Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

6.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaPDF-versio

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2018 n. 71 100 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,1 mrd. euroa.

Valtion virka- ja työehtosopimus on kilpailukykysopimuksen mukainen. Siihen sisältyy lomarahan määräaikainen alentaminen 30 %:lla vuosina 2017—2019 sekä vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla säännöllisiä työaikoja korottamalla. Sopimukseen ei sisälly palkkojen tarkistuksia. Kilpailukykysopimukseen liittyy hallituksen toimenpiteinä työnantajien sairasvakuutusmaksun ja eläkemaksun alentaminen. Vuoteen 2017 verrattuna työajan pidentäminen sekä sairausvakuutus- ja eläkemaksujen alentaminen säästävät virastojen menoja vuonna 2018 yhteensä 11 milj. eurolla, mikä on otettu huomioon vähennyksinä virastojen toimintamenoissa. Valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy 31.1.2018. Sen jälkeen alkavan sopimuskauden vaikutuksia ei ole ennakoitu tässä talousarviossa. Ne otetaan huomioon vuoden 2018 lisätalousarviosta alkaen.

Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman ja valtioneuvoston 28.5.2014 antaman päätöksen mukaan valtion palkkaliukuma rajoitetaan muiden työmarkkinoiden keskimääräiselle tasolle. Päätös ja kehyslinjaus koskevat vielä vuotta 2018, joten virastojen budjettirahoitteisia määrärahoja on alennettu yhteensä 6 milj. eurolla v. 2018.

Valtiovarainministeriö ennakoi toimintaympäristön voimakasta muutosta valmistelemallaan linjauksella ”Valtio hyvä työnantaja 2025 – työtä kansalaisten hyväksi”, jonka keskeiset tavoitteet ovat 1) valtio on yhtenäinen ja kilpailukykyinen työnantaja, 2) henkilöstö on yhtenäinen voimavara ja 3) valtion palveluja johdetaan ja uudistetaan rohkeasti ja vastuullisesti. Tähän liittyy toteutussuunnitelma vuosille 2017—2019 sekä strategisen henkilöstöjohtamisen vahvistaminen Valtiokonttorin tekemän henkilöstöjohtamisen selvityksen johtopäätösten pohjalta. Toimenpiteisiin kuuluu myös toimintojen uudelleen organisointi ja tiivistyvä yhteistyö ministeriöiden, virastojen ja konsernitoimijoiden kesken.

Valtionhallinnon johtamisen kehittämisen yleisiä lähtökohtia ovat poikkihallinnollisuus, ammattimainen ja tuloksellinen johtaminen sekä hallinnon tuottavuus ja kestävä kehitys. Osana hallituksen kärkihankkeen toteutusta vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa sekä henkilöstön liikkuvuutta valtionhallinnossa. Keskeistä johtamisessa ja viranomaistoiminnassa on korkea eettisyys sekä laajan luottamuksen ylläpito ja vahvistaminen hallinnon toimintaan.

Valtion virkamieslakia on muutettu siten, että henkilöstön nykyistä joustavampi käyttö on mahdollista. Henkilöstön liikkuvuutta sekä asiantuntijuuden ja valtion henkilöstövoimavarojen hyödyntämistä hallinnonalojen ja valtion virastojen välillä kehitetään ja edistetään. Vuoden 2018 alusta voimaantuleviksi tarkoitetut valtion virkamieslain muutokset koskevat niiden virkojen määrittelyä, joihin voidaan nimittää ainoastaan Suomen kansalainen, nimitysharkinnassa varmistettavaa nuhteettomuutta sekä sitä, ettei nimitettävällä ole sidonnaisuuksia, jotka voivat vaarantaa virkaan kuuluvien tehtävien asianmukaisen hoitamisen. Valmistellun esityksen mukaan myös valtion virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskeva valitusmahdollisuus avattaisiin rajattuna. Vuodelle 2018 valmistellaan muutoksia myös virkamieslain ja työsopimuslain yhdenmukaistamiseksi liittyen takaisinottovelvollisuuden pituuteen, koeajan pidentämiseen sekä määräaikaisen palvelussuhteen perusteisiin palkatessa pitkäaikaistyötön enintään vuoden pituiseen määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Työurien pidentämistä pyritään edistämään valmistelemalla vuodelle 2018 mahdollisuus jatkaa virkasuhdetta määräaikaisesti eroamisiän täyttymisen jälkeen.

Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina ja työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa. Valtio parantaa yhteisen henkilöstökoulutuksen tuloksellisuutta monimuotoisuuteen ja tavoitteellisuuteen pohjautuvan e-oppimisen avulla. Kaksivuotinen hanke vahvistaa samalla HAUS kehittämiskeskus Oy:n asemaa valtiokonsernin keskeisenä toimijana ja HAUS pystyy entistä paremmin tukemaan valtionhallintoa toiminnan uudistamisessa sekä vahvistaa asemaansa osaamisen kehittämisen keskeisenä toimijana.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia myös tulevaisuudessa. Tätä tuetaan tarkoituksenmukaisella ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteella, määräaikaisilla johtamistehtävillä ja suunnitelmallisella johtamisen kehittämisellä. Valtiovarainministeriö vahvistaa edelleen tukitoimintoa, jonka tehtävänä on uusien johtamismallien valmistelu, johdon valinnan kehittäminen, palvelussuhteiden hallinta ja johtajien ura- ja kehityspolkujen edistäminen. Käytännön toimia ovat muun muassa avautuvista tehtävistä viestintä, tehtävästä toiseen siirtymisen tuki, uudistetun johtamissopimusmallin käyttöönotto sekä yhteisen valmennuksen ja verkostojen koordinointi.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2015—2018

Tunnusluku 2015 2016 20171) 20181)
         
Henkilöstön lukumäärä 73 700 73 000 72 000 71 100
Muutos edell. vuodesta, % -6,5 -0,9 -1,4 -1,3
Henkilötyövuodet, lukumäärä 73 100 72 000 71 100 70 200
Muutos edell. vuodesta, % -7,0 -1,5 -1,3 -1,3
Palkkasumma, milj. euroa 3 520 3 519 3 440 3 373
Työvoimakustannukset, milj. euroa 4 389 4 304 4 154 4 074
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 3 900 3 903 3 919 3 945
Palkkojen sivukulut, % 60,0 55,4 50,9 50,9
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 4 431 4 497 4 594 4 720
Naisten osuus, % 48,8 48,9 49,0 49,0
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 46,4 46,3 46,3 46,3

1) Vuosien 2017 ja 2018 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistamat valtion henkilöstön vähenemiset, palkkaliukumasäästöt ja kilpailukykysopimuksesta tehdyn valtion sopimusratkaisun kustannuksia alentavat vaikutukset.