Talousarvioesitys 2019
Pääluokka 24
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata sen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Kestävällä pohjalla oleva talous, toimiva sääntöperustainen kauppajärjestelmä ja kansainvälinen kilpailukyky tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Suomi harjoittaa aktiivista kahdenvälistä ja monenkeskistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kestävää kehitystä sekä kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.
Voimakas muutos toimintaympäristössä tarjoaa Suomelle sekä uusia mahdollisuuksia että vakavia huolenaiheita. Valtiot ja muut toimijat ovat entistä tiiviimmin ja moninaisemmin sitein yhteydessä toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia. Niiden valtasuhteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Kansainvälisen yhteistyön sääntöjen kunnioitus horjuu. Kansainvälinen turvallisuustilanne on eurooppalaisesta näkökulmasta heikentynyt viime vuosien aikana. Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista muutosten nopeus ja ennakoimattomuus.
Väestönkehitys ja muuttoliikkeet sekä ns. neljäs teollinen vallankumous — ml. teknologinen kehitys, erityisesti digitalisaatio, talouden globalisaatio ja kansainväliset arvoverkot — vaikuttavat Suomeen sekä suoraan että välillisesti. Tieto tekoälyn ja laajemmin automatisaation ja robotiikan vaikutuksista turvallisuuteen, talouteen ja hallinnonalan toimintaan lisääntyy ja tarkentuu. Samanaikaisesti maailmankauppaa rajoittavat toimenpiteet, sisäänpäin kääntyminen ja protektionismi ovat kasvussa. Kauppaan liittyvien kiistojen kärjistyminen on mahdollista. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, ruokaturva, köyhyys sekä muutokset energian tuotannossa vaikuttavat globaaliin toimintaympäristöön. Yhteiskuntien välinen ja sisäinen polarisaatiokehitys lisää konfliktiriskejä.
Euroopan unioni (EU) on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö. EU:n toimintaa leimaa yhtäältä Ison-Britannian eroprosessi; toisaalta EU:n oman toiminnan tehostamispyrkimykset. Muuttoliike ja terrorismin ja radikalisaation uhka lisäävät odotuksia EU:n toimintakykyä kohtaan. Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista hybridivaikuttamisen lisääntyminen. Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Venäjän toimet Ukrainassa ovat muuttaneet turvallisuuspoliittista ympäristöä. Yhdysvaltojen linjauksien ja roolin muotoutumiseen liittyy avoimia kysymyksiä. Kiina ja Venäjä pyrkivät laajentamaan vaikutusvaltaansa. Euroopan itäisen naapuruston kehitys on monin tavoin avoinna ja eteläisessä naapurustossa tilanne säilyy epävakaana. Afrikan poliittinen ja taloudellinen merkitys Euroopan ja Suomen kannalta kasvaa. Ympäristön muutosten myötä pohjoismainen yhteydenpito ja yhteistyö erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä sekä transatlanttinen yhteistyö tiivistyvät.
Suomi vaikuttaa ja viestii tavoitteellisesti toimintaympäristöönsä osana pohjoismaista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteisöä.
Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet v. 2019 ovat:
- — Ulkoasiainhallinto edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia työskentelemällä Suomen, sen lähialueiden ja kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden hyväksi
- — Ulkoasiainhallinto edistää sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää
- — Ulkoasiainhallinto edistää Suomen kasvua tukevia avoimia taloussuhteita ja tukee suomalaisyritysten osallistumista kansainväliseen kauppaan ja arvoketjuihin
- — Ulkoasiainhallinto työskentelee ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian vahvistamiseksi
- — Ulkoasiainhallinto edistää Agenda 2030:n toimeenpanoa ja toimii ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Toiminnalliset painopisteet eli arktiset alueet, Itämeren turvallisuus, Suomen ja Ruotsin yhteistyön vahvistaminen, transatlanttinen yhteistyö ja rauhanvälitys otetaan toiminnassa huomioon johdonmukaisesti. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajana v. 2017—2019, Euroopan neuvoston puheenjohtajana v. 2018—2019 ja EU-puheenjohtajana loppuvuodesta 2019.
Ulkoministeriön hallinnonalan linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriö on vahvistanut tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Naisten osuus johtotason tehtävissä oli 49 % v. 2017. Tavoitteena on naisten osuuden kasvattaminen johtotehtävissä heijastamaan henkilöstörakennetta.
Suomen ulko- ja kehityspolitiikassa tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen on keskeinen painopistealue. Kehitysyhteistyössä tavoitteena on vuoden 2019 aikana seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen ja palveluiden saatavuuden ja laadun kehittäminen parhaina keinoina köyhyyden vastaisessa taistelussa sekä naisten ja lasten aseman ja terveyden parantamisessa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen.
Ulkoministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa hallinnonalallaan erityisesti Suomen globaalin vastuun osalta. Suomen ulkopolitiikka kokonaisuudessaan edistää kestävää kehitystä ja toiminnan johdonmukaisuutta parannetaan kaikkien hallinnonalojen kesken. Kehityspolitiikalla tuetaan kehittyvien maiden kykyä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet tuoden myös esille Suomen kokemuksia ja käytänteitä. Siten koko Suomen kehitysyhteistyöbudjetti (momentti 24.30.66) 576 milj. euroa tukee kestävän kehityksen tavoitteita.
Ulkoministeriön hallinnonalalla edistetään vuoden 2019 talousarvioesityksessä hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitetta globaalisti yhteensä arviolta noin 300 milj. eurolla. Kehitysyhteistyöhankkeita, joiden osa- tai päätavoitteena on ruokaturva, veden ja energian saatavuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, tuetaan arviolta 159 milj. eurolla kehitysyhteistyövaroista. Ulkoministeriö edistää myös ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön, jolla rajoitetaan ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Lisäksi tuetaan pääluokkaan osoitetuista muista määrärahoista musta hiili -hankkeita 2,0 milj. eurolla. Kehitysyhteistyön finanssisijoituksista tuetaan 130 milj. eurolla ilmasto- ja ruokaturvaan liittyviä hankkeita ja Finnfundin pääoman korotuksesta 6 milj. eurolla tuetaan ilmastohankkeita. Ulkoministeriö työskentelee myös tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Vuonna 2019 tuetaan kestävän kehityksen innovaatioita arviolta 4,5 milj. eurolla, johon sisältyvät tuet YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratoriolle sekä YK:n lasten rahaston (UNICEF) ja YK:n väestörahaston (UNFPA) innovaatiorahastoille.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
||
24.30.50 | Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle | ||
— kehitysyhteistyövaltuus | 168,19 | 168,19 | |
— kehitysyhteistyövaltuus | 100,00 | 100,00 | |
24.30.66 | Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) | ||
— kehitysyhteistyövaltuus | 411,48 | 416,35 | |
24.30.89 | Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) | ||
— kehitysyhteistyövaltuus | - | 130,0 |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Ulkoasiainhallinto | 263 162 | 0 | 0 | 0 | 0 | 263 162 |
01. | Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
225 276 | — | — | — | — | 225 276 |
20. | Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v) |
952 | — | — | — | — | 952 |
21. | Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) |
3 305 | — | — | — | — | 3 305 |
29. | Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
16 059 | — | — | — | — | 16 059 |
74. | Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) |
17 570 | — | — | — | — | 17 570 |
10. | Kriisinhallinta | 66 528 | 0 | 0 | 0 | 0 | 66 528 |
20. | Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v) |
51 168 | — | — | — | 0 | 51 168 |
21. | Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) |
15 360 | — | — | — | — | 15 360 |
30. | Kansainvälinen kehitysyhteistyö | 723 759 | 0 | 0 | 0 | 0 | 723 759 |
50. | Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle | 0 | — | — | — | — | 0 |
66. | Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) |
583 759 | — | 0 | — | — | 583 759 |
88. | Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) |
10 000 | — | — | — | — | 10 000 |
89. | Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) |
130 000 | — | — | — | — | 130 000 |
90. | Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot | 82 146 | 0 | 0 | 0 | 0 | 82 146 |
50. | Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) |
1 541 | — | — | — | — | 1 541 |
51. | Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) |
45 | — | — | — | — | 45 |
66. | Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) |
76 060 | — | — | — | — | 76 060 |
67. | Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (kiinteä määräraha) |
100 | — | — | — | — | 100 |
68. | Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) |
3 400 | — | — | — | — | 3 400 |
95. | Kurssivaihtelut (arviomääräraha) |
1 000 | — | — | — | — | 1 000 |
Yhteensä | 1 135 595 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 135 595 |
Henkilöstön kokonaismäärä1) | 1 404 | 1 432 | 1 483 |
1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä v. 2019 enintään n. 500 henkilötyövuotta, siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä n. 120 asiantuntijaa ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä v. 2019 n. 940 henkilöä.
Pääluokan nimike on muutettu.