Talousarvioesitys 2018

Selvitysosa:Valtionhallinnon rakennemuutoksissa, joissa uusia virastoja perustetaan, otetaan käyttöön niitä koskevat palkkausjärjestelmät. Ne aiheuttavat lisäkustannuksia, koska siirtyvän henkilöstön palkat on turvattu ja osalle henkilöstöstä kohdistuu palkkausten korotuksia. Tähän asti nämä korotukset ovat tapahtuneet sen mukaan kuin valtion sopimusratkaisuissa on tullut toteutettaviksi virastokohtaisia eriä. Valtionhallinnon maltillisten palkkaratkaisujen kaudella tämä johtaa hyvin pitkiin siirtymäkausiin ja tarve palkkausten harmonisointiin nopeammin korostuu. Valtuus tarvitaan, jotta näiden virastokohtaisten sopimusten neuvottelut voidaan myös harmonisoinnin osalta käydä ja sopimukset tehdä virastotasolla. Tämä on tarkoituksenmukaista sen asemesta, että valtiovarainministeriö tekisi nämä sopimukset keskitetysti ja ne erikseen alistettaisiin valtioneuvoston ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hyväksyttäviksi, mitä tavanomainen menettely edellyttäisi.

Virastokohtaisia sopimuksia tehtäessä sopimukseen otetaan asiasta lausekkeet, jotka pysyvät valtuuden puitteissa. Valtiovarainministeriö varmistaa asian kunkin sopimuksen tarkastaessaan ja hyväksyessään. Samalla täsmennetään virastolle talousarvion kautta kunakin vuonna tuleva rahamäärä ja sen väheneminen siten kuin päätösosassa on sanottu. Valtuuden perusteella tehdyistä sopimuksista johtuva edellä mainittu kustannus rahoitetaan kunkin viraston talousarvion kautta, asianomaisina vuosina.

Valtuuden määrä on mitoitettu talousarvioesitystä annettaessa tiedossa olevien kolmen tällaisen viraston tilanteen perusteella (Luonnonvarakeskus, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto). Valtuuden virastokohtainen määrä ratkaistaan erikseen.

Valtuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 4 550 000 euroa vuodessa vuodesta 2023 lähtien.

Lakkautuspalkkaa saavien arvioitu lukumäärä vuonna 2018 on yksi henkilö. Eläkkeelle siirtymisen ajankohdan 68 ikävuoden täyttämiseen saakka voi lakkautuspalkkaa saava valita itse.

Selvitysosa:Valtionhallinnon rakennemuutoksissa, joissa uusia virastoja perustetaan, otetaan käyttöön niitä koskevat palkkausjärjestelmät. Ne aiheuttavat lisäkustannuksia, koska siirtyvän henkilöstön palkat on turvattu ja osalle henkilöstöstä kohdistuu palkkausten korotuksia. Valtiovarainministeriö ja valtion henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat 9.1.2018 tehneet virka- ja työehtosopimuksen näiden sopimusten rahoituksesta nyt kysymyksessä olevien virastojen osalta. Sen mukaan rahoitus perustuu pääosin virastokohtaisesti toteutettaviin sopimuseriin, mutta 1/3:n osalta työnantajarahoitukseen. Lisäksi sen mukaan olisi lähtökohtana enintään viiden vuoden mittainen siirtymäkausi.

Valtuuden käyttö 1/3:n määräisen työnantajarahoituksen ja enintään viiden vuoden siirtymäkauden sisällyttämiseksi virastokohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin on tarkoituksenmukaista sen asemesta, että valtiovarainministeriö tekisi nämä sopimukset keskitetysti ja ne erikseen alistettaisiin valtioneuvoston ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hyväksyttäviksi, mitä tavanomainen menettely edellyttäisi. Edellä mainittu, 9.1.2018 tehty virka- ja työehtosopimus on tehty ehdolla, että valtion talousarviossa annetaan tässä tarkoitettu valtuus.

Valtuudet annetaan virastolle tehdä ja valtiovarainministeriölle hyväksyä tällainen virastokohtainen sopimus. Sopimuksia tehtäessä niihin otetaan asiasta sopimusmääräykset, jotka pysyvät valtuuden puitteissa. Valtiovarainministeriö (Valtion työmarkkinalaitos) varmistaa asian kunkin sopimuksen tarkastaessaan ja hyväksyessään. Samalla täsmennetään kohtien a) ja b) valtuuksien perusteella viraston maksettaviksi kunakin vuonna tulevat rahamäärät ja niiden väheneminen seuraavasti. Sitoutumisen tulee tapahtua palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta tehtävässä virka- ja työehtosopimuksessa. Sitoutumisen edellytyksenä on, että muu osa sopimuksen kokonaiskustannuksesta katetaan virastoerillä ja muulla virka- ja työehtosopimusrahoituksella (kohta a) ja, että kustannuksia vähentävät siihen aikanaan käytettävät virastoerät ja muu virka- ja työehtosopimusrahoitus, kunnes kustannukset on niillä kokonaan katettu (kohta b). Valtuuden perusteella tehdyistä sopimuksista johtuvat edellä mainitut kustannukset rahoitetaan kunkin viraston olemassa olevilla määrärahoilla, asianomaisina vuosina.

Valtuuden määrät on mitoitettu lisätalousarvioesitystä annettaessa kyseessä olevien virastojen tilanteen perusteella ja ottaen huomioon valtion sopimuskauden 2018—2020 mukaiset virastoerät. Valtuuden virastokohtaiset määrät ratkaistaan erikseen.

Valtuuden seuranta ulottuu viimeiseen sellaiseen vuoteen saakka, jolloin palkkaukset on maksettu täysimääräisinä koko vuoden. Valtiovarainministeriö (Valtion työmarkkinalaitos) vastaa seurannasta ja siinä tarvittavasta tiedosta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.