Talousarvioesitys 2009

6.4. Kuntien menot

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat 5 % v. 2007. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi 4,2 %, ja ostot lisääntyivät lähes 7 %. Käyttöomaisuusinvestoinnit nousivat 3,8 mrd. euroon.

Vuonna 2008 toimintamenojen kasvun arvioidaan nopeutuvan yli 6 prosenttiin, kun kunta-alan ansiotaso kasvaa sopimuspalkkojen voimakkaan nousun seurauksena runsaat 5 %. Palkkojen ja kuluttajahintojen voimakas nousu pitää myös kuntien ostojen kasvun nopeana. Investointitarpeiden suuri määrä ja suurten kaupunkien investointihankkeiden mittavuus nostavat bruttoinvestoinnit 4 mrd. euroon.

Vuonna 2009 toimintamenojen arvioidaan kasvavan 5 % eli hieman hitaammin kuin v. 2008. Kuntien menopaineita helpottaa moni tekijä, joista merkittävin on kunta-alan ansiotason nousun jääminen palkankorotusten ajoituksesta johtuen vuotta 2008 vaimeammaksi. Lisäksi kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut laskevat 0,9 prosenttiyksiköllä, kun kunta-alan palkkojen nopea kasvu mahdollistaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun keventämisen ja työttömyysvakuutusmaksua voidaan alentaa hyvän työllisyyskehityksen vuoksi. Kuntien menopaineita keventää myös elatustuen, holhoustoimen edunvalvonnan, ulkomaalaisten sairaanhoitokorvausten, kuluttajaneuvonnan sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen selvitysten siirto kunnilta valtion hoidettavaksi.

Toisaalta kuntien yhdistymisten suuri määrä yhdistettynä tähän liittyvien valtionapujen määrän kasvuun lisää siirtymävaiheessa kuntien menoja. Kuntien ostojen kasvun arvioidaan edelleen pysyvän nopeana mm. hintatason noususta johtuen. Kuntien käyttöomaisuusinvestointien on arvioitu hieman laskevan edellisvuodesta, kun mm. rahoituskustannukset ovat nousseet ja eräiden suurten kaupunkien mittavat infra-hankkeet ovat valmistumassa.

Valtion toimenpiteistä arvioidaan aiheutuvan kunnille menoja v. 2009 nettomääräisesti noin 30 milj. euroa. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menoja lisäävät mm. vanhusten ja vammaisten palvelujen kehittämistoimenpiteet sekä lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen hoitorahojen korotukset. Kuntien opetustoimen menoja lisää mm. perusopetuksen laadun sekä ammatillisen koulutuksen kehittäminen.

Ikärakenteen ja väestön määrän muutokset lisäävät kuntien menoja nettomääräisesti 77 milj. euroa v. 2009. Menojen arvioidaan kasvavan sosiaali- ja terveydenhuollossa väestön kasvun ja ikääntymisen vuoksi n. 145 milj. euroa. Opetustoimessa menojen arvioidaan puolestaan laskevan opiskelijamäärien vähenemisen vuoksi n. 68 milj. euroa.

Vuosina 2010—2012 toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 % vuodessa. Kuntien ansiotason ennakoidaan nousevan v. 2010 5 % ja sen jälkeen muun talouden tavoin 4 % vuodessa. Laskelmissa on oletettu, että kuntien välillisten työnantajamaksujen aleneminen jatkuu vuosina 2009—2012 0,8 prosenttiyksiköllä. Oletus perustuu Kuntien eläkevakuutuksen näkemykseen maksujen kehittymisestä. Ostojen arvioidaan lisääntyvän 6,5 % vuodessa. Bruttoinvestointien ennakoidaan pysyvän 3,9 mrd. eurossa koko tarkastelukauden ajan.

Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Etenkin ensi vuosikymmenellä ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tarvetta. Väestön ikärakenteen muutos lisää sosiaalipalvelujen kokonaiskysyntää vuodesta 2009 vuoteen 2012 kokonaisuudessaan 1,8 % vuosittain. Terveyspalveluissa arvioidaan vastaavaksi kasvuksi 1 % vuodessa. Vuosina 2009—2012 sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön nettolisätarpeen on arvioitu olevan 4 000 henkilöä vuodessa. Koulutuspalveluissa kysynnän arvioidaan vähenevän 0,7 % vuosittain. Kuntatalouden kehitysarviossa opetuksen, yleisen hallinnon ja muiden palveluiden henkilöstön määrän on oletettu pysyvän v. 2007 tasolla. Kunta-alan kokonaishenkilöstömäärän on oletettu kohoavan 476 000 henkilöön v. 2012.

Taulukko 22. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2007—2012, mrd. euroa (käyvin hinnoin)