Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
              20. Erityismenot
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset. Valtion talousarviosta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäasiainministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat.

Pelastustoiminnan valmiudet erilaisissa onnettomuustilanteissa ja poikkeusolojen toiminnassa ovat hyvällä tasolla.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta.

Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

Hallitusohjelman mukaisesti hätäkeskusuudistuksen toimivuutta tarkastellaan turvallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden sekä henkilöstön näkökulmasta. Arvioinnissa huolehditaan ensisijaisesti hätäkeskuspalveluiden laadusta, asiantuntemuksesta ja toimintavarmuudesta.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 343 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin sekä EU-rahastojen tuella toteutettaviin pelastustoimen kansainvälisiin hankkeisiin sisältyvien omarahoitusosuuksien maksamiseen

2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmat ja toimintakyky -yksikölle myönnettävään rahoitukseen yhteistyösopimuksen mukaisesti

3) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pelastustoimen laitelain (10/2007) mukaisten valvontaviranomaistehtävien sekä vuosittain laadittavan tulossopimuksen mukaisien pelastustoimen kehitys-, selvitys- ja valmistelutehtävien toimintamenoihin

4) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

5) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

6) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

7) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin.

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia. Pelastuslain vaikutuksia pelastusviranomaisten toimintaan seurataan.

Onnettomuuksien ehkäisy 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Tuotokset      
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 20 076 18 700 17 400
Neuvontaa ja valistusta saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään 16 16 20
Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten. Pelastustoimen osuus yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan.

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti onnettomuustilanteissa riskejä vastaavasti, antamaan pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa ulkomailla ja varautumaan avun vastaanottamiseen.

Pelastuslaitosten toiminta on järjestetty uusien, yhdenmukaisten pelastustoimen mitoitusten, rakenteiden, suorituskyvyn ja toimintavalmiuden perusteiden mukaisesti.

Turvataan väestön suojaamismahdollisuudet ja varaudutaan mahdollisesti tarvittaviin evakuointeihin. Pelastustoimi toteuttaa sille osoitettua varautumisen yhteensovittamistehtävää.

Pelastustoiminta ja varautuminen 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) 101 654 96 900 96 900
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät 10 790 11 000 11 000
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät 1 011 2 900 2 900
— tarkistus- ja varmistustehtävät 30 572 21 000 21 000
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) 26 772 30 000 30 000
— muut tehtävät 32 509 32 000 32 000
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 50 50 50
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 50 50 50

1) Pelastuslaitoksen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopistossa annettavan tutkintoon johtavan koulutuksen avulla varmistetaan pelastus- ja hätäkeskushenkilöstön riittävyys ja oikeanlainen osaaminen.

Pelastusopiston jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmä tukee monipuolisesti pelastustoimen osaamista.

Lisätään pelastustoimen kotimaista tutkimustoimintaa ja kansainvälisen tutkimuksen sekä uusien toimintamenetelmien ja tekniikoiden hyödyntämistä. Selvitys pelastustoimen verkostomaisen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamisesta valmistuu.

Pelastustoimen vapaaehtoista ja sivutoimista henkilöstöä sekä pelastustoimen ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta koskevat selvitykset valmistuvat.

Pelastustoimi 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 51 360 49 860 50 000
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 207 180 200
AMK-tutkintojen määrä, kpl 36 30 33
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta 121,5 118 112,7
— Pelastusopiston henkilötyövuodet 104,5 106 104
— Sisäasiainministeriön henkilötyövuodet 8 3 1
— Turvallisuus- ja kemikaaliviraston henkilötyövuodet 5 5 3,7
— Kriisinhallintakeskuksen henkilötyövuodet (kv. pelastustoimi) 4 4 4
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 13 360 13 250 13 250
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 981 995 995
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 323 1 331 1 330
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 28 428 28 050 28 050
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 158 156 156
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,01 3,08 3,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 5,5 5,0 5,0
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön lukumäärä 110 112 110
Kriisinhallintakeskuksen henkilöstön lukumäärä (kv. pelastuspalvelu) 4 4 4
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) - 3,4 3,4
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 9,4 6,5 6,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 18 715 17 447 20 489
Pelastustoimen bruttotulot 4 984 3 765 4 146
Nettomenot 13 731 13 682 16 343
— Pelastusopisto 11 290 11 628 11 123
— Sisäasiainministeriö 2 349 1 604 4 770
— Kansainvälinen pelastuspalvelu 92 450 450
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 077    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 473    

Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 007 1 053 1 149
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 484 594 533
— osuus yhteiskustannuksista 774 810 881
Kustannukset yhteensä 1 258 1 404 1 414
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -251 -351 -265
Kustannusvastaavuus, % 80 75 81

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kunnallisten toimijoiden lisääminen TUVE-verkkoon (mistä 1 500 000 euroa siirtona momentilta 28.90.30) 3 000
Lähialueyhteistyö -50
Siirto momentille 26.01.01 (-1 htv) -65
Siirto momentille 26.01.01 (tekninen korjaus) -10
Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) -100
Toimintamenojen säästö (osuus 60 milj. eurosta) 45
Uusien tuottavuustoimien vähennys -135
Palkkausten tarkistukset 32
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -23
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -33
Yhteensä 2 661

2014 talousarvio 16 343 000
2013 talousarvio 13 682 000
2012 tilinpäätös 14 127 000

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 65 751 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Toteutetaan hätäkeskustoiminnan strategisten linjausten mukaisia toimenpiteitä. Hätäkeskuslaitos jatkaa toiminnan yhdenmukaistamista yhdessä hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten kanssa. Yhdenmukaistaminen tulee saattaa tasolle, joka mahdollistaa verkottuneen toimintamallin käyttöönoton uudella tietojärjestelmällä. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että käyttöönotto voidaan toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna 2014 yhdistetään Keski-Suomen hätäkeskus (Jyväskylä) Pohjanmaan hätäkeskukseen (Vaasa) ja Länsi-Uudenmaan hätäkeskus (Lohja) Keravan hätäkeskukseen sekä Hämeen hätäkeskus (Hämeenlinna) Varsinais-Suomen hätäkeskukseen (Turku).

Hätäkeskuslaitos 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Tuotokset      
Ilmoitusten määrä, kpl, josta 4 137 000 4 327 000 4 367 000
— hätäpuhelujen määrä, kpl 3 021 000 3 072 000 3 100 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 647 000 1 752 000 1 770 000
Panokset      
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa 66 605 68 075 69 721
Henkilötyövuodet 746 721 711
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) 8 000 8 200 8 200
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 11,6 11,8 11,2
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäkeskusilmoitus, enintään 15,1 14,5 13,7
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) 3,22 - 3,5
Väestöstä keskeiset hätäkeskuspalvelut tuntee, (%) - 90 95
Henkiset voimavarat      
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,18 3,21 3,24
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 15,9 15,0 14,0
Henkilöstön määrä 735 725 720

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 66 605 68 434 69 721
Bruttotulot 4 331 4 363 3 970
Nettomenot 62 274 64 071 65 751
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 463    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 672    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 4 286 4 267 3 973
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 907 1 765 2 183
— osuus yhteiskustannuksista 467 1 818 467
Kustannukset yhteensä 2 374 3 583 2 650
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 912 684 1 323
Kustannusvastaavuus, % 181 119 150

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutokseen liittyvä muutosturva -243
Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutokseen liittyvän muutosturvan aikaistaminen 1 336
Kunnallisten toimijoiden liittäminen TUVE-verkkoon 1 000
Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) -300
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.20.01) -18
Toimintamenojen säästö (osuus 60 milj. eurosta) 189
Toti-hanke ja rakennemuutos 790
Uusien tuottavuustoimien vähennys -495
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -500
Palkkausten tarkistukset 195
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -139
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -135
Yhteensä 1 680

2014 talousarvio 65 751 000
2013 I lisätalousarvio 525 000
2013 talousarvio 64 071 000
2012 tilinpäätös 59 483 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle

2) pelastuspalveluavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun hälytys- ja informaatiokeskusten ja järjestelmien asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 6 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin.

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 1 706 000
2) Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 000 000
3) Metsäpalojen tähystystoiminta 700 000
Yhteensä 3 406 000

2014 talousarvio 3 406 000
2013 talousarvio 3 406 000
2012 tilinpäätös 1 707 176

43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Erillisverkot Oy:lle.

Selvitysosa:Momentilta myönnetyn rahoituksen tavoitteena on turvata viranomaisradioverkon toiminta.


2014 talousarvio 8 100 000
2013 talousarvio 8 100 000
2012 tilinpäätös 8 100 000