Talousarvioesitys 2018
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 327 050 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 3 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä
2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen
4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisiin alueellisiin kokeiluihin
5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
6) yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta hankittavista työnvälityksen ja yrityspalveluiden ostopalveluista sekä niihin liittyviin markkinoinnista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2018 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2018 jälkeen enintään 70 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vuoden 2018 alusta lähtien opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa mm. aloitettavasta tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta, pl. kotoutumiskoulutus.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Asiantuntija-arvioinnit | 3 320 000 |
| Kokeilut ja valmennukset | 26 890 000 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | |
| — Ammatillinen koulutus | 106 470 000 |
| — Kotoutumiskoulutus | 72 670 000 |
| Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus | 1 700 000 |
| Yhteensä | 180 840 000 |
|---|---|
| Starttiraha | 9 260 000 |
| Palkkatuettu työ | |
| — Valtionhallinto | 11 420 000 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät | 15 010 000 |
| — Yksityinen sektori | 41 370 000 |
| Yhteensä | 67 800 000 |
| Työllisyyspoliittinen avustus | 10 000 000 |
| Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 10 000 000 |
| Korvaukset | 1 690 000 |
| Vakuutusturva | 950 000 |
| Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot | 1 300 000 |
| Nuorten palvelut, tulosperusteiset hankinnat | 15 000 000 |
| Kaikki yhteensä | 327 050 000 |
Palkkatuettua työtä ja työttömien starttirahaa rahoitetaan vuosina 2017 ja 2018 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta työttömyysetuusmäärärahoista momenteilta 33.20.50, 51 ja 52 peruspäivärahaa vastaavan määrän osalta ja ylittävä osa rahoitetaan momentilta 32.30.51. Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan momenteilta.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
|
| — TE-palvelun kokonaistehokkuus (indeksi 100 = tehokas) | - | - | 82 |
| — TE-palvelun kohtaantotehokkuus (indeksi 100 = tehokas) | - | - | 82 |
| — TE-palvelun kustannustehokkuus (indeksi 100 = tehokas) | - | - | 82 |
| — 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus1) (%) | 40,6 | < 37 | < 37 |
| — 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 50,5 | < 45 | < 43 |
| — 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 30,7 | < 34 | < 31 |
1) Sisältää vain momentilta 32.30.51 rahoitettavan ammatillisen työvoimakoulutuksen (v. 2018 tavoite ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden toteutumaan ja arvioon).
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
| Työvoimakoulutus | |||||
| Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 99 647 | 28 000 | 800 | - | 128 447 |
| Vuoden 2018 sitoumukset | - | 54 000 | 15 500 | 500 | 70 000 |
| Menot yhteensä | 99 647 | 82 000 | 16 300 | 500 | 198 447 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aktiivimallin käyttöönotto (työllisyyspaketti) | 25 000 |
| Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) | -20 000 |
| Kertaluonteisen EGR-rahoituserän poistuminen | -2 253 |
| Kotoutumiskoulutus | -23 078 |
| Nuorisotyöttömyys (siirto momenteille 29.20.30, 32.30.01 ja 33.30.60) | -16 400 |
| Perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen siirtyvät | -2 912 |
| Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut | -5 000 |
| Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus (siirto momentille 33.20.52) | -1 160 |
| Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen | 8 100 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta (siirto momenteille 29.10.30, 29.10.31, 29.20.30 ja 29.40.20) | -59 000 |
| Yhteensä | -96 703 |
| 2018 talousarvio | 327 050 000 |
| 2017 I lisätalousarvio | 10 000 000 |
| 2017 talousarvio | 423 753 000 |
| 2016 tilinpäätös | 598 495 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Momentin määrärahaksi esitetään 327,1 milj. euroa, joka on 96,7 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Momentin määrärahaan vaikuttavat vähennyksinä toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvä 59 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sekä nuorisotyöttömyyden vähentämiseen liittyvä 13,4 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkiin. Kotouttamiskoulutuksen määrärahojen 23 milj. euron lasku johtuu turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisestä. Momentin määrärahoja lisätään 25 milj. eurolla aktiivimallin toimeenpanoon.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi on toteutettu tai vireillä useita kehittämistoimia, joiden tarkoituksena on edistää kasvua ja vahvistaa julkista taloutta. Tavoite työnhakijoiden aktivoimiseksi on kiitettävä, mutta asiantuntijat ovat erimielisiä parhaista malleista ja menetelmistä. Valiokunta kiinnittää huomiota huoleen, että toimeentulotuen varassa elävät tai korkean työttömyyden alueilla asuvat saattavat joutua sanktioiden kohteeksi ilman omaa syytään. Valiokunta pitää hyvänä, että yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan nykyistä paremmin. On tärkeää parantaa työmarkkinoiden toimintaa sekä tehdä työnteosta taloudellisesti houkuttelevampaa ja työllistämisestä kannattavampaa.
Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että työllisyystilanne on kehittynyt myönteisesti ja ennusteiden mukaan kehitys jatkuu hyvänä myös lähivuosina. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 272 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 56 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys väheni kaikkien ELY-keskusten alueella sekä kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Myös nuorten ja yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden tilanne parani merkittävästi. Huolestuttavaa on, että ennusteiden mukaan pitkäaikaistyöttömyys säilyy vakavana ongelmana vielä pitkään, samalla kun pitkäaikaistyöttömyyden kehityksessä tapahtuu selvää alueellista eriytymistä. Valiokunnan arvion mukaan hallitus ei tule myönteisestä kehityksestä huolimatta pääsemään asettamaansa työllisyysastetavoitteeseen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus arvioi työvoimapoliittisten toimien ja niiden muutosten vaikutuksia sekä määrärahojen käytön tuloksellisuutta tarkasti ja reagoi tarvittaessa tilanteeseen nopeasti. Tämä edellyttää mm. sitä, että työllisyystilanteen seurantatietojen perusteella saadaan luotettava kuva tapahtuneesta kehityksestä. Nyt tietoihin sisältyy epävarmuutta eivätkä tilastotiedot työttömyyden merkittävästä vähenemisestä perustu todelliseen kehitykseen. Saadun selvityksen mukaan mm. vuoden 2017 alusta toteutettujen työttömien määräaikaishaastattelujen myönteiset vaikutukset voivat osaltaan selittää työttömyyden merkittävää tilastollista vähenemistä. Työvoimapoliittisten kokeilujen vaikutusten arvioinnissa ja tulosten hyödyntämisessä valiokunta näkee kehittämistarvetta.
Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus on ryhtynyt toimiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmien ja osaavan työvoiman saantivaikeuksien vähentämiseksi. Tärkeää on nyt löytää tilanteeseen nopeita ja tuloksellisia ratkaisuja. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yritysten rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet ja ne vaikeuttavat jo useilla toimialoilla ja mm. Varsinais-Suomessa merkittävästi yritysten kasvua ja lisäävät kustannusten nousupaineita. Valiokunta pitää huolestuttavina arvioita, joiden mukaan työvoiman saantivaikeudet lisääntyvät entisestään tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä jo noin kolmasosalla työvoimaa hakeneista toimipaikoista on ollut vaikeuksia löytää sopivaa henkilöä avoimeen työpaikkaan. Heinäkuussa 2017 julkaistun suhdannebarometrin mukaan esimerkiksi rakennusalalla rekrytointivaikeuksia oli jo 37 prosentilla vastaajista ja ne olivat yleisin toiminnan kasvun este. Teknologiateollisuuden aloilla 18 prosenttia yrityksistä kertoi osaajavajeen rajoittavan kasvua (viime vuoden lopussa alle 10 prosenttia). Pk-yritysbarometrin mukaan noin 12 prosenttia pk-yrityksistä kokee työvoiman saatavuuden pahimmaksi kehittämisen esteeksi. Työvoiman saatavuus vaikeutti erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten toimintaa. Matkailusektorin edistämisen yhdeksi merkittäväksi esteeksi on muodostunut työvoimapula.
Valiokunta näkee paljon mahdollisuuksia kehittää ulkomaisen osaavan työvoiman saantia Suomeen. Suunnitelmallinen ja hallittu työperäinen maahanmuutto on kansantaloudellisesti tärkeää, sillä ilman maahanmuuttoa työvoiman määrä supistuisi merkittävästi. Suomea on tehtävä kansainvälisten osaajien keskuudessa tunnetummaksi ja vetovoimaisemmaksi, missä Business Finland -toimijan vastuu on suuri. Myös ulkomailta rekrytointiin liittyviä prosesseja on nopeutettava ja tehostettava. Valiokunta pitää hyvänä äskettäin käynnistynyttä Talent Boost — Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä hyödyntää Suomessa asuvien osaajien asiantuntemusta yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan tueksi. Ohjelman onnistuminen, kuten yleensä ulkomaisten osaajien houkuttelu, edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tahtotilaa sekä valtion ja kuntien tuloksellista yhteistyötä. On esimerkiksi huolehdittava myös osaavien työntekijöiden perheiden elämänlaadusta uudessa ympäristössä.
Valiokunnan mielestä on tärkeää, että työelämässä tarvittavia osaamistarpeita kyetään nykyistä paremmin ennakoimaan, jotta työvoiman saantivaikeudet ehkäistään. Uusi teknologia ja digitalisaatio tulevat muuttamaan merkittävästi työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, minkä seurauksena myös eri ammatteihin kohdistuva kysyntä muuttuu. Esimerkiksi tekoälyn uskotaan mullistavan seuraavien vuosien aikana työelämän, teollisuuden, liikenteen ja terveydenhuollon. Syksyllä 2017 julkaistun ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on lisääntynyt. Valtakunnan tasolla työvoimapula-ammateiksi määriteltiin elo-syyskuussa 32 ammattia. Ylitarjontaa arvioitiin olevan noin 42 ammatissa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös OECD:n Skills for Jobs Suomen maaraporttiin, jonka mukaan Suomessa alikoulutettuja tehtäväänsä on 21 prosenttia ja ylikoulutettuja 7 prosenttia. Raportissa tunnistetaan useita taitoja ja osaamisalueita, joiden osalta Suomessa on liian vähän osaamista. Toisaalta joillakin aloilla on kriittisen paljon liikaa työvoimatarjontaa. Valiokunta toteaa myös, että kaikissa tapauksissa korkea koulutustaso ja yleissivistävä koulutus tarjoavat parhaat edellytykset alanvaihtoon ja sen edellyttämään uudelleenoppimiseen.
Valiokunta pitää hyvänä hallituksen tavoitetta parantaa työvoimahallinnon tuloksellisuutta. Valiokunta nostaa esille työnvälityksen onnistumisen merkityksen ja kiinnittää huomiota siihen, että työnhakijan roolia työnhaussa on lisätty. Yhtenä kiireellisenä kehittämiskohteena on sähköisten TE-palveluiden ongelmien poistaminen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kaikki työnhakijat eivät välttämättä osaa käyttää näitä palveluita ilman riittävää neuvontaa ja ohjausta. Nyt työnhakijoiden työnhaku TE-toimistossa on voinut päättyä, koska he eivät osanneet käyttää palvelua oikein tai huomanneet sähköisiin palveluihin tehtyjä muutoksia ja niihin liittyviä määräaikoja.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 327 050 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 3 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä
2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen
4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisiin alueellisiin kokeiluihin
5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
6) yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta hankittavista työnvälityksen ja yrityspalveluiden ostopalveluista sekä niihin liittyviin markkinoinnista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2018 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2018 jälkeen enintään 70 000 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia, työnvälityspalvelua tai työkokeiluun ohjaamista tai näihin verrattavissa olevia toimia sekä kohdassa 1 mainittua palvelua.
Edellä tehtyjen muutosten johdosta talousarvion momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohta 6) ehdotetaan samalla poistettavaksi tarpeettomana.
Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä 423 753 000 euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 800 000 euroa.
Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 24 000 000 euroa aiheutuu yrityslähtöisten työvoimakoulutusten lisäämisestä ja 5 000 000 euroa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi käynnistettävistä kasvupalvelupiloteista.
Vuoden 2017 määrärahan peruutus aiheutuu kotouttamisen vaikuttavuusinvestointirahaston (SIB) kautta toteutuneista säästöistä kotouttamiskoulutusmenoissa.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2018 I lisätalousarvio | 29 000 000 |
| 2018 talousarvio | 327 050 000 |
| 2017 tilinpäätös | 433 753 000 |
| 2016 tilinpäätös | 598 495 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia, työnvälityspalvelua tai työkokeiluun ohjaamista tai näihin verrattavissa olevia toimia sekä kohdassa 1 mainittua palvelua.
Edellä tehtyjen muutosten johdosta talousarvion momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohta 6) ehdotetaan samalla poistettavaksi tarpeettomana.
Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä 423 753 000 euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 800 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)
Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 2 500 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 32.50.40 ja 2 500 000 euroa siirrosta momentille 32.20.06 Talent Boost — Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelmaan, 10 000 000 euroa siirrosta momentille 29.20.30 ja 10 000 000 euroa siirrosta momentille 29.40.20 osaamisen kehittämisen täsmätoimiin sekä 2 000 000 euroa siirrosta momentille 29.10.31, 2 500 000 euroa siirrosta momentille 29.01.53, 2 500 000 euroa siirrosta momentille 32.70.03 ja 3 000 000 euroa siirrosta momentille 29.40.20 maahanmuuttajien osaamiseen.
| 2018 II lisätalousarvio | -35 000 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 29 000 000 |
| 2018 talousarvio | 327 050 000 |
| 2017 tilinpäätös | 433 753 000 |
| 2016 tilinpäätös | 598 495 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)
Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.