Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2009

8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikkaPDF-versio

Talousarvion ulkopuolella olevien rahastojen yhteenlaskettu tase oli 25,6 mrd. euroa vuoden 2007 lopussa, missä on 9 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion liikelaitosten yhteenlaskettu tase oli vuoden lopussa 10,5 mrd. euroa. Liikelaitosten omavaraisuusaste vaihteli 54 ja 98 prosentin välillä. Lisäksi valtiolla on omistuksia kaikkiaan kolmessatoista pörssiyhtiössä ja yli 50 muussa yhtiössä. Vuoden 2007 lopussa valtion omistuksen arvo pörssiyhtiöissä oli 28,0 mrd. euroa. Valtion yhtiöomistuksesta arvioidaan kertyvän osinkotuloa 1 350 milj. euroa.

8.1. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot

Valtiolla on yksitoista talousarviotalouden ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan olevan v. 2009 n. 5,6 mrd. euroa ja menojen 4,3 mrd. euroa, joten rahastotalouden nettomääräinen ylijäämä on n. 1,4 mrd. euroa. Rahastoista tuloutetaan valtion talousarvioon yhteensä 1,6 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi 33 milj. euroa v. 2009. Lisäksi Valtion ydinjätehuoltorahastolle erääntyy palautettavaksi ydinenergialain 54 §:n 2 momentin nojalla valtiontalouteen v. 1999 lainattu määrä, yhteensä 180,4 milj. euroa. Taulukossa 33 on esitetty yhteenvetotiedot rahastojen taloudesta vuosina 2007—2009.

Valtion asuntorahasto (VAR)

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan asuntorahaston varoista. Rahasto vastaa myös velkojensa menoista.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista, lyhennyksistä ja vuosimaksuista sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle hankitaan osana valtion lainanottoa. Talousarviovuoden alussa rahastovelka on n. 2,4 mrd. euroa. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2009 alussa n. 9,6 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 4,7 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 4,0 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 1,9 mrd. euroa ja aravalainojen ensisijaislainoissa n. 0,4 mrd. euroa.

Vuonna 2009 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 635 milj. euroa. Rahastolla saa olla 3,5 mrd. euroa lainaa. Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 920 milj. euroa sekä rahastosta maksettavien avustusten ja akordien valtuudeksi yhteensä 116,7 milj. euroa. Vuonna 2009 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi 204,5 milj. euroa talousarvioon. Valtion asuntorahastosta maksetaan lisäksi vielä ennen vuotta 2006 myönnetyt asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustukset.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2009 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,2 mrd. euroa, mikä vastaa n. 11 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahasto (VER)

Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitoksilta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja ns. VALTAVA -laitoksilta arviolta 1 259 milj. euroa v. 2009. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon 310 milj. euroa. Rahaston tuloja ovat myös sijoitustoiminnan tuotot, yhteensä arviolta n. 900 milj. euroa v. 2009.

Rahastolla on eläkerahastolaissa säädetty rahastointitavoite. Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Rahastoa kartutetaan, kunnes sen määrä vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Siirto talousarvioon on 1 417 milj. euroa v. 2009. Vuoden 2009 lopussa rahaston pääoman ennakoidaan olevan 14 355 milj. euroa, mikä on 17 % suhteessa eläkevastuuseen.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on maatalouden kannattavuuden sekä maatilojen elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantaminen. Maatilojen investointeihin ja omistajanvaihdoksiin myönnetään rahoitustukea talousarviosta lainojen korkotukena sekä MAKERAsta avustuksina ja eräinä lainoina. MAKERAn käytettävissä olevat varat, edelliseltä vuodelta siirtyvä erä mukaan lukien, arvioidaan olevan v. 2009 n. 120,4 milj. euroa. Talousarviosta ehdotetaan siirrettäväksi rahastoon 30 milj. euroa. EU:lta rahastoon tuloutuvaa rahoitusosuutta on arviolta 8,7 milj. euroa. Avustuksia arvioidaan myönnettävän n. 94 milj. euroa.

Rahaston menot muodostuvat mm. avustuksista, hoitopalkkioista, velkajärjestely- ja vakuustoiminnan menoista, tutkimustoiminnan tukemisesta sekä sijoitusmenoista. MAKERAn varoista myönnetään uusia valtionlainoja vain eräisiin porotalouden, luontaiselinkeinojen ja kolttien investointeihin. Rahaston varoin toteutetaan osaltaan uuden ohjelmakauden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto on muodostunut vuoden 2004 alusta alkaen varautumisrahastosta, ydinturvallisuustutkimusrahastosta ja ydinjätetutkimusrahastosta. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Valtion teknillinen tutkimuskeskus, jonka käytössä on FiR-1 -tutkimusreaktori. Rahaston tehtävänä on myös osallistua jätehuoltovelvollisten varautumisvelvollisuuden sisällön määräämiseen. Varautumisrahaston tase on n. 1,6 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta arvioidaan v. 2009 perittävän maksuja yhteensä n. 1,3 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta 1,5 milj. euroa.

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan energiahyödykkeistä kannettava huoltovarmuusmaksu. Sen tuotto on jo useiden vuosien ajan ollut n. 50 milj. euroa vuodessa.

Rahaston varoilla katetaan valtion varmuusvarastoinnista, kriittisten infrastruktuurien turvaamisesta ja muusta huoltovarmuuden turvaamisesta aiheutuvat menot. Rahaston liikevaihto kertyy varmuusvarastotavaran myynneistä. Liikevaihdoksi v. 2009 arvioidaan 60 milj. euroa. Rahaston taseen arvioidaan olevan vuoden päättyessä 1,2 mrd. euroa, josta valtaosa on sitoutunut öljytuotteiden varmuusvarastoihin.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiotakuurahastosta annetun lain (444/1998) tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset. Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuisiin ja muihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista sekä valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta.

Rahaston vastuulla oleva vientitakuu- ja erityistakauskanta oli 31.12.2007 n. 5 mrd. euroa. Rahaston kassavarat olivat v. 2008 alussa n. 692 milj. euroa. Vuoden 2009 aikana rahaston kokonaisvastuiden määrä tullee edelleen jonkin verran laskemaan. Suuret toimialakohtaiset riskikeskittymät ja kansainvälisen talouden epävakaa tilanne lisäävät toisaalta tarvetta kerryttää rahaston likvidejä varoja tasolle, jolla maksuvalmius pysytetään kohonnutta riskipositiota vastaavana.

Valtion vakuusrahasto

Viimeistellessään pankkitukijärjestelmän alasajoa valtion vakuusrahasto keskittyy myönnetyn pankkituen hallinnointiin ja tukiehtojen noudattamisen valvontaan, koska uusia pankkitukitarpeita ei ole tiedossa. Myönnettyä pankkitukea oli v. 2007 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteensä 6,0 mrd. euroa. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, Valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Valtion omavelkaiset takausvastuut on poistettu tarpeettomina v. 2003 lopussa.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahasto toimii Yleisradio Oy:n rahoittamiseksi ja muun televisio- ja radiotoiminnan edistämiseksi. Rahastoa hoitaa Viestintävirasto, joka perii TV-maksut ja toimilupamaksut rahastolle. Rahaston maksutulojen arvioidaan olevan n. 431,3 milj. euroa. Valtioneuvosto päättää liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä rahaston määrärahojen käytöstä Yleisradio Oy:n toimintaan, Viestintävirastolle maksujen perintään, tarkastukseen ja valvontaan, sekä tekijänoikeuskorvauksiin ja televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

EU:n kokonaan rahoittamat markkinatuet ja osarahoitteiset menekinedistämistuet siirtyivät v. 2008 rahoitettavaksi talousarviosta. Rahastosta rahoitettavaksi jäivät vain rahastomuotoa välttämättömästi edellyttävät menot, lähinnä EU:n interventiovarastoinnin (vastaavia tuloja MIRAan tulee EU:n maataloustukirahastosta) ja ruoka-apuohjelman kulut. Vuonna 2009 interventiorahaston kautta rahoitettavaan toimintaan arvioidaan tarvittavan yhteensä n. 4,5 milj. euroa. Suomen valtion vastattavaksi jäävien korko-, hallinto- ja eräiden ruoka-apuun liittyvien kulujen kattamiseksi talousarvioesityksessä ehdotetaan 1,0 milj. euron siirtoa interventiorahastoon.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Rahastosta voidaan myöntää yleis- tai erityisavustuksia kunnille ja pelastustoimen alueille, sopimuspalokunnille sekä pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille. Avustukset on suunnattu sellaisiin hankkeisiin, jotka jäävät valtion muiden rahoitusjärjestelmien ulkopuolelle. Rahaston avustukset on yhteensovitettu valtionosuusjärjestelmän kanssa.

Palosuojelumaksukertymän odotetaan v. 2009 olevan 8,4 milj. euroa. Rahastosta maksetaan avustuksia yhteensä 8,5 milj. euroa. Avustukset kunnille ovat yhteensä n. 3,6 milj. euroa ja muut avustukset n. 4,9 milj. euroa.

Öljysuojarahasto

Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljyjätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 2,3 milj. euroa v. 2009. Öljysuojarahaston vuotuinen budjetti on n. 10 milj. euroa.

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta sekä öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alueiden pelastustoimien hankintoja ja niistä aiheutuvia korvaustarpeita.

Taulukko 33. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

  2007 2008** 2009**
       
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 70 69 69
Sekalaiset tulot 536 623 613
Eläkemaksut 1 547 1 565 1 573
Korkotulot ja voiton tuloutukset 818 1 272 1 324
Siirrot talousarviosta 119 26 33
Tulot pl. rahoitustaloustoimet 3 091 3 556 3 613
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 1 514 1 413 2 009
Tulot yhteensä 4 605 4 969 5 623
       
Kulutusmenot 123 127 122
Siirtomenot 703 754 707
Korkomenot 113 101 99
Siirrot talousarvioon 124 1 553 1 632
Muut menot 1 13 13
Menot pl. rahoitustaloustoimet 1 064 2 548 2 573
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 1 518 1 683 1 678
Menot yhteensä 2 582 4 232 4 250
       
Nettorahoitusylijäämä 2 023 738 1 372

8.2. Liikelaitokset

Valtiolla on viisi liikelaitosta kolmella eri hallinnonalalla. Ne toimivat markkinoilla kilpailutilanteessa ja rahoittavat toimintansa liiketoimintansa tuloilla. Liikelaitosten talous on valtion talousarvion ulkopuolella. Eduskunta hyväksyy talousarvion käsittelyn yhteydessä niiden palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet sekä tekee muut keskeiset ohjauspäätökset esim. tarvittaessa antaa suostumuksensa liikelaitoksen lainanottoon. Asianomainen ministeriö päättää liikelaitoksen tulostavoitteesta. Valtioneuvosto vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää valtiolle tuloutettavan voiton määrästä. Liikelaitosten toiminta perustuu valtion liikelaitoksista annettuun lakiin (1185/2002) sekä liikelaitoskohtaisiin lakeihin.

Oheisiin taulukoihin on koottu ennusteet valtion liikelaitoksista. Liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta 2008 arvioidaan kertyvän valtion vuoden 2009 talousarvioon momentille 13.05.01 n. 196 milj. euroa.

Taulukko 34. Valtion liikelaitostoiminta v. 2009

Liikelaitos (konserni) Liikevaihto Tilikauden tulos liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste Investointimenot Henkilöstö keskim.
milj.€ muutos, % milj. € (%) (%) (%) milj. € lkm
                 
Senaatti-kiinteistöt 679,0 1,5 129,0 19,0 4,1 60,0 310,0 276
(konserni) 682,0 1,5 125,0 18,0 4,1 58,8 310,0 276
Metsähallitus 298,9 3,0 102,9 34,0 4,1 98,0 30,0 1 180
(konserni) 346,9 4,6 105,2 30,0 4,1 98,0 27,3 1 470
Varustamoliikelaitos 79,8 6,3 3,0 3,8 6,0 55,2 125,0 410
Luotsausliikelaitos 41,0 0,0 3,0 7,3 11,7 80,9 8,0 392
Ilmailulaitos 331,3 6,8 31,8 9,6 4,2 71,3 120,0 1 726
(konserni) 346,0 5,8 31,0 9,6 4,2 62,0 15,0 2 252
Yhteensä 1 430,0   269,7       593,0 3 984

Taulukko 35. Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2009 (milj. euroa)

    Tuloutukset talousarvioon Erityis-
tehtävien
määrärahat
  Liikelaitos Takaus-maksut Korot Voiton
tuloutukset
Lainojen
takaisinmaksut
Yhteensä
               
28.20.88 Senaatti-kiinteistöt 4,5 53,4 80,0 158,4 296,3 -
30.63 Metsähallitus 0 - 97,2 - 97,2 34,8
31.60.87 Varustamoliikelaitos - 2,6 1,5 4,3 8,4 -
31.60.88 Luotsausliikelaitos - 0,1 1,5 - 1,6 4,2
31.60.89 Ilmailulaitos 0,4 - 15,3 - 15,7 -
  Yhteensä 4,9 56,1 195,5 162,7 419,2 39,0

8.3. Valtion omistajapolitiikka

Valtio pyrkii hoitamaan koko yhtiöomistustaan mahdollisimman ammattitaitoisesti ja aktiivisesti. Valtioneuvoston v. 2007 alussa tekemän omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen pohjalta valtionyhtiöitä ja valtion osakkuusyhtiöitä kehitetään niin, että omistuksen arvo pitkällä aikavälillä kasvaa. Markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden tulee olla kannattavia ja kilpailukykyisiä. Valtion erityistehtäviä hoitavien yhtiöiden yleistavoitteena on kannattava toiminta samalla kun pyritään mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. Hallitus on valmis jatkamaan valtion omistuksen vähentämistä niissä yhtiöissä, joissa omistus perustuu lähinnä sijoittajaintressiin. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa.