Selvitysosa:Ensimmäisen myyntivaltuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin kaupungin Kruununhaan kaupunginosassa. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu ja valituksi tullut korkein tarjous on ollut 13,6 milj. euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa. Ostajana toimii ICON Corporation Oy omaan tai perustettavan yhtiön tai yhtiöiden lukuun.

Toisen ja kolmannen myyntivaltuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin kaupungissa, Keski-Pasilan kaupunginosassa. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa ja vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ja vuokra-asuntotuotantoon sekä ns. välimuodon asuntotuotantoon tarkoitetusta kiinteistövarallisuudesta saatu ja hyväksytyksi tullut tarjous on ollut vapaarahoitteinen vuokra- ja omistusasuntotuotanto 1 536 €/kem2, liikerakennusoikeus 590 €/kem2. Kerrosalahinnat vastaavat omaisuuden käypää arvoa. Välimallin asuntotuotannon neliöhinnan päättää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Vaikka myyntivaltuuksien mukaiset kohteet myydään eri ostajatahoille, ovat ne kiinteistöteknisesti toisiinsa siten liitännäisiä, että niiden myynti toteutetaan samanaikaisesti ja siten myynnistä päättää Eduskunta yhteensä lasketun myyntihinnan ylittäessä valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisesta annetun lain (973/2002) mukaisen 10 milj. euron toimivallan rajan.

Valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Espoon kaupungin Otaniemessä osoitteessa Tietotie 3/Tekniikantie 21. Määräosaosuus on myyty Kiinteistö Oy Technopolis Tekniikantie 21 Oy:lle 23.6.2016. Myyty määräosasosuus on oikeuttanut erikseen tehdyn hallinnanjakosopimuksen nojalla hallinnoimaan pinta-alaltaan noin 3,4 hehtaarin suuruista aluetta ja yhteensä 35 000 kem2 rakennusoikeutta tontista. Yhteisomistuksen purkaminen selkeyttää kiinteistöomistuksia ja on kaupan jälkeen voimaan tulleen asemakaavan tavoitteiden mukaista. Yhteisomistuksen purkautuessa valtiolle jää tontista noin 2,1 hehtaarin suuruinen alue ja yhteensä 22 000 kem2, mikä vastaa sen aiempaa määräosuutta 22/57 tontista.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 II lisätalousarvio
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös
2016 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — ICON Corporation Oy:lle tai perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungissa Kruununhaan kaupunginosassa sijaitseva kiinteistö 91-1-18-3 sillä sijaitsevine rakennuksineen vähintään 13,6 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
  • — Bonava Suomi Oy:lle tai perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungin korttelissa 17107 sijaitsevasta kiinteistöstä 91-436-3-9 ja määräalasta 91-17-9903-1-M501 muodostettavat tontit yhteensä noin 2 035 m2 vapaarahoitteisen vuokra- ja omistusasuntotuotannon osalta vähintään 1 536 €/kem2 hinnalla ja liikerakennusoikeuden osalta vähintään 590 €/kem2 hinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
  • — Avain Yhtiöt Oy:lle tai perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungin korttelissa 17107 sijaitsevasta kiinteistöstä 91-436-3-9 ja määräalasta 91-17-9903-1-M501 muodostettavat tontit yhteensä noin 2 035 m2 vapaarahoitteisen vuokra- ja omistusasuntotuotannon osalta vähintään 1 536 €/kem2 hinnalla, liikerakennusoikeuden osalta vähintään 590 €/kem2 hinnalla ja välimallin asuntotuotannon osalta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) päättämällä vähintään 650 €/kem2 hinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan jakamaan Kiinteistö Oy Technopolis Tekniikantie 21 Oy:n kanssa yhteisesti omistettu tontti 49-10-19-2 omistusosuuksien suhteessa niin, että Kiinteistö Oy Technopolis Tekniikantie 21 Oy:n täyteen omistukseen tulee tontista noin 3,4 hehtaarin suuruinen alue, mikä vastaa sen nykyistä 35/57 osan määräosuutta tontista.