Hoppa till innehåll
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 0

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 44,0 mrd. euroa vuonna 2018. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 4,4 % vuodelle 2017 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verokertymään vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2018 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2018

Merkittävä osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu vuosina 2016 ja 2017. Vuonna 2018 hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä palkansaajamaksujen korotusten kompensoimiseksi. Veronkevennyksen rahoittamiseksi alkoholin sekä lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään.

Ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna 2018 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Lisäksi työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla. Solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen voimassaoloa jatketaan. Parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimpia vapautetaan verosta. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa.

Tupakkaveron korotuksia jatketaan hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2018—2019. Korotukset toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Vuonna 2018 tupakkaveroa korotetaan kaksi kertaa, 1.1.2018 ja 1.7.2018. Autoverotusta kevennetään hallitusohjelman ja jo aiemmin säädetyn mukaisesti yhteensä noin 182 milj. eurolla vuosina 2016—2019. Alkoholiveroa korotetaan 100 milj. eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 milj. eurolla v. 2018. Rataveron poiston ja väylämaksujen puolituksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Hallitusohjelman mukaisesti poistetaan varainsiirtovero tietyissä yhtiömuodon muutoksissa.

Kunnille kompensoidaan verotuksen kautta 60 milj. euroa kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen vaikutusta. Kompensaatio toteutetaan korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2018 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2018 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2018
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin nousua vastaavasti -113 -123
— työn verotuksen keventäminen -174 -190
— solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen jatkaminen 28 30
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 16 17
— määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolon päättyminen 18 20
— yleisradioveron rakennemuutos -4 -7
Yhteisövero    
— kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen kompensaatio -53 -60
Valmisteverot    
— alkoholiveron korotus 90 100
— lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veronkorotus1) 46 52
— tupakkaveron korotus2) 17 68
— rataveron poisto ja väylämaksun puolitus -55 -55
Autovero    
— autoveron alennus3) -50 -50
Varainsiirtovero (ml. vaikutus yhteisöveron sekä ansio- ja pääomatuloveron tuottoon)    
— varainsiirtoveron poistaminen tietyissä yhtiömuodon muutoksissa -1 -7
Yhteensä -235 -205
— josta verotuottoa lisäävät 215 287
— josta verotuottoa vähentävät -450 -492

1) Verotuotto kasvaa 52 milj. euroa ja energiaverojen palautukset 7 milj. euroa eli nettomääräisesti valtion tulot kasvavat vuositasolla 45 milj. euroa.

2) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2018 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2017. Vuoden 2018 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2018 on 17 milj. euroa.

3) Eduskunta päättänyt vuonna 2015.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2015—2018 (milj. euroa)

  2015
tilinpäätös
2016
tilinpäätös
2017 TA + I LTA 2018
esitys
         
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 12 597 13 261 13 400 14 498
Liikevaihtoon perustuvat verot 17 570 18 065 18 297 18 896
Valmisteverot 6 811 7 195 7 190 7 378
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 963 3 267 3 266 3 225
Yhteensä 39 941 41 787 42 153 43 997

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin 0,9 prosenttiyksiköllä vuoteen 2017 nähden.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2016 2017 2018
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,1 43,2 42,2
Valtio 21,0 20,9 20,5
Kunnat 10,2 10,1 9,7
Soturahastot 12,9 12,2 11,9
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,1 43,2 42,2
Välittömät verot 16,8 17,0 16,5
Tuotannon ja tuonnin verot 14,4 14,0 13,8
Sosiaalivakuutusmaksut 13,0 12,2 11,9
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty yli 180 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2018 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 26,8 mrd. euroa, josta 17,5 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2017 ja 2018. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2018 verotukien euromäärää pienentää asuntolainan korkovähennyksen supistuminen. Verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen korottaminen ansiotuloverokevennyksen yhteydessä. Työnantajien tarjoaman koulutuksen verovapaus on uusi verotuki, mutta sille ei pystytä laskemaan euromääräistä arviota. Lisäksi verotuista määräaikainen lapsivähennys ja muuttotavarana tuotujen autojen veroton maahantuonti päättyvät vuoden 2017 lopussa.

Verotuet 2017 ja 2018

  Tunnistetut
verotuet
2017,
kpl
Lasketut
verotuet
2017,
kpl
2017,
milj. euroa
Tunnistetut
verotuet
2018,
kpl
Lasketut
verotuet 2018,
kpl
2018,
milj. euroa
             
Henkilöverotus 53 42 17 005 53 41 17 540
Elinkeinoverotus 27 12 869 27 12 891
Maa- ja metsätalouden verotus 20 7 114 20 7 117
Varainsiirtoverotus 12 4 2 099 12 4 2 099
Kiinteistöverotus 7 5 615 7 5 615
Perintö- ja lahjaverotus 15 13 240 15 13 240
Arvonlisäverotus 20 17 3 014 20 17 3 068
Valmisteverotus 26 25 2 185 26 24 2 206
Sosiaalivakuutusmaksut 6 0 ei voida laskea 6 0 ei voida laskea
Yhteensä 186 125 26 141 186 123 26 776

Osaston tuloarviot

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 14 498 000 0 75 000 14 573 000
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 511 000 98 000 9 609 000
02. Yhteisövero 4 194 000 0 4 194 000
03. Korkotulojen lähdevero 73 000 -23 000 50 000
04. Perintö- ja lahjavero 720 000 0 720 000
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 18 895 700 109 000 68 300 19 073 000
01. Arvonlisävero 17 911 000 109 000 104 000 18 124 000
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 813 000 -41 000 772 000
03. Apteekkivero 171 700 5 300 177 000
08. Valmisteverot 7 378 000 0 48 000 7 426 000
01. Tupakkavero 1 042 000 48 000 1 090 000
04. Alkoholijuomavero 1 487 000 1 487 000
05. Virvoitusjuomavero 151 000 151 000
07. Energiaverot 4 683 000 4 683 000
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 000 15 000
10. Muut verot 3 122 000 65 000 40 000 3 227 000
03. Autovero 911 000 65 000 976 000
05. Varainsiirtovero 786 000 40 000 826 000
06. Arpajaisvero 235 000 0 235 000
07. Ajoneuvovero 1 174 000 1 174 000
08. Jätevero 16 000 16 000
19. Muut veronluonteiset tulot 118 281 -1 390 1 477 118 368
03. Ratavero 4 870 4 870
04. Eräät viestinnän maksut 20 369 1 477 21 846
05. Eräät liikenteen maksut 28 900 -1 390 27 510
06. Väylämaksut 47 400 47 400
08. Öljyjätemaksu 4 000 4 000
09. Muut verotulot 6 000 6 000
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 3 795 3 795
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 2 947 2 947
  Yhteensä 44 011 981 172 610 232 777 44 417 368

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Selvitysosa:Verojen kohdentamisperusteena on valtion talousarviosta annetun asetuksen 5 a §:n mukaan maksuperuste. Verohallinnon verotuksessa käyttämän valmisohjelmiston suoriteperusteisuutta käyttävistä ominaisuuksista johtuen osa sillä käsiteltävistä verotapahtumista kirjautuu talousarviokirjanpitoon muulla kuin maksuperusteella. Tästä syystä talousarvion yksityiskohtaisiin perusteluihin on sisällytetty eduskunnan päätöksellä asetuksesta poikkeava kohdentamisperuste.

Ansio- ja pääomatuloveron sekä yhteisöveron säännönmukaisen verotuksen oikaisut kirjataan maksuperusteisesti, mutta muut oikaisut kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella. Näiden momenttien osalta tarkennukset aiheutuvat Verontilityslain 3 §:n kertymisjakson ja tilitysajankohdan määrittelystä.

Korkotulojen lähdeveron, perintö- ja lahjaveron, arvonlisäveron, eräistä vakuutusmaksuista suoritettavan veron, arpajaisveron ja apteekkiveron tapauksessa tuloarviot budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.