Talousarvioesitys 2009

6.2. Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan 23.2.2007 voimaan tulleen ja vuoden 2012 loppuun voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) ja lain perusteella annettujen valtioneuvoston asetusten mukaisesti.

Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Kuntien yhdistymistä tuetaan kuntajakolain mukaisesti. Avustus on porrastettu siten, että erityisesti vuonna 2009 toteutettavia yhdistymisiä kannustetaan.

Vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Kuntien lukumäärä vähenee 67:llä ja ensi vuoden alussa kuntien määrä on 348. Useissa kunnissa suunnitellaan kuntaliitoksia.

Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain väestöpohjavelvoitteita koskevien tavoitteiden toteutuminen on edennyt kunnissa hyvin. Kesän 2008 tietojen perusteella lähes 80 prosenttia maan väestöstä asuu kunnissa, jotka tulevat täyttämään puitelain 20 000 asukkaan väestöpohjavelvoitteen perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävin osalta. Kuntien päätöksentekoa puitelain tavoitteiden saavuttamisesta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa on tehty tarvittavat päätökset maaliskuun 15. päivään mennessä v 2009.

Kunnista, jotka eivät vielä täytä väestöpohjavelvoitetta, 20 vetoaa puitelaissa säädettyihin poikkeusperusteisiin. Noin 30 kunnassa ei elokuuhun 2008 mennessä ole tehty päätöksiä puitelain tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden kuntien kanssa käydään neuvotteluja.

Puitelain 9 §:n mukainen arviointimenettely, jossa kunta ja valtio ovat yhdessä selvittäneet kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön mukaiset palvelut, on toteutettu 19 kunnassa. Vuosien 2006—2007 kuntien tilinpäätöstietojen perusteella arviointimenettely käynnistetään kahdessa uudessa kunnassa. Arviointimenettely on johtanut kuntaliitoksiin, kunnan talouden tervehdyttämisohjelmiin sekä kuntajakoselvittäjän asettamiseen. Kahdessa tapauksessa kunnanvaltuustot ovat hylänneet kuntajakoselvittäjän ehdottaman kuntaliitoksen.

Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan erikseen. Valtionosuusjärjestelmässä olevia kuntaliitosten ja yhteistyön esteitä poistetaan. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa.

Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään puitelain edellyttämin poikkeuksin ja säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee ainakin kuntien yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisia laskennallisia valtionosuuksia sekä esiopetuksen perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden korkeampi valtionosuus säilytetään, kun ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan valtionosuusuudistuksesta johtuvat tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.

Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin menoihin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirrettävien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Menettely otetaan käyttöön vuoden 2010 alusta osana rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistusta.

Toiminnan tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Puitelain mukaisten toimenpiteiden toteutumisen arvioinnissa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja niiden toteuttamiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheytymiseen.

Kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamista, yhteistyön edistymistä kaupunkiseuduilla ja yhdyskuntarakenteen eheytymistä seurataan. Kaupunkiseutuja tuetaan suunnitelmien toteuttamisessa järjestämällä vuorovaikutteisia palautetilaisuuksia, kehittämällä yhteistyön edistämistä tukevia työkaluja ja arvioimalla yhteistyön etenemistä ja suunnitelmien toteuttamista puitelain tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta.

Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hankkeella täydennetään ja vauhditetaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Sillä edistetään kuntien palvelutuotannon uudistamista, tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä sekä parhaiden käytäntöjen ja innovaatioiden leviämistä.

Kehitetään peruspalvelujen tuottavuuden arviointia ja pyritään sopimaan sellaiset tuottavuusmittarit, joissa otetaan huomioon mekaanisen tuottavuuden lisäksi myös palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.

Uusia palveluiden järjestämis- ja tuottamistapoja, kuten julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta edistetään. Kannustetaan tilaaja-tuottaja -mallien käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa, minkä avulla edesautetaan toimivien palvelumarkkinoiden syntyä. Yhteispalvelua, sähköistä asiointia ja puhelinpalveluita kehitetään voimakkaasti ja niiden avulla edistetään paikkariippumatonta palveluiden saatavuutta koko maassa. Edistetään kansalaisten vapaata hakeutumisoikeutta palveluihin yli kuntarajojen.