Talousarvioesitys 2016
30. Sotilaallinen kriisinhallinta
Selvitysosa:Kriisinhallinta on turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeinen keino, jolla edistetään Suomen turvallisuutta ja maailman konfliktialueiden vakautta. Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on osa puolustusvoimien toimintaa ja suorituskyvyn kehittämistä. Puolustusvoimat käyttää kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan samoja suorituskykyjä kuin Suomen puolustamiseen. Suorituskykyjä on kyettävä käyttämään vaativissa ja nopeasti käynnistettävissä eri organisaatioiden operaatioissa. Puolustusvoimat kehittää valmiuksia osallistua myös koulutus-, neuvonta- ja tukitehtäviin kriisialueilla.
Sotilaalliselle kriisinhallinnalle asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Puolustusvoimat on toteuttanut sille osoitetut kriisinhallintatehtävät.
- — Puolustusvoimilla on valmius osallistua uusiin operaatioihin ja koulutus- ja neuvontatehtäviin.
- — Puolustusvoimat käyttää sotilaallisessa kriisinhallinnassa ensisijaisesti joukkoluettelon evaluoituja yksiköitä.
- — Suorituskykyjä on kyettävä käyttämään vaativissa ja nopeasti käynnistettävissä eri organisaatioiden operaatioissa.
Sotilaallisen kriisinhallinnan menot (milj. euroa)1)
| 2014 toteutuma |
2015 ennakoitu |
2016 arvio |
|
| Sotilaallisen kriisinhallinnan menot (PLM) | 85,6 | ||
| Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (UM) | 54,2 | 52,8 | |
| Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja ylläpitomenot (PLM) | 47,1 | 38,6 | |
| Yhteensä | 101,3 | 91,4 | 85,6 |
1) Vuoden 2014 osalta kassaperusteinen toteutuma. Vuoden 2016 talousarvioesityksessä UM:n pääluokkaan aiemmin budjetoitu osuus sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoista (kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot) on yhdistetty hallitusohjelman mukaisesti sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin puolustusministeriön pääluokassa. Ei sisällä kriisinhallintaan käytetyn kansallisen puolustuksen materiaalin hankkimisesta aiheutuvia menoja eikä arvonlisäveromenoja. Kriisinhallintajoukkojen suorituskyky perustuu pääosin kansallisen puolustuksen materiaaliin, jota täydennetään momentin 27.30.20 määrärahoilla hankitulla, olosuhteiden ja tehtävien kannalta välttämättömällä erikoismateriaalilla.
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan menot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 85 557 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen
2) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin
3) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen
4) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen
5) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen
6) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen varustamisesta aiheutuviin menoihin
7) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin
8) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
9) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden materiaaliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muuten osallistu
10) SALIS-sopimuksen mukaisen ilmakuljetusjärjestelyn Suomen maksuosuuden hallinnollisten kulujen maksamiseen
11) Strategic Airlift Capability (SAC) -sopimuksen hallinto- ja käyttökustannuksista aiheutuviin menoihin
12) Suomen osallistumisesta kansainväliseen helikopterirahastoon aiheutuviin menoihin
13) Suomen osallistumisesta Pohjoismaiden Base Camp -pooliin aiheutuviin menoihin
14) kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 3 183 000 |
| 02. | Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) | 1 265 000 |
| 03. | Sotilastarkkailijatoiminnan menot | 3 355 000 |
| 04. | Resolute Support -operaatio, Afganistan | 9 000 000 |
| 05. | Irakin koulutusoperaation menot | 9 800 000 |
| 07. | Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot | 11 105 000 |
| 08. | Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma | 1 000 |
| 09. | EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenot sekä siirtokorvaukset | 2 645 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 474 000 |
| 13. | Atalanta-operaation menot | 965 000 |
| 15. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 37 430 000 |
| 16. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 1 723 000 |
| 17. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 2 813 000 |
| 20. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansainvälisestä helikopterirahastosta aiheutuviin menoihin, Pohjoismaiden Base Camp -pooliin osallistumisesta aiheutuviin menoihin, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 798 000 |
| Yhteensä | 85 557 000 | |
|---|---|---|
Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti momentille on yhdistetty ulkoasiainministeriön pääluokan momentin 24.10.20 sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahat.
Määräraha on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2016. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan olevan noin 570 henkilötyövuotta.
Jatkossa vähennetään osallistumista sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin, keskittyen sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa Suomen kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavimpiin operaatioihin. Tämän johdosta määrärahatarve vähenee vuodesta 2016 asteittain.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kustannusten korvaukset ja muut tulot tuloutetaan momentille 12.27.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aiempiin kehyspäätöksiin perustuvat muutokset | -7 604 |
| Ennakollinen kustannustasotarkistus (2016) | 699 |
| Libanonin operaation johtovaltiovastuun jatko 31.5.2016 asti | 11 000 |
| Siirto momentilta 24.10.20 (HO 2015) | 43 000 |
| Toteutunut kustannustasotarkistus (2014) | -296 |
| Säästöpäätös | -5 000 |
| Tasomuutos | 5 200 |
| Yhteensä | 46 999 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2016 talousarvio | 85 557 000 |
| 2015 I lisätalousarvio | 8 864 000 |
| 2015 talousarvio | 38 558 000 |
| 2014 tilinpäätös | 57 266 000 |
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää suomalaisista kriisinhallintajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin.
| 2016 talousarvio | 10 000 |
| 2015 talousarvio | 10 000 |
| 2014 tilinpäätös | 5 950 |