Talousarvioesitys 2015
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -1 300 |
Sopeutustoimi | -5 000 |
Sektoritutkimussäästö (HO) | -5 000 |
Yhteensä | -11 300 |
2015 talousarvio | 20 000 000 |
2014 talousarvio | 31 300 000 |
2013 tilinpäätös | 31 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)
Valtion korvaus lääketieteelliseen tutkimukseen on vähentynyt viime vuosina tuntuvasti, ja määrärahaan esitetään edelleen tuntuvaa alennusta. Vielä vuonna 2010 määräraha oli 40 milj. euroa, vuosina 2013 ja 2014 noin 30 milj. euroa, ja ensi vuodelle ehdotetaan enää 20 milj. euroa.
Saadun selvityksen mukaan Suomen kliinisen lääketieteen taso on ollut viime vuosina kansainvälistä huipputasoa. Esimerkiksi tutkijoiden tekemien viittausten perusteella suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus oli vaikuttavinta koko maailmassa vuosina 1998—2010. Suomi on myös syöpähoidossa aivan maailman kärkeä, mikä perustuu nimenomaan korkealaatuiseen syöpätutkimukseen. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso on kuitenkin alkanut hiipua, mihin yhtenä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen.
Tutkimustyöllä on suuri vaikutus käytännön hoitotyöhön mm. tutkimusinnovaatioiden sekä tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen kautta. Yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät nopeasti muihin sairaanhoitolaitoksiin ja koko suomalaiseen terveydenhuoltoon hyödyttämään koko maan potilaita ja väestöä. Tämän päivän tutkimus merkitsee hyvää hoitoa tulevaisuudessa.
Valiokunta toteaa, että muutos uhkaa vakavasti terveydenhuoltojärjestelmämme kykyä uudistaa ja kehittää potilaiden saamia hoitoja. Käytännössä rahoitusvastuu on siirtynyt kunnille, jotka maksavat tutkimuksen ja opetuksen kuluja osana yliopistollisten sairaaloiden tuottamien hoitopalveluiden laskutusta. Kilpailutuksen lisääntyessä terveydenhuollossa tämä on vakava uhka tutkimusta ja opetusta harjoittavalle sairaalalle, joka joutuu sisällyttämään näiden toimintojen kulut palveluhintoihinsa.
Valiokunta toteaa, että lääketieteellisellä tutkimuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia myös Suomen talouteen, sillä viime vuonna terveysteknologia nousi Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi. Ministeriöt (TEM, STM ja OKM) ovat myös valmistelleet yhteistyössä Terveysalan tutkimus- ja kasvustrategian (TEM raportteja 12/2014), jonka keskiössä ovat yliopistollisten sairaaloiden ja niiden ympärille syntyneiden osaamiskeskittymien kehittäminen mm. tutkimuksen näkökulmasta.
Valiokunnan mielestä uusi strateginen tutkimusrahoitus ei korvaa lääketieteellisen tutkimuksen perusrahoitusta, koska rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lääketieteellistä tutkimusrahoitusta vahvistetaan ja että asia nostetaan esille seuraavassa hallitusohjelmassa ja vaalien jälkeen tehtävässä kehyspäätöksessä.
Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksen (THL, TTL, STUK, KELA) rahoitukseen. Keväällä 2013 tehdyn linjauksen mukaisesti tutkimusmäärärahoja vähennetään noin 30 milj. eurolla, minkä lisäksi rahoitukseen kohdistetaan myös muita säästöpäätöksiä. Määrärahojen vähentäminen on merkinnyt tutkimuslaitoksissa laajoja irtisanomisia ja toiminnan supistamista, mistä johtuen kansainvälisesti laadukas tutkimuslaitoskenttä on saatettu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ovat heikentyneet, ja mm. terveys- ja sosiaalipolitiikan, väestötutkimuksen, tartuntatautien ja ympäristöterveyden tutkimusta joudutaan supistamaan. Saadun selvityksen mukaan mm. säteilyturvallisuuden tutkimus- ja kehitystyö loppuu Suomessa kokonaan. Leikkaukset heikentävät myös mahdollisuuksia hakea ulkoista rahoitusta ja sitoutua yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.
Valiokunta korostaa vahvan tutkimuspohjan merkitystä päätöksenteon perustana ja katsoo, että laitosten toimintaedellytykset on turvattava, jotta tulevien sosiaali- ja terveyspoliittisten ratkaisujen vaikuttavuutta voidaan asianmukaisesti seurata ja arvioida. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että seuraavalla hallituskaudella arvioidaan, miten toteutetut uudistukset ovat onnistuneet ja mitä uusia ja korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan.
Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 9
Eduskunta edellyttää, että yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen sekä sektoritutkimuksen rahoitus ja toimintamahdollisuudet turvataan ja että seuraavalla hallituskaudella arvioidaan laaja-alaisesti tutkimusrahoitusuudistuksen vaikutukset mm. tutkimuksen laatuun. Samalla on arvioitava, minkälaisia korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi ja kestävän rahoitustason saavuttamiseksi.
Valiokunta lisää momentille 1 700 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 21 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.