Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

6.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminenPDF-versio

Valtion keskushallinto

Kehittämisen tavoitteena on keskushallinto, jonka rakenne, ohjaus ja johtamisjärjestelmät ovat selkeät. Keskushallinnolla tulee olla kyky muutokseen ja riskienhallintaan ja sen palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä ja ensisijaisesti sähköisiä. Tavoitteena on myös koko­naisuuden hallinta hallinnonalarajat ylittäen. Uudistus keskittyy hallitusohjelman toteuttamisen kannalta strategisesti tärkeisiin asiakokonaisuuksiin. Kärjiksi on kevään 2017 aikana valittu digitalisaation ohjausmallin, valtioneuvoston kehittämistä selvittäneen Tiitisen työryhmän esitysten ja uuden Valtion lupa- ja valvontaviraston toimeenpano sekä maakuntien poikkihallinnollisen ohjausmallin rakentaminen. Keskushallinnon uudistusta viedään eteenpäin yhteistyössä johtamisen ja toimeen­panon parantamisen, julkisten palveluiden digitalisaation kärkihankkeiden sekä sote- ja maakuntauudistuksen kanssa.

Uudistettu julkisen hallinnon yhteispalvelulaki on tullut voimaan 1.6.2017. Laki tuo yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin uuden toimintamallin, jossa korostuu sähköinen asiointi ja sen tuki sekä etäpalvelun tarjoaminen. Asiakas ohjataan ensisijaisesti sähköisten palvelujen käyttöön. Uuden toimintamallin tavoitteena on, että asiakas saa yhteisestä asiakaspalvelupisteestä palvelua tarpeidensa mukaan neljän palvelukanavan välityksellä: sähköiset palvelut asiakaspäätteellä, etäpalvelu kuvayhteyden avulla viranomaisiin, asiointi palveluneuvojan kanssa tai asiointi paikan päälle tulevan viranomaisen kanssa. Uuteen toimintamalliin siirrytään vuoden 2018 aikana.

Johtamisen kehittämisen osalta toteutetaan useita toimenpiteitä. Valtioneuvoston kehittämistä selvittäneen Tiitisen työryhmän ehdotuksia koskevat linjaukset toimeenpannaan ja sovitetaan yhteen muiden valtioneuvostotasoisten toimenpiteiden kanssa. Henkilöstöjohtamisen strategista otetta vahvistetaan. Uudistettu johtamissopimusmalli otetaan laajasti käyttöön kansliapäällikkö- ja virastopäällikkötasoilla, ja uusi menettely arvioidaan. Ministeriöiden johtoryhmävalmennukset valmistuvat ja virastoille tarjotaan vastaavia valmennuksia. Työ 2.0 -hanke jatkaa työn tekemisen tapojen ja toimintakulttuurin uudistamista. Myös käynnissä olevat johtamiskokeilut ja -valmennukset saatetaan päätökseen ja niiden tulokset arvioidaan.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kehittäminen

Valtiolla on käytössä talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen toimintamalli, joka kattaa prosessit, tietorakenteet, palvelukeskuspalveluiden yhtenäisen käytön sekä näitä toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Vuoden 2017 alusta tietojärjestelmäkokonaisuuden omistajuus siirrettiin Valtiokonttorista Palkeisiin. Järjestelmän kehittämisessä ja elinkaaren hallinnassa otetaan käyttöön hallintamalli, jolla ylläpidetään toimintatavan ja järjestelmän yhtenäisyyttä ja mahdollistetaan käyttäjien osallistuminen kehittämiseen.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta kehitetään hallitusohjelman mukaisesti siirtämällä kirjanpidon ja tilinpäätöksen tehtäviä edelleen kirjanpitoyksiköiltä Palkeisiin sekä keskittämällä, yksinkertaistamalla ja sähköistämällä hankinnasta maksuun -prosessia. Ministeriöt ohjaavat osaltaan hallinnonalaansa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien siirtämiseksi palvelukeskuksen hoidettavaksi. Uuden sähköisen tilaamisen ja laskunkäsittelyratkaisun käyttöönotot käynnistyvät syksyllä 2018. Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmarobotiikan kehittämistä ja käyttöönottoa jatketaan Palkeissa.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Tilatehokkuutta parannetaan valtion uuden toimitilastrategian mukaisesti vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tilatehokkuuden parantamisella tavoitellaan parempia työsuorituksia ja alempia vuokrakustannuksia. Kehitetään toimitilastrategian soveltamista käyttösidonnaisiin tiloihin, kuten vankiloihin ja poliisilaitoksiin. Virastot ja laitokset ovat yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehneet toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmia, joiden toteuttamisella tavoitellaan yli 10 milj. euron säästöjä toimitilamenoissa v. 2018.

Ulkopuolinen selvitys uuden vuokrajärjestelmän toimivuudesta valmistuu v. 2018.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtion hankintatoimen digitalisointi -toteutusohjelman (ns. Handi) toimeenpanoa jatketaan. Valtion hankintatoimen kehittämisen ja digitalisoinnin osalta keskitytään koko hankintatoimen prosessien ja organisoinnin kehittämiseen sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen aina hankintasuunnittelusta sopimusten ja toimittajahallintaan, kilpailuttamiseen sekä tilaamiseen. Vuoden 2018 aikana viedään päätökseen sähköisen kilpailuttamisjärjestelmän käyttöönotto valtion virastoissa ja laitoksissa sekä aloitetaan uuden tilaamisen ja laskunkäsittelyratkaisun käyttöönotto.

Sote- ja maakuntauudistus

Hallitus valmistelee ja toimeenpanee sote- ja maakuntauudistuksen, jossa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja kootaan useiden hallinnonalojen tehtäviä perustettavien maakuntien järjestämisvastuulle. Eduskunnalle maaliskuussa 2017 annettuun maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 15/2017) sisältyy mm. ehdotukset maakuntalaiksi, jolla säädettäisiin maakuntien hallinnon ja talouden järjestämisestä ja maakuntien tehtäväalueista, maakuntien rahoituslaiksi, kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaksi laiksi, tarvittavat vero-, henkilöstö- ja vaalilainsäädännön muutokset sekä uudistuksen voimaanpanolaiksi.

Maakuntauudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Maakuntauudistuksen täytäntöönpano tulee edellyttämään lukuisia muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Hallitus pyrkii antamaan esitykset maakuntauudistuksen edellyttämäksi lainsäädännöksi mm. maakunnalle siirtyviä tehtäviä koskevien lakien muutoksista keväällä 2018. Maakuntien perustamista koskevan lainsäädäntökokonaisuuden on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2018 ja tehtävien järjestämisvastuun siirtyä maakunnille vuoden 2020 alusta.

Vuoden 2018 aikana sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano etenee maakuntalain ja uudistuksen voimaanpanolain voimaantuloon asti ministeriöiden ja muiden viranomaisten esivalmisteluna, ja lakien voimaantultua kesällä 2018 alkaen voimaanpanolailla perustettavien maakuntien väliaikaisten valmistelutoimielinten tekemänä valmisteluna. Näiden toimielinten toimikausi päättyy 31.12.2018, kun lokakuussa 2018 pidettävien ensimmäisten maakuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2019 alusta lukien. Alueilla tapahtuvan valmistelun ohella ministeriöt jatkavat samanaikaisesti uudistuksen valmistelua oman hallinnonalansa osalta. Vuosien 2018—2019 aikana maakunnat valmistelevat kaikki hallinnon, talouden ja päätöksenteon sekä palvelujen organisointia koskevat hallinnolliset rakenteet siten, että ne ovat valmiita tehtävien siirtymiseen maakuntien järjestämisvastuulle 1.1.2020.

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa varten valtio on vuoden 2017 aikana perustanut kolme valtakunnallista maakuntien palvelukeskusyhtiötä. Vuoden 2018 aikana palvelukeskusyhtiöt valmistelevat palvelutuotannon käynnistämistä maakunnille. Lisäksi on perustettu SoteDigi kehitysyhtiö, joka tehtävänä on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon uusia kansallisia digitaalisia ratkaisuja.

Valtion lupa- ja valvontaviraston perustaminen

Maakuntauudistuksen yhteydessä perustetaan Valtion lupa- ja valvontavirasto, jolle kootaan tehtäviä aluehallintovirastoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Kyseiset virastot lakkautetaan. Valtion lupa- ja valvontavirasto on valtion hallintoviranomainen, jolla on valtakunnallinen toimivalta ja joka turvaa alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista sekä valvoo yleistä etua hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Ehdotetulla tehtävien kokoamisella ja toimivallan valtakunnallisuudella tavoitellaan virastorakennetta, joka mahdollistaa nykyistä vaikuttavamman, asiakaslähtöisemmän, yhdenmukaisemman ja kustannustehokkaamman valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien toteuttamisen ja jossa viranomaisten keskinäiset työnjaot ovat selkeitä ja päällekkäiset tehtävät karsitaan. Virastoa valmistellaan vuoden 2018 aikana ministeriöiden ja muiden virastojen yhteisessä toimeenpanohankkeessa ja viraston on tarkoitus aloittaa toimintansa joko vuoden 2019 tai 2020 alussa.

Hallintomenojen säästö toimintamenoista

Hallitusohjelman mukaisesti hallintomenoihin kohdistetaan kehyskaudella 2016—2019 yhteensä 120 milj. euron säästö. Vuosittain 30 milj. eurolla kasvava säästö toteutetaan muun muassa tehtäviä ja velvoitteita purkamalla, henkilömenoissa eläkepoistumaa hyödyntämällä, lisäämällä digitalisaatiota ja uudistamalla rakenteita. Säästövelvoitteet koskevat kaikkia hallinnonaloja. Vuoden 2018 säästö on kohdistettu ministeriöiden esitysten pohjalta talousarvioesityksessä suoraan toimintamenomomenteille.