Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:

Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu ja
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen sekä julkisen talouden suunnitelman valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tulli

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen

Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.

Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.

Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.

Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Palvelukeskukseen kootaan hallitusohjelman ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti valtion toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuosien 2014—2015 aikana.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna 2012 laaditun JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain edellyttämien julkisen hallinnon yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä, suunnittelusta ja kuvaamisesta, näiden ylläpidosta ja muiden tietohallintoon liittyvien yhteisten palvelujen, hankkeiden ja toimenpiteiden ohjauksesta. Vuonna 2015 jatketaan Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelmaa, jossa luodaan arkkitehtuurin kannalta keskeisiä yhteentoimivuuden komponentteja kuten kansallinen palveluväylä, kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu, kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan, yhteiset palvelunäkymät (kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille) sekä ohjaus- ja hallintamallit. Tavoitteena on, että palveluväylän valmistuttua kansalaisilla on mahdollisuus omien keskeisten tietojen tarkasteluun sähköisesti. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkisen hallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta, strategisesta, taloudellisesta ja tieto- ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta ja valvonnasta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta.

Hallinnonalan ohjaus

Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat, hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden ja laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi

Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.

2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut

Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma

Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
       
28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — hankesopimusvaltuus 5,0 -

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 162 423 2 800 0 0 95 165 318
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
29 939 2 400 95 32 434
13. Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki
(siirtomääräraha 3 v)
1 844 1 844
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
315 800 1 115
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
400 -400 0
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
102 925 102 925
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle
(kiinteä määräraha)
27 000 27 000
10. Verotus ja tulli 603 469 2 810 0 0 7 663 613 942
01. Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
410 566 2 500 0 413 066
02. Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
164 003 310 6 463 170 776
63. Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
3 200 1 200 4 400
95. Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
22 700 0 22 700
97. Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
3 000 3 000
20. Palvelut valtioyhteisölle 52 192 0 0 0 0 52 192
01. Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
28 089 28 089
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
1 1
03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 057 1 057
06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut
(siirtomääräraha 2 v)
3 804 3 804
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 241 4 241
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 000 3 000
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 000 10 000
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 62 714 270 0 0 -500 62 484
01. Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
50 356 50 356
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 044 100 4 144
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 314 170 -500 7 984
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 91 398 75 0 0 1 300 92 773
01. Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
58 524 -25 58 499
02. Maistraattien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
31 092 100 1 300 32 492
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
1 782 1 782
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 692 967 0 0 0 0 4 692 967
15. Eläkkeet
(arviomääräraha)
4 448 533 4 448 533
16. Ylimääräiset eläkkeet
(arviomääräraha)
2 205 2 205
17. Muut eläkemenot
(arviomääräraha)
2 720 2 720
50. Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
40 009 40 009
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
170 300 170 300
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
29 200 29 200
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 4 538 25 000 0 0 -17 000 12 538
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
3 418 3 418
10. Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
920 920
(12.) Osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
25 000 -17 000 8 000
60. Siirto Koulutusrahastolle
(arviomääräraha)
200 200
70. Valtionhallinnon kehittäminen 68 295 -2 080 0 0 -800 65 415
01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 600 4 600
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
10 560 10 560
03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
32 000 32 000
04. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen
(siirtomääräraha 3 v)
8 600 8 600
20. Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
12 535 -2 080 -800 9 655
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 249 145 -8 162 -4 27 -3 642 237 364
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
221 145 -162 -4 27 -642 220 364
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
15 000 -8 000 7 000
40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
13 000 -3 000 10 000
90. Kuntien tukeminen 8 547 037 0 0 0 550 8 547 587
20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
9 465 0 9 465
22. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
600 600
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
8 500 317 550 8 500 867
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
36 135 36 135
34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
520 520
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 251 000 0 0 0 0 251 000
41. Energiaverotuki
(arviomääräraha)
251 000 251 000
92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 154 876 -10 000 0 0 -150 000 1 994 876
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 000 3 000
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 900 2 900
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
9 976 9 976
60. Siirto rahoitusvakausrahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
170 500 170 500
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
170 170
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta
(arviomääräraha)
2 530 2 530
69. Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
1 965 000 -10 000 -150 000 1 805 000
95. Valtion takaussuoritukset
(arviomääräraha)
800 800
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 15 450 0 0 0 0 15 450
87. Pankkiveron tuoton käyttö
(siirtomääräraha 3 v)
0 0
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
300 300
96. Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
97. Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
150 150
98. Kassasijoitusten riskinhallinta
(siirtomääräraha 3 v)
10 000 10 000
  Yhteensä 16 955 504 10 713 -4 27 -162 334 16 803 906

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 390 12 366 12 768    

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen enintään 770 milj. euron valtiontakauksen työttömyysvakuutusrahaston alijäämän kattaville lainoille ja niihin liittyville koroille.

Selvitysosa:Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) tulos painuu vuoden 2014 osalta noin 680 milj. euroa alijäämäiseksi. Samalla rahaston suhdannepuskuri kääntyy noin 20 milj. euroa alijäämäiseksi ja alijäämän ennustetaan kasvavan noin 640 milj. euroon vuonna 2015 ja noin 770 milj. euroon vuonna 2016, jonka jälkeen alijäämän kasvun odotetaan taittuvan ja lähtevän pienenemään. Suhdannepuskuri menee alijäämäiseksi huolimatta vuoden 2015 työttömyysvakuutusmaksujen korottamisesta. TVR:n laskelmissa suhdannepuskurin kehityksestä vuosina 2016 ja 2017 oletetaan työttömyysvakuutusmaksujen edelleen nousevan. Tästä huolimatta suhdannepuskurin ennustetaan pysyvän alijäämäisenä ainakin vuoteen 2018 asti. Valtiontakauksella pyritään varmistamaan työttömyysvakuutusrahaston alijäämän rahoituksen saatavuus markkinatilanteesta riippumatta.

Valtiontakauksen enimmäismääräksi ehdotetaan 770 milj. euroa pääoman osalta. Valtiontakaus kattaa takauspäätöksestä seuraavan kahden vuoden kuluessa otetut, juoksuajaltaan enintään 2 vuoden lainat. Tämän lisäksi takaus kattaisi lainojen pääomalle laskettavat korot. Valtiontakauksen perusteella syntyvä enimmäisvastuu koostuisi näistä eri sitoumuksista ja niiden korkotasosta ja juoksuajoista.

Takauksen kohteena olevien lainojen juoksuaika olisi enintään 2 vuotta. TVR:n oman arvion mukaan 2 vuoden juoksuajan pankkilainojen korkotaso olisi noin 0,95 % vuodessa ja valtion takauksen kanssa noin 0,80 % vuodessa. Näillä oletuksilla valtion enimmäisvastuu 770 milj. euron lainojen takaamisessa nousisi 782 milj. euroon.

Valtion tulevia vastuita arvioitaessa on huomioitava korkotason mahdollisen nousun vaikutukset. Yhden prosenttiyksikön muutos koroissa merkitsee 15,4 milj. euron muutosta valtion vastuussa laskettuna 2 vuoden juoksuajalle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen enintään 770 milj. euron valtiontakauksen työttömyysvakuutusrahaston alijäämän kattaville lainoille ja niihin liittyville koroille.