Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              44. Alueellinen kuljetustuki
              50. Palkkaturva
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 563 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin

3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 900 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen

5) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen

6) starttirahan ja muun kuin kohdassa 5 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti

7) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin

8) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla

9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

10) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti

11) enintään 10 000 000 euroa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan

12) enintään 2 000 000 euroa palkkioiden maksamiseen kuntakokeilukunnissa toimiville yhdistyksille ja säätiöille, jotka hankkivat palveluksessaan olleille pitkäaikaistyöttömille palkkatukijakson jälkeisen työpaikan ja enintään 2 000 000 euroa tulospalkkioiden maksamiseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla.

Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2015 jälkeen enintään 90 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta siten, että laissa säädetty aluevelvoite poistetaan sekä lisätään ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille oikeus kulukorvaukseen työkokeilun ajalta. Valtiolle työllistettäessä ei enää korvattaisi työn järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Rekisteröityjen yhdistysten ja säätiöiden työllistäessä pitkään työttömänä olleen henkilön elinkeinotoimintaan kuulumattomiin tehtäviin niille voitaisiin maksaa palkkatukena 100 prosenttia niistä palkkauskustannuksista, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa. Tukea voitaisiin kuitenkin maksaa enintään valtion talousarviossa vahvistettu määrä. Lisäksi niille voitaisiin korvata enintään 65 prosentin työaikaa vastaava lomaraha.

Momentilta rahoitetaan jatkossa myös työmarkkinatukea saavien palkkatuen ja starttirahan perustuen osuus, mikä on aiemmin rahoitettu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan momentilta 33.20.52.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Asiantuntija-arvioinnit 4 000 000
Kokeilut ja valmennukset 27 570 000
   
Työvoimakoulutuksen hankinta  
— Ammatillinen koulutus 150 400 000
— Kotoutumiskoulutus 52 000 000
Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotus- ja ilmoitustoiminta 1 300 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 500 000
Yhteensä 205 200 000
   
Starttiraha 31 700 000
   
Palkkatuettu työ  
— Valtionhallinto 27 750 000
— Kunnat ja kuntayhtymät 69 650 000
— Yksityinen sektori 153 650 000
Yhteensä 251 050 000
   
Työllisyyspoliittinen avustus 26 000 000
Korvaukset 3 042 000
Vakuutusturva 900 000
Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) 437 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta (enintään) 10 000 000
Kuntakokeilukunnille maksettavat tulospalkkiot (enintään) 4 000 000
Kaikki yhteensä 563 899 000

Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla.

Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 37 31 36
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 46,7 45 45

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
           
Työvoimakoulutus          
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 75 207 21 006 3 501 - 99 714
Vuoden 2015 sitoumukset - 66 000 21 000 3 000 90 000
Menot yhteensä 75 207 87 006 24 501 3 000 189 714

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kotoutumiskoulutus 7 000
Rakennepoliittisten toimenpiteiden toimeenpano (siirto momentille 32.30.01) -5 000
Siirto momentille 29.30.32 -7 500
Työllistämisen aluevelvoitteen poisto -800
Työmarkkinatukea saavien palkkatuen ja starttirahan perustuen osuus (siirto momentilta 33.20.52) 125 000
Säästöpäätös -50 000
Tasomuutos -8 776
Yhteensä 59 924

2015 talousarvio 563 899 000
2014 II lisätalousarvio 3 000 000
2014 I lisätalousarvio -2 500 000
2014 talousarvio 503 975 000
2013 tilinpäätös 579 254 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Määrärahaa saa käyttää:

5) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen

13) enintään 4 000 000 euroa palkkioiden maksamiseen yksityisille palveluntuottajille, jotka hankkivat välityömarkkinoilla palkkatuetussa työssä oleville työpaikan joko avoimilta työmarkkinoilta tai palkkatuetun työpaikan yrityksestä.

Selvitysosa:Päätösosan kohta 5) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 5) ja päätösosan kohta 13) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 13).

Päätösosan kohdan 5) lakiviittaus on päivitetty vastaamaan eduskunnalle annettua hallituksen esitystä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta.

Päätösosan kohdan 13) määrärahaa on tarkoitus käyttää alueellisissa pilottihankkeissa, joiden tavoitteena on tehostaa siirtymiä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille tai palkkatuettuun työhön yrityksissä.


2015 talousarvio 563 899 000
2014 II lisätalousarvio 3 000 000
2014 I lisätalousarvio -2 500 000
2014 talousarvio 503 975 000
2013 tilinpäätös 579 254 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 563 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin

3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 900 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen

5) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen

6) starttirahan ja muun kuin kohdassa 5 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti

7) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin

8) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla

9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

10) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti

11) enintään 10 000 000 euroa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan

12) enintään 2 000 000 euroa palkkioiden maksamiseen kuntakokeilukunnissa toimiville yhdistyksille ja säätiöille, jotka hankkivat palveluksessaan olleille pitkäaikaistyöttömille palkkatukijakson jälkeisen työpaikan ja enintään 2 000 000 euroa tulospalkkioiden maksamiseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla

13) enintään 4 000 000 euroa palkkioiden maksamiseen yksityisille palveluntuottajille, jotka hankkivat välityömarkkinoilla palkkatuetussa työssä oleville työpaikan joko avoimilta työmarkkinoilta tai palkkatuetun työpaikan yrityksestä.

Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2015 jälkeen enintään 90 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Euroopan globalisaatiorahastohankkeista aiheutuviin EU:lle suoritettaviin palautuksiin.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 563 899 000
2014 II lisätalousarvio 3 000 000
2014 I lisätalousarvio -2 500 000
2014 talousarvio 503 975 000
2013 tilinpäätös 579 254 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Euroopan globalisaatiorahastohankkeista aiheutuviin EU:lle suoritettaviin palautuksiin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 19/2015 vp (17.9.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 21 600 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2015 jälkeen enintään 98 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu työttömyyden kasvusta.

Lisämäärärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 600 000 euroa Microsoftin irtisanomisten vuoksi Euroopan Globalisaatiorahastosta haettavana määrärahana.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 8 000 000 euroa vuonna 2016.


2015 III lisätalousarvio 21 600 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 563 899 000
2014 tilinpäätös 504 475 000
2013 tilinpäätös 579 254 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2015 vp (2.10.2015)

Momentille ehdotetaan 21,6 milj. euroa lisäystä työttömyyden kasvusta johtuen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että monen ELY-keskuksen alueella työllisyysmäärärahojen riittämättömyys on työttömyyden lisääntyessä koettu merkittäväksi ongelmaksi. Joissakin ELY-keskuksissa määrärahat on jo sidottu kokonaan. Erityisesti palkkatuen sekä starttirahan myöntämistä on jouduttu monin paikoin rajoittamaan viime kuukausina merkittävästi. Näin ollen tukijärjestelmillä tavoitellut hyödyt ovat jääneet osittain saavuttamatta (mm. vaikeasti työllistettävien työllistäminen ja uusien yritysten perustaminen). Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin työllisyysmäärärahojen riittävyyttä ja eri tukimuotojen vaikuttavuutta sekä reagoi tarvittaessa tilanteeseen mahdollisimman nopeasti.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työllisyysmäärärahan käytön seurannassa on jo pitkään ollut merkittäviä ongelmia, mikä on osaltaan vaikeuttanut työllisyysmäärärahojen käytön hallintaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallinnonalan tietojärjestelmiä kehitetään jo kuluvan vuoden aikana niin, että ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa on aina ajantasainen tieto käytettävissä olevan työllisyysmäärärahan määrästä ja että tiedot ovat yhdenmukaisia ministeriön tietojen kanssa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2015 vp (9.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 21 600 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2015 jälkeen enintään 98 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 euroa.

Selvitysosa:­­Lisämäärärahan tarve aiheutuu Nokia Oyj:n ja yhtiöön kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta saadun rahoituksen palautuksesta. Hanke ei ole toteutunut täysimääräisenä, joten EU:lle palautettava osuus on 6 287 000 euroa, josta 3 487 000 euroa voidaan kattaa aiemmin saadulla lisärahoituksella.

EU:n rahoitusosuus on ollut puolet rahoitussuunnitelmasta. Saadut tulot on kirjattu momentille 12.32.99.


2015 IV lisätalousarvio 2 800 000
2015 III lisätalousarvio 21 600 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 563 899 000
2014 tilinpäätös 504 475 000
2013 tilinpäätös 579 254 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 euroa.