Talousarvioesitys 2017
40. (29.40 ja 30, osa) Korkeakouluopetus ja tutkimus
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2017 hyväksyä sitoumuksia 348 338 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen, kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen, 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen ja 30 000 000 euroa nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2017.
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
Selvitysosa:
- — Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä.
- — Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa.
- — Tuetaan ennakointien pohjalta yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista sekä turvataan korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus.
- — Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään siten, että työurat pitenevät ja työurien aikainen osaamisen kehittäminen mahdollistuu.
- — Edistetään tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta, mukaan lukien kaupallistaminen.
- — Edistetään monitieteistä, ratkaisukeskeistä ja päätöksentekoa tukevaa tutkimusta.
Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan.
Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä. Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.
Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, joustavia opiskelumahdollisuuksia, aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja työurat pitenevät. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa.
Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia ja vetovoimaisia työ- ja oppimisympäristöjä.
Tiedepoliittisin instrumentein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä EU:n ja globaaleihin tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen puitteissa tehostetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja sen vaikuttavuutta sekä suunnataan voimavaroja uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti.
Edistetään tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä, tiedekasvatusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä elinkeinoelämän kehittämisessä ja julkisessa päätöksenteossa.
Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Tutkimusaineistojen avointa saatavuutta parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.
Tutkimuksen vaikuttavuus
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 arvio |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
T&K-menojen BKT-osuus (%) | 3,64 | 3,42 | 3,30 | 3,17 | 3,14 | 3,10 | 3,10 |
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) | 2,35 | 2,40 | 2,33 | 2,31 | 2,31 | 2,31 | 2,31 |
Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
Myöntämisvaltuus | Menot | |||||||
Vuosi | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
2009 | 258,5 | 1,0 | ||||||
2010 | 369,1 | 3,9 | 0,4 | |||||
2011 | 316,1 | 12,1 | 2,3 | 0,1 | ||||
2012 | 282,4 | 38,3 | 13,1 | 3,7 | ||||
2013 | 302,6 | 70,5 | 39,1 | 15,7 | 3,1 | |||
2014 | 280,0 | 76,4 | 68,9 | 43,6 | 15,8 | 2,4 | ||
2015 | 318,8 | 66,7 | 76,1 | 85,5 | 56,3 | 11,8 | 2,9 | |
2016 | 338,4 | 28,6 | 74,0 | 92,0 | 79,0 | 56,4 | 8,4 | |
2017 | 348,3 | 37,8 | 87,9 | 74,9 | 81,9 | 57,4 | 8,4 | |
Yhteensä | 297,5 | 311,7 | 328,5 | 229,1 | 152,5 | 68,7 | 8,4 |
Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 10 000 000 euroa hallituskauden sopeutustoimen pienenemisestä, kertaluonteinen 30 000 000 euroa nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen ja 5 000 euroa työmarkkinaratkaisuista ja vähennyksenä 30 000 000 euroa kertaluonteisesta osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kaupallistamisen edistämiseksi johdosta sekä 6 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta, 5 000 euroa palkkaliukumasäästönä ja 23 000 euroa kilpailykykysopimuksen johdosta.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)
Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen esitetään ensi vuodelle yhteensä 3,3 mrd. euroa, mikä on 116 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Suomen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on kuitenkin kaiken kaikkiaan vähentynyt viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan Suomen t&k-intensiteetti (t&k-menot/bkt) oli korkeimmillaan vuonna 2009, jolloin se oli 3,75 prosenttia. Vuonna 2015 t&k-menojen osuus bkt:sta oli laskenut 2,9 prosenttiin, ja vuonna 2016 osuuden arvioidaan jäävän 2,8 prosenttiin. Tämä olisi siten jo seitsemäs perättäinen laskevan intensiteetin vuosi.
Vaikka luvut ovat heikentyneet, t&k-menojen osuus on Suomessa kuitenkin vielä maailman korkeimpia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Suomi käytti tutkimukseen ja kehittämiseen 3,17 prosenttia bkt:sta, kun Euroopan unionin bruttokansantuotteesta siihen käytettiin 1,95 prosenttia ja OECD-alueen 2,38 prosenttia.
Tilanne on kuitenkin sikäli huolestuttava, että monet kilpailijamaat ovat lisäämässä t&k-investointejaan samalla, kun Suomen panostukset vähenevät. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esim. Ruotsi ja Norja ovat ilmoittaneet tekevänsä lisäpanostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Myös Talouspolitiikan arviointineuvosto, OECD ja IMF ovat viime aikaisissa kannanotoissaan katsoneet t&k-rahoituksen leikkausten vaikuttavan negatiivisesti tuottavuuteen, tulevaan kasvuun ja innovaatioihin.
Tutkimuksen tilaa vaarantavat myös tieteen ja tutkimuksen kenttään kohdistuneet irtisanomiset, mitkä ovat osaltaan heikentäneet osaamisen perustaa ja pitkäjänteisen tutkimuksen edellytyksiä. Rahoituksen epävarmuuden arvioidaan myös vähentävän ulkomaisten tutkijoiden kiinnostusta suomalaisiin tutkimuslaitoksiin ja lisäävän suomalaisten tutkijoiden hakeutumista ulkomaille.
Korkeakoulujen rahoitusta vähentää erityisesti kilpailukykysopimus (esim. yliopistoja koskeva vaikutus -13,9 milj. euroa) sekä yliopistoindeksin tarkistus (-8,6 milj. euroa). Myös momentilta 29.40.52 maksettu Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston apteekkimaksujen kompensaatio (yhteensä noin 30 milj. euroa) poistuu vuodesta 2017 lähtien.
Valiokunta painottaa, että pitkällä aikavälillä Suomi voi erottautua ja selviytyä vain korkealla osaamisella ja koulutuksella, joilla luodaan pohjaa uudelle kasvulle. Tarvitaan siksi riittäviä t&k-panostuksia, jotta Suomi menestyy jatkossakin korkeaan osaamiseen ja jalostusarvoon sekä tietoon ja sivistykseen nojautuvana maana.
Valiokunta pitää tässä tilanteessa hyvänä, että Suomen Akatemian myöntövaltuuteen sisältyy kertaluonteinen 30 milj. euron lisäys nuorille tutkijoille tieteen tekemisen edistämiseen sekä perusvaltuuden 10 milj. euron korotus. Myös Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitus on merkittävä; ensi vuoden määräraha on 47 milj. euroa ja myöntövaltuus 55,6 milj. euroa.
Valiokunta pitää myös tärkeänä kärkihanketta, jolla vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi. Tähän liittyen Suomen Akatemian valtuuteen sisältyi tänä vuonna 30 milj. euron kertaluonteinen panostus, joka poistuu ensi vuoden valtuudesta. Määrärahoihin tämä vaikuttaa kuitenkin vielä 8 milj. eurolla.
Myönteistä on myös, että korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen osoitetaan noin 30 milj. euron rahoitus. Osana kärkihankerahoitusta hallitus on lisäksi sitoutunut pääomittamaan korkeakouluja yhteensä 70 milj. eurolla, minkä lisäksi valtio on edellisen hallituksen linjausten mukaisesti varautunut pääomittamaan yliopistoja 150 milj. eurolla edellyttäen, että yliopistoihin (1.11.2014—30.6.2017) tehtyjen yksityisten rahoittajatahojen pääomasijoitusten yhteismäärä on vähintään 50 milj. euroa.
On niin ikään tärkeää, että hallitus on asettanut viime syyskuussa (5.9.2016) työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella vaihtoehtoisia malleja osoittamaan lisäresursseja mm. kestävän kasvun edellytyksiä tukevaan korkeakoulujen innovaatiotoimintaan. Työryhmä valmistelee esityksensä siten, että hallitus tekee niiden pohjalta päätökset seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2017.
Valiokunta painottaa perustutkimuksen rahoituksen tärkeyttä ja sen nostamista kansainväliselle huipputasolle. Tämä edellyttää myös yliopistokentän tiivistymistä, profiloitumista edistävää työnjakoa sekä sellaisten vahvojen tutkimuskeskusten syntymistä, jotka houkuttelevat kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta. Toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta rahoituksen tulee olla myös ennakoitavaa ja läpinäkyvää.
Valiokunta pitää tärkeänä, että korkeakouluyhteistyössä kiinnitetään huomiota myös elinkeinoelämän tarpeisiin ja varmistetaan sellaiset koulutusjatkumot, jotka parantavat kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien kehittymistä ja lisäävät koulutuksen houkuttelevuutta. Valiokunta korostaa myös korkeakoulujen suurta aluetaloudellista merkitystä.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2017 hyväksyä sitoumuksia 348 338 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen, kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen, 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen ja 30 000 000 euroa nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2017.
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 081 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.
- — Akatemia vahvistaa tutkimusrahoituksellaan tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja tieteen uudistumista. Akatemia kehittää rahoitusmuotojaan, tarkistaa arviointikriteerejä sekä edistää tasa-arvoa ja vastuullista tutkimusta, ottaen huomioon kansainvälisyyden ja tutkijoiden liikkuvuuden sekä jatkaen rahoitusyhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa
- — Akatemia vahvistaa tiedepoliittista toimintaansa tarjoamalla tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön laadukasta ja monipuolista materiaalia Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista
- — Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä tutkimustulosten saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti Akatemian rahoittamissa hankkeissa
- — Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset ja valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva Akatemian strategian mukainen osaamisen hyödyntäminen.
Tunnuslukuja | 2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 tavoite |
2017 tavoite |
---|---|---|---|---|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4) | 2,95 (2011) | - | 3,06 | - |
Tieteen tila -katsaus (kahden vuoden välein) | valmistunut | aloitettu | valmistunut | aloitettu |
Rahoitettujen tutkimushankkeiden tuottaman datan avaaminen (%) | - | - | <25 | <25 |
Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm)1) | 4 186 | 4 268 | 4 500 | 4 100 |
Avoin tiede (OA-julkaisujen) osuus Akatemian rahoittamissa hankkeissa (%) | 24 | 25 | 28 | 45 |
Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%) | 3,2 | 2,3 | <3,5 | <3,5 |
Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus) | 1 503 | 1 544 | 1 500 | 1 500 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Sairauspäivien lkm/htv | 9,5 | 6,2 | <8 | <8 |
Henkilötyövuodet2) | 138,4 | 138,4 | 141 | 140 |
1) Vuoden 2015 luku ei sisällä syksyllä 2014 toimintansa aloittaneen strategisen tutkimuksen neuvoston käsittelemiä hakemuksia.
2) Vuodesta 2014 uutena toimintona strategisen tutkimuksen neuvoston hallinnointitehtävät.
Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.22, 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (1410/2015).
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 13 057 | 13 081 | 12 291 |
Bruttotulot | 500 | 210 | 210 |
Nettomenot | 12 557 | 12 871 | 12 081 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 7 844 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 710 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -32 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -16 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -143 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | 34 |
Palkkaliukumasäästö | -64 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -67 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -59 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -250 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -95 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -14 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -84 |
Yhteensä | -790 |
2017 talousarvio | 12 081 000 |
2016 II lisätalousarvio | -50 000 |
2016 talousarvio | 12 871 000 |
2015 tilinpäätös | 10 423 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 081 000 euroa.
02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja kehittää arkistotointa.
- — Arkistolaitos digitoi ja edistää digitaalisen asiakirjatiedon uudelleenkäyttöä resurssiensa puitteissa
- — Arkistolaitos toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti keskittyen ydintehtäviinsä ja ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Arkistolaitos kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva osaaminen.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista.
Tunnuslukuja | 2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 tavoite |
2017 tavoite |
---|---|---|---|---|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllymetriä) | 208 275 | 213 424 | 216 000 | 219 000 |
Digitoidun aineiston kokonaismäärä (kuvausyksikköä) | 27 169 000 | 38 500 000 | 50 000 000 | 60 000 000 |
Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
Tutkijasalikäynnit | 34 272 | 33 426 | 33 000 | 32 000 |
Toimitetut tietopyyntötilaukset (kpl) | 22 088 | 22 434 | 23 000 | 23 000 |
Verkkokäyttö (käyntikerrat) | 1 064 000 | 585 2251) | 1 400 00 | 1 600 000 |
Viranomaisarkistot (hm/v) | 7 534 | 4 915 | 3 500 | 2 500 |
Digitoidut aineistot (hm/vuosi) | 567 | 1 300 | 1 000 | 1 000 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Sairauspäivien lkm/htv | 9,7 | 7,5 | <8 | <8 |
Henkilötyövuodet2) | 241,9 | 220,5 | 215 | 210 |
1) Tiedot puolelta vuodelta teknisistä syistä.
2) Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 21 548 | 18 831 | 18 550 |
Bruttotulot | 2 251 | 700 | 700 |
Nettomenot | 19 297 | 18 131 | 17 850 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 044 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 255 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arkistolaitoksen uusi keskusarkisto (vuokralisäys) | 250 |
Uuden keskusarkiston muuton valmistelu, varustaminen ja aineiston hallintajärjestelmän käyttöönotto | 170 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -7 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -4 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -184 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | 21 |
Palkkaliukumasäästö | -22 |
Palkkausten tarkistukset | 4 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -86 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -94 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -110 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -121 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -18 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -107 |
Tasomuutos | 27 |
Yhteensä | -281 |
2017 talousarvio | 17 850 000 |
2016 II lisätalousarvio | -86 000 |
2016 talousarvio | 18 131 000 |
2015 tilinpäätös | 19 508 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).
Arkistolaitoksen nimi muuttuu hallituksen esityksen (HE 191/2016 vp) perusteella nimeksi Kansallisarkisto.
Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.
2017 talousarvio | 17 850 000 |
2016 II lisätalousarvio | -86 000 |
2016 talousarvio | 18 131 000 |
2015 tilinpäätös | 19 508 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 110 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun suunnittelukustannuksista.
2017 III lisätalousarvio | 110 000 |
2017 talousarvio | 17 850 000 |
2016 tilinpäätös | 18 045 000 |
2015 tilinpäätös | 19 508 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 110 000 euroa.
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 145 000 euroa.
Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka huoltaa suomea ja ruotsia sekä koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa. Kotimaisten kielten keskuksen tehtävänä on lisäksi neuvonta, sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus. Kotimaisten kielten keskus tarjoaa entistä enemmän palveluitaan ja aineistoaan verkossa.
Tunnuslukuja | 2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 tavoite |
2017 tavoite |
---|---|---|---|---|
Julkaisujen määrä (sivua) | 3 843 | 4 203 | 3 950 | 3 000 |
Kielineuvonta (vastauksia), kpl | 9 175 | 6 698 | 6 500 | 5 500 |
Sähköiset aineistot1) | 56 061 | 70 500 | 84 000 | 92 000 |
Sairauspäivien lkm/htv | 7,2 | 6,2 | <8 | <8 |
Henkilötyövuodet | 85,5 | 76,7 | 79 | 77 |
1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.
Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 2 059 | 1 749 | 1 645 |
Bruttotulot | 633 | 500 | 500 |
Nettomenot | 1 426 | 1 249 | 1 145 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 239 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 277 |
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten keskuksen suoritteiden maksuista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -1 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -8 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | 16 |
Palkkaliukumasäästö | -4 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -4 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -66 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -6 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -20 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -5 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -5 |
Yhteensä | -104 |
2017 talousarvio | 1 145 000 |
2016 II lisätalousarvio | 11 000 |
2016 talousarvio | 1 249 000 |
2015 tilinpäätös | 1 464 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 145 000 euroa.
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 681 000 euroa.
Selvitysosa:Varastokirjasto vähentää yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että hankittu kirjallisuus säilyy tiedontarvitsijoiden käytössä. Varastokirjasto tukee osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa ja osallistuu kirjastojen toimintatapojen ja palvelujärjestelmän kehittämiseen kustannustehokkaalla ja nopealla aineistojen käyttöön saattamisella.
Tunnuslukuja | 2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 tavoite |
2017 tavoite |
---|---|---|---|---|
Vastaanotetun aineiston määrä (hm) | 6 766 | 4 786 | 4 500 | 4 500 |
Tilausten määrä (kpl) | 83 038 | 90 841 | 100 000 | 105 000 |
Sairauspäivien lkm/htv | 15,8 | 8,3 | <8 | <8 |
Henkilötyövuodet 1) | 23,7 | 19 | 19,5 | 19 |
1) Vuoden 2014 htv luku sisältää 3,7 htv:tä määräaikaista aineistojen rästiprojektityötä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
Bruttomenot | 2 066 | 1 763 | 1 686 |
Bruttotulot | 4 | 5 | 5 |
Nettomenot | 2 062 | 1 758 | 1 681 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 250 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 51 |
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -1 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -14 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -16 |
Palkkaliukumasäästö | -2 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -6 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -9 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -10 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -9 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -9 |
Yhteensä | -77 |
2017 talousarvio | 1 681 000 |
2016 II lisätalousarvio | -25 000 |
2016 talousarvio | 1 758 000 |
2015 tilinpäätös | 1 863 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 681 000 euroa.
20. (29.40.20 ja 30.20, osa) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 91 857 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin
2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen
6) enintään 29 900 000 euroa korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamisesta ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta, digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta sekä opetushenkilöstön erikoistumiskoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty määräaikaisesti yhteensä noin 3 000 vuosina 2014—2015. Kehittämistoimilla edistetään myös opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistumista sekä opettajien ja opettajankouluttajien ammatillisen osaamisen kehittämistä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta | 7 957 000 |
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko | 16 000 000 |
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikainen lisäys (enintään) | 18 000 000 |
Kärkihankkeen Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella rahoitukseen | 20 000 000 |
Korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseksi ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseksi (enintään) | 29 900 000 |
Yhteensä | 91 857 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteiset lisäykset | -5 300 |
Korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistaminen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantaminen | 29 900 |
Osaaminen ja koulutus: Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella | 11 500 |
Yhteensä | 36 100 |
2017 talousarvio | 91 857 000 |
2016 talousarvio | 55 757 000 |
2015 tilinpäätös | 49 837 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)
Momentille myönnetään 91 981 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen, Opetushallituksen kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin ja Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen
6) enintään 29 900 000 euroa korkeakouluopetuksen kehittämisestä, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamisesta ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) enintään 21 600 000 euroa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta ja kunnille täydennyskoulutuksen hankinnasta sekä opetushenkilöstön erikoistumiskoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 1), 6) ja 7) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 1), 6) ja 7).
Muutos talousarvioesityksen 91 857 000 euroon nähden on 124 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 174 000 euroa siirtona momentilta 24.90.66 saamelaiskorkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisena rahoitusosuutena ja vähennyksenä 50 000 euroa siirtona momentille 29.01.21 Fulbright -stipendivaihtotoimintaan.
Päätösosan kohtaa 6) muutetaan sisällyttämällä käyttötarkoitukseen korkeakouluopetuksen kehittäminen sekä kohtaa 7) rajaamalla opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen tarkoitettu määräraha ja mahdollistamaan sen käyttö myös kunnille täydennyskoulutuksen hankinnasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
2017 talousarvio | 91 981 000 |
2016 III lisätalousarvio | — |
2016 talousarvio | 55 757 000 |
2015 tilinpäätös | 49 837 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 91 981 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen, Opetushallituksen kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin ja Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen
2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen
6) enintään 29 900 000 euroa korkeakouluopetuksen kehittämisestä, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamisesta ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) enintään 21 600 000 euroa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta ja kunnille täydennyskoulutuksen hankinnasta sekä opetushenkilöstön erikoistumiskoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 9 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 000 000 euroa aiheutuu vuosien 2017—2021 aikana toteutettavan datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelman käynnistämisestä, 4 000 000 euroa ammattikorkeakoulutuksen vahvistamisesta positiivisen rakennemuutoksen alueilla vuosina 2017—2019, 2 000 000 euroa tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luomisesta Turkuun ja 1 000 000 euroa toimintamallin kehittämisestä Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa. Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyön toimintamallista valtion rahoitettavaksi tulevat kokonaiskustannukset ovat 12 000 000 euroa vuosina 2017—2021.
2017 I lisätalousarvio | 9 000 000 |
2017 talousarvio | 91 981 000 |
2016 tilinpäätös | 55 712 700 |
2015 tilinpäätös | 49 837 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2017 vp (22.6.2017)
Lounais-Suomen kasvunäkymä on tällä hetkellä poikkeuksellisen positiivinen, sillä alueen vahvistettu valmistavan teollisuuden tilauskanta on noussut noin 17 mrd. euroon. Meri- ja valmistavan teollisuuden työllisyysvaikutuksen kaikkine heijastusvaikutuksineen arvioidaan olevan jopa 30 000 henkilöä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Teknologiateollisuuden kasvua hidastaa kuitenkin osaavan työvoiman puute, sillä työmarkkinoille ei valmistu tarpeeksi teknisen alan osaajia.
Osaamisvajeen vähentämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt vahvistaa tekniikan korkeakoulutusta sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Lounais-Suomessa siten, että Turkuun luodaan tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteinen alusta, johon varataan 2 milj. euroa. Tämän lisäksi Lounais-Suomeen kehitetään Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyömalli, ja perustetaan ns. yhteistyöyliopisto (Finnish Institute of Technology, FIT); tähän osoitetaan vuosille 2017—2021 yhteensä 12 milj. euron rahoitus. Myös ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen vahvistamiseen osoitetaan lisäresursseja positiivisen rakennemuutoksen alueilla.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut esille alueen yhteinen näkemys, jonka mukaan osaamisvajetta voitaisiin vähentää parhaiten antamalla Turun yliopistolle oikeus kouluttaa konetekniikan ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä. Alueen näkemyksen mukaan tämä olisi kestävä ratkaisu Lounais-Suomen krooniseen diplomi-insinööripulaan, se parantaisi alueen kilpailukykyä ja loisi pysyvät edellytykset laaja-alaiselle ja myös yrityselämää palvelevalle tutkimukselle.
Valiokunta pitää nyt esitettyä verkostomaista yhteistyöyliopistoa perusteltuna, sillä näin on mahdollisuus parantaa osaamispohjaa nopealla aikavälillä hyödyntäen jo olemassa olevia resursseja. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että yhteistyömallin toimivuutta seurataan ja että hallituksella on jatkossa valmiutta arvioida Turun yliopiston koulutusvastuun laajentamista. Lounais-Suomessa käynnissä olevan positiivisen rakennemuutoksen arvioidaan olevan luonteeltaan pitkäkestoinen muutos, ja siksi on tärkeää, että alueen (ml. Satakunnan) elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastataan kestävällä tavalla, jolla varmistetaan yrityselämää palvelevan tutkimuksen laaja-alaisuus ja korkea taso.
Suomessa on myös muita positiivisen rakennemuutoksen alueita, joiden osaamistarpeisiin tulee vastata nykyistä joustavammin. Saadun selvityksen mukaan etenkin Keski-Suomen taloudessa on myönteisiä kasvun merkkejä, jotka liittyvät erityisesti biotalouteen, IT-alaan, teollisuuden digitalisaatioon ja turvallisuusalaan. Osaavan henkilöstön puute on kuitenkin keskeinen este kasvulle, etenkään yliopistokoulutettuja tekniikan osaajia ei ole riittävästi. Keski-Suomen osaamistarpeisiin voitaisiin kuitenkin vastata tekniikan alan verkostomaisella yliopistoyhteistyöllä edellä mainitun Lounais-Suomen toimintamallin mukaisesti. Olemassa olevien yliopistoyksiköiden osaamista voitaisiin näin hyödyntää myös varsinaisen toimintapaikkakunnan ulkopuolella, mikä vastaisi myös korkeakoulujen opetusyhteistyön edistämistä koskevan hallituksen esityksen tavoitteita.
Valiokunta pitää tärkeänä, että osaamisvajetta pyritään vähentämään edistämällä myös työvoiman liikkuvuutta ja työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen. Saadun tiedon mukaan alkuvuodesta työttömänä oli reilut 3 000 tekniikan alan akateemista, mikä on 4,8 prosenttia työvoimasta.
Valiokunta korostaa myös Tampere3-hankkeen resurssitarpeita. Kyseessä on poikkeuksellisen mittava rakenteellinen uudistus, jonka tavoitteena on yhdistää Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdeksi yliopistokonserniksi, jolla on yhteinen strategia ja hallinto. Tavoitteena on kansainvälisesti arvostettu monialainen yliopisto, jossa opiskelijalle tarjotaan mm. nykyistä joustavammat opintopolut.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 9 000 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 000 000 euroa positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu positiivista rakennemuutosta tukevasta korkeakoulutettujen muuntokoulutuksesta. Lisämäärärahalla käynnistettävään osaavan työvoiman tarpeisiin vastaavaan muuntokoulutukseen osallistuisi kasvualueilla noin 550 opiskelijaa.
2017 III lisätalousarvio | 10 000 000 |
2017 I lisätalousarvio | 9 000 000 |
2017 talousarvio | 91 981 000 |
2016 tilinpäätös | 55 712 700 |
2015 tilinpäätös | 49 837 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2017 vp (17.11.2017)
Momentille ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä, joka on tarkoitettu positiivista rakennemuutosta tukevaan muuntokoulutukseen. Tarkoituksena on käynnistää osaavan työvoiman tarpeisiin vastaavaa muuntokoulutusta siten, että koulutukseen osallistuisi noin 550 opiskelijaa. Muuntokoulutuksella tuetaan erityisesti ICT-osaamisen hyödyntämistä eri aloilla, ja tavoitteena on, että koulutukset alkavat vuoden 2018 aikana ja että ne ovat kestoltaan enintään kaksivuotisia.
Valiokunta pitää esitystä hyvänä ja perusteltuna. Suomen taloudessa näkynyt positiivinen kehitys on heijastunut työvoiman kysyntään ja keskeisillä talouden kasvualoilla on koettu niin vakavaa pulaa osaavasta työvoimasta, että tämä vaarantaa kasvupotentiaalin hyödyntämistä. Nämä huolet ovat tulleet esille ensin Varsinais-Suomessa, jossa kasvualoja ovat erityisesti meriteollisuus ja autonvalmistus, mutta osaavasta työvoimasta on pulaa myös muilla alueilla.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallituksella on kehyksen sisällä valmiutta arvioida laajemmin muuntokoulutuksen lisämäärärahatarpeita sen jälkeen, kun nyt menossa oleva hakukierros on käyty. Saadun selvityksen mukaan osaavan työvoiman tarve on tällä hetkellä niin suuri, ettei nyt esitetyn määrärahan arvioida vielä poistavan osaajapulaa. Esim. Satakunnassa on ollut vuoden 2017 aikana avoinna noin 700 uutta työpaikkaa insinööreille ja diplomi-insinööreille, mutta työnhakijoita on ollut vain 5—20 prosenttia avoimien paikkojen määrästä. Jyväskylän alueella on puolestaan suuri pula erityisesti ICT-alan osaajista.
Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 000 000 euroa positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen infrastruktuureja ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon tutkimusinfrastruktuurien tiekartta vuosille 2014—2020, jossa on tunnistettu Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisimmät tutkimusinfrastruktuurit.
2017 talousarvio | 8 500 000 |
2016 II lisätalousarvio | — |
2016 talousarvio | 8 500 000 |
2015 tilinpäätös | 8 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.
50. (29.40.50 ja 30.21, osa) Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 1 795 674 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 575 299 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen
2) 158 385 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) 34 990 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen
4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Aiemmin toteutetun yliopistolain väliaikaisen muutoksen seurauksena sitä, mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta.
Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (72 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (28 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 39 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 33 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistoja profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.
Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen. Rahoitusosuuden kohdentamisessa otetaan huomioon työelämään siirtymisen nopeuttaminen, tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, osaamisen hyödyntäminen, yliopiston toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen yliopiston oman profiilin mukaisesti sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen.
Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 200, josta reilu 2 200 on lukiolaisia.
Korkeakoululaitoksen yhteiset toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty luvun 29.40 selvitysosassa.
Yliopistojen määrälliset tavoitteet
2011 toteutuma |
2013 toteutuma |
20151) toteutuma |
20172) tavoite |
|
Alemmat korkeakoulututkinnot | 13 275 | 13 016 | 15 039 | 14 670 |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 12 515 | 14 444 | 15 316 | 15 375 |
Tohtorintutkinnot | 1 653 | 1 724 | 1 881 | 1 690 |
Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) | 0,45 | 0,57 | 0,60 | 0,61 |
Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % | 37,4 | 40,8 | 46,0 | 50,0 |
Tavoiteajan kuluessa (7 v) valmistuneiden osuus aloittaneista, %4) | 46,5 | 48,2 | 50,0 | 52,0 |
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, % | .. | 34,5 | 36,9 | 38,0 |
1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio
2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2017 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020.
3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.
4) Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 575 299 000 |
— Kansalliskirjasto | 16 753 000 |
— Harjoittelukoulut | 48 153 000 |
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 510 393 000 |
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 34 990 000 |
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 27 000 000 |
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 158 385 000 |
— Arvio vuoden 2017 ALV-kompensaatioksi | 153 665 000 |
— Vuoden 2015 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | 4 720 000 |
Yhteensä | 1 795 674 000 |
---|
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 097 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
ALV-kompensaation tarkentuminen | 1 112 |
Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51) | -10 000 |
Kertaluonteisen erän poistuminen (täydennyskoulutusohjelmat) | -450 |
Kilpailukykysopimuksen vaikutus yliopistojen talousarviorahoitteiseen toimintaan (Kiky) | -13 900 |
Tekninen tarkistus | 7 |
Vuodelle 2015 ennustetun ja toteutuneen yliopistoindeksin (0,3 %) muutoksen mukainen tarkistus | -8 615 |
Yhteensä | -31 846 |
2017 talousarvio | 1 795 674 000 |
2016 talousarvio | 1 827 520 000 |
2015 tilinpäätös | 1 908 560 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 1 795 674 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 575 299 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen
2) 158 385 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) 34 990 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen
4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.
III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 5 140 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää 5 140 000 euroa Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston vuosien 2015 ja 2016 apteekkikompensaatioiden tarkistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosina 2015 ja 2016 apteekkiliikkeen harjoittamisesta maksetun korvauksen tarkistamisesta vastaamaan toteutunutta yhteisöveron ja apteekkimaksun määrää. Lisäyksestä 4 382 000 euroa on tarkoitettu Helsingin yliopistolle ja 758 000 euroa Itä-Suomen yliopistolle.
2017 III lisätalousarvio | 5 140 000 |
2017 talousarvio | 1 795 674 000 |
2016 tilinpäätös | 1 828 724 570 |
2015 tilinpäätös | 1 908 560 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 5 140 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää 5 140 000 euroa Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston vuosien 2015 ja 2016 apteekkikompensaatioiden tarkistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 246 231 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista ml. korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistavista ja innovaatioiden kaupallistamista edistävistä hankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kasvutoimi (siirto momentilta 29.40.50) | 10 000 |
Nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen | 10 000 |
Osaaminen ja koulutus: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi | 6 000 |
Valtuuden maksatuksen ajoituksen muutoksen vaikutus määrärahatarpeeseen (sis. 1-vuotisten hankkeiden määrärahalaskennan) | -8 869 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -10 |
Palkkaliukumasäästö | -4 |
Säästöpäätös | -3 000 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -5 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -7 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -6 |
Yhteensä | 14 098 |
2017 talousarvio | 246 231 000 |
2016 II lisätalousarvio | -6 000 |
2016 talousarvio | 232 133 000 |
2015 tilinpäätös | 94 856 617 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)
Momentille myönnetään 238 331 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 7 900 000 euroa talousarvioesityksen 246 231 000 euroon nähden johtuu valtuuspäätöksien maksatusten ajoituksen muutoksesta.
2017 talousarvio | 238 331 000 |
2016 II lisätalousarvio | -6 000 |
2016 talousarvio | 232 133 000 |
2015 tilinpäätös | 94 856 617 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 238 331 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista ml. korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistavista ja innovaatioiden kaupallistamista edistävistä hankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
(52.) Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2016 talousarvio | 31 679 000 |
2015 tilinpäätös | 30 299 000 |
53. Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 104 383 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin
5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin
6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin
7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen
10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen | 70 673 000 |
Yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin | 5 601 000 |
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan | 3 627 000 |
Valtiontalouden ulkopuolisten tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin | 21 122 000 |
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin | 600 000 |
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin | 2 080 000 |
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa ulkoasianministeriölle | 680 000 |
Yhteensä | 104 383 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 1 024 |
Yhteensä | 1 024 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2017 talousarvio | 104 383 000 |
2016 talousarvio | 103 359 000 |
2015 tilinpäätös | 102 188 124 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 104 383 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin
5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin
6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin
7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen
10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 47 000 000 euroa.
Vuonna 2017 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
Selvitysosa:Rahoituksella on tarkoitus vahvistaa yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä. Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.
Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio
Vuosi | Valtuus | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
2015 | 55 631 | 10 752 | 24 000 | 17 000 | 3 879 | ||
2016 | 55 631 | 10 000 | 20 000 | 20 500 | 5 131 | ||
2017 | 55 631 | 10 000 | 20 000 | 20 500 | 5 131 | ||
Yhteensä | 10 752 | 34 000 | 47 000 | 44 379 | 25 131 | 5 131 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Määrärahan tarpeen ajoituksen muutos | -4 000 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline | 20 000 |
Säästöpäätös | -3 000 |
Yhteensä | 13 000 |
2017 talousarvio | 47 000 000 |
2016 talousarvio | 34 000 000 |
2015 tilinpäätös | 10 752 406 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 47 000 000 euroa.
Vuonna 2017 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
55. (29.40.55 ja 30.21, osa) Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 834 915 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain mukaisena rahoituksena:
1) 779 917 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen
2) 54 998 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin.
Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (1457/2014) perusteella. Aiemmin toteutetun ammattikorkeakoululain väliaikaisen muutoksen seurauksena sitä, mitä lain 43 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 ammattikorkeakouluindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta.
Perusrahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakouluille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Valtion rahoituksen määräytymisperusteissa huomioidaan koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehitystyöpolitiikan tavoitteet. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin (46 %) ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin (2 %), suoritettuihin opintopisteisiin (24 %), avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin (4 %), opiskelijapalautteeseen (3 %), kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen (3 %) sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään (3 %).
Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin (2 %), suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (4 %), henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen (1 %) sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen (8 %).
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli korostaa tuloksellisuutta, laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä ulkopuolisen tki-toiminnan rahoituksen perusteella. Rahoitusmalli huomioi ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuuden ja työelämäyhteistyön useamman kriteerin kautta, joita ovat mm. tutkinnot, ulkopuolinen tki-toiminnan rahoitus, valmistuneet työlliset sekä suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.
Kohdan 2 korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.
Korkeakoululaitoksen yhteiset toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty luvun 29.40 selvitysosassa.
Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
2011 toteutuma |
2013 toteutuma |
2015 toteutuma |
20171) tavoite |
|
Ammattikorkeakoulututkinnot | 21 312 | 22 800 | 23 716 | 22 269 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 1 521 | 1 948 | 2 366 | 2 950 |
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet | 1 669 | 1 877 | 1 788 | 1 600 |
Julkaisut/opettajat ja t&k-henkilöstö | 0,48 | 0,83 | 1,20 | |
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista | 52,3 | 55,1 | .. | 60 |
Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista | .. | 50,2 | 58,2 | 60 |
1) Tutkintotavoitteissa vuoden 2017 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus | 779 917 000 |
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista | 54 998 000 |
Yhteensä | 834 915 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Alv-kompensaation tarkentuminen | -17 003 |
Kilpailukykysopimuksen vaikutus ammattikorkeakoulujen talousarviorahoitteiseen toimintaan (Kiky) | -6 900 |
Pelastustoimen ammattikorkeakoulututkintoon johtavan päällystökoulutuksen siirto Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle (siirto momentille 26.30.01) | -1 202 |
Yhteensä | -25 105 |
2017 talousarvio | 834 915 000 |
2016 talousarvio | 860 020 000 |
2015 tilinpäätös | 903 256 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 834 915 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain mukaisena rahoituksena:
1) 779 917 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen
2) 54 998 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin.
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 19 746 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen muutos | -262 |
Yhteensä | -262 |
2017 talousarvio | 19 746 000 |
2016 talousarvio | 20 008 000 |
2015 tilinpäätös | 19 460 778 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 19 746 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
89. Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 150 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistojen pääomasijoitusten maksamiseen. Määrärahan täysimääräisen käytön edellytyksenä on, että yliopistoihin tehtyjen yksityisten rahoittajatahojen pääomasijoitusten yhteismäärä on vähintään 50 000 000 euroa ja valtioneuvosto on hyväksynyt yksityiset pääomasijoitukset valtion vastinrahoitukseen oikeuttaviksi.
Selvitysosa:Määräraha perustuu oletukseen yliopistoihin vuonna 2017 tehtävistä valtion finanssisijoituksista. Valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahakäsittelyssä huomioon otettava yksityisen pääoman kerääminen tapahtuu 1.11.2014—30.6.2017 välisenä aikana. Valtion vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017. Mikäli yksityisten lahjoitusten määrä alittaa 50 milj. euroa, jää osa valtion vastinrahavaraumasta käyttämättä.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2017 talousarvio | 150 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 150 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistojen pääomasijoitusten maksamiseen. Määrärahan täysimääräisen käytön edellytyksenä on, että yliopistoihin tehtyjen yksityisten rahoittajatahojen pääomasijoitusten yhteismäärä on vähintään 50 000 000 euroa ja valtioneuvosto on hyväksynyt yksityiset pääomasijoitukset valtion vastinrahoitukseen oikeuttaviksi.