Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2003

32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2003 enintään 8 409 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2003 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan kaikkien yksiköiden kanssa hallituksen elinkeinopoliittisia tavoitteita. Elinkeinopolitiikalla vaikutetaan erityisesti yritysten toimintaympäristön laatuun. Uuden talouden keskeisiä haasteita ovat erityisesti osaamisen ja teknologian kehittäminen, jotka tähtäävät yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Käynnissä oleva alueellinen muutos korostaa alueellisen elinkeinopolitiikan merkitystä. Lisäksi työvoiman nopea ikääntyminen tuo haasteeseen oman ulottuvuutensa. Talouden rakenteiden muuttuessa yhä keskeisempään rooliin nousevat yritysten ja työntekijöiden valmiudet hyödyntää uusia avautuvia mahdollisuuksia.

Kansallinen ilmastostrategia annettiin eduskunnalle selontekona maaliskuussa 2001. Strategia tähtää Suomelle asetettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteiden täyttämiseen. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Sähkönhankintaa koskevilla ratkaisuilla on myös suuri merkitys päästöjen vähentämisessä.

Teknologiapolitiikalla kehitetään innovaatioympäristöä, joka mahdollistaa elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn pitkäjänteisen parantamisen. Elinkeinorakenteen monipuolistamista jatketaan tehostamalla tutkimustulosten hyödyntämistä ja parantamalla uusien yritysten perustamis- ja kasvuedellytyksiä. Ministeriö vahvistaa teknologiapolitiikan ja -rahoituksen vaikuttavuuden arviointityötä.

Yrittäjyyden edistämisessä huomio kiinnitetään yritysten toimintaympäristön laatuun, yrittäjyyttä suosivan ilmapiirin luomiseen, markkinoille pääsyn varmistamiseen ja aloitusvaiheessa olevien yritysten kasvun edistämiseen.

Valtio harjoittaa aktiivista ja pragmaattista omistajapolitiikkaa pyrkien hoitamaan yhtiöomistustaan mahdollisimman ammattitaitoisesti. Valtion omistamien yhtiöiden tulee toimia tehokkaasti ja kannattavasti. Tavoitteena on saada valtion sijoituksille hyvä tuotto ja arvonnousu sekä tehdä yhtiöistä kiinnostavia myös yksityisille sijoittajille. Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden corporate governancen eli hyvän hallintotavan kehittäminen on keskeisessä asemassa ministeriön omistajapolitiikan toteuttamisessa.

Kansainvälistymisen edistämisellä turvataan Suomen etuja globaaleilla markkinoilla. Vientiä ja kansainvälistymistä tukevia toimia suunnataan asiasta valmistuneen mietinnön suositusten mukaisesti.

Kuluttaja- ja kilpailupolitiikalla lisätään kuluttajien hyvinvointia ja edistetään tehokkaasti toimivien ja terveiden tuote- ja palvelumarkkinoiden muotoutumista. Elinkeinotoiminnan harjoittamisen keskeinen edellytys on esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy.

Hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2003 ovat seuraavat:

  • Elinkeinopolitiikka korjaa markkinoiden toiminnan puutteita ja vaikuttaa erityisesti yritysten toimintaympäristön laatuun.
  • Teknologiapolitiikka vahvistaa innovaatioympäristön kehittymistä.
  • Energiapolitiikka tukee kansallisen ilmastostrategian toteuttamista.
  • Alueellisessa elinkeinopolitiikassa hyödynnetään alueiden omia vahvuuksia.
  • Kuluttajien asema yhteiskunnassa ja hyödykemarkkinoilla vahvistuu.
  • Markkinoiden kilpailu on tervettä ja toimivaa.

Tulostavoitteita seurataan asetettujen arviointikriteerien mukaisesti.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2002—2003
    1000 € %







10.
Hallinto
113 926
111 791
171 324
59 533
53
20.
Teknologiapolitiikka
489 404
500 940
494 140
- 6 800
- 1
30.
Yrityspolitiikka
160 913
168 563
205 398
36 835
22
40.
Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
14 711
15 698
18 083
2 385
15
50.
Kansainvälistymispolitiikka
57 636
57 127
57 842
715
1
60.
Energiapolitiikka
20 245
19 864
28 213
8 349
42
70.
Omistajapolitiikka
61 389
1 382
7 942
6 560
475

Yhteensä
918 224
875 365
982 942
107 577
12

  Henkilöstön kokonaismäärä 6 700 6 740 6 700    

Valtiovarainvaliokunta:

Valiokunta on keskittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla kahteen pääasiaan: Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeiseen kysymykseen t&k-rahoituksen riittävyydestä sekä kansantaloudellisesti ja ympäristöpoliittisesti merkittävien energiapoliittisten ratkaisujen eteenpäinvientiin.

Valiokunta pitää lisäksi tärkeinä myös kysymyksiä alueellisen elinkeinotoiminnan edellytyksistä ja on siksi kiinnittänyt huomiota yritystukien riittävyyteen. Koska kansalaisten velkaantuminen on kasvussa ja paine velkaneuvontaan on edelleen suuri, valiokunta on ottanut kantaa myös velkaneuvontaan ohjattujen resurssien riittävyyteen.

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta on vähennetty matkakuluista 10 prosenttia kautta linjan yleisenä laskennallisena säästötoimena. Leikkaus kohdistuu valiokunnan saaman selvityksen mukaan eri tavalla eri yksiköihin. Se aiheuttaa kuitenkin erityisiä vaikeuksia TE-keskusten ja VTT:n toimintaan. Valiokunta pitää sen vuoksi aiheellisena tarkastella leikkausten vaikutuksia tältä osin tarkemmin.

Valiokunnan mielestä talousarvioesityksen kansainvälistymispolitiikkaa koskevat ehdotukset eivät anna aihetta erityisiin huomautuksiin. Näköpiirissä on myönteisiä uusia strategisia avauksia lähialueilla ja Aasiassa. Niihin kyetään kuitenkin varautumaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan asianmukaisesti. Valiokunta pitää yleisesti hyvänä sitä, että valtio huolehtii jatkuvasti ja aikaa seuraten viennin edistämiseen ja yritysten kansainväliseen kanssakäymiseen liittyvien peruspuitteiden olemassa olosta.

Valtion omistajapolitiikka on ollut viime aikoina yleisen huomion kohteena mm. Sonera Oyj:n kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkoihin liittyneiden hankintojen vuoksi. Asiaa on myös käsitelty varsin laajasti mm. valtioneuvoston ja eduskunnan piirissä. Yhteinen näkemys on ollut se, että valtion omistajaohjausta on syytä selkiinnyttää ja sen periaatteita linjata uudelleen. Samalla on todettu, että työ on syytä sisällyttää seuraavan hallituksen ohjelmaan. Valiokunta on sivuuttanut sen vuoksi tarkemman omistajapolitiikkaan liittyvän tarkastelun tässä yhteydessä.