Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja muiden ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen.

Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Hallinnonalan perustehtävät ylläpitävät työ- ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä toimintoja.

Painopistettä kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla kehitetään työelämää kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Toimenpiteillä edistetään työssä olevan työvoiman osaamista ja hyvinvointia, työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, aktivoidaan työttömiä hakeutumaan takaisin työelämään sekä edistetään avainosaajien tuloa ja asettumista Suomeen. Rakennetyöttömyyttä alennetaan monipuolisella toimenpidekokonaisuudella.

Toteutetaan toimenpiteitä innovaatiojärjestelmän uudistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Tavoitteena on ohjelmallinen ja pitkäjänteinen työ kasvun vauhdittamiseksi ja talouden rakenteiden monipuolistamiseksi. Vahvistetaan Business Finlandin ulkomaanverkostoa ja kehitetään kansainvälistymispalvelujen laatua. Elinkeinorakenteiden muutosvoimista erityishuomiota kiinnitetään erityisesti digitalisaatioon.

Valmistellaan maakuntauudistukseen liittyen alueellista kasvua tukeva toimintamalli. Turvataan laadukkaiden ja tehokkaiden työllisyys- ja yrityspalvelujen alueellinen saatavuus jatkamalla kasvupalvelu-uudistuksen valmistelua yhteistyössä maakuntien ja eri palvelutuottajien kanssa. Toteutetaan maakunnissa kasvupalvelupilotteja: vaikeasti työllistyvien osalta näitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan pilottien kanssa.

Energia- ja ilmastopolitiikassa on kasvava paine kiristää päästövähennystavoitteita globaalisti ja EU:ssa. Perinteisten keinojen lisäksi painotetaan vähähiilisen energiateknologian edistämistä. Toiminnallistaminen edellyttää, että tunnistetaan yritykset, joilla on kyky ja halu kasvaa ja löytää uusia markkinoita, sekä kohdistetaan rajalliset resurssit uuden teknologian edistämiseen.

Suomen syksyn 2019 puheenjohtajuusohjelmassa painotetaan erityisesti sisämarkkinoihin ja digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
       
Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää      
— Sijoitus WEF (World Economic Forum) kilpailukykyarviossa 10. < 10. < 10.
— WEF, pistemäärä (0—7) 5,4 > 5,4 > 5,4
— Sijoitus IMD (Institute for Management and Development) kilpailukykyarviossa 15. < 15. < 15.
Innovaatiojärjestelmä uudistuu ja Suomi pysyy innovaatiojohtajien ryhmässä      
— T&k-kokonaismenot, mrd. euroa 6,0 6,5 7,0
— T&k-menojen bkt-osuus, % 2,7 2,8 2,9
— Valtion t&k-rahoitus, mrd. euroa 1,8 1,9 2,0
— Valtion t&k-rahoitus bkt-osuus, % 0,80 0,81 0,84
— EU:n Innovation Scoreboard, sijoitus 3. 3. 3.
Työllisyyden, työttömyyden ja talouskasvun kehitys on positiivista      
— Työttömyysaste, % 8,6 8,1 7,5
— Työllisyysaste, % 69,6 71,1 71,9
— BKT:n määrän muutos, % 2,6 2,6 2,2
Julkiset panostukset energiateknologian kehittämiseen kasvavat      
— Julkiset panostukset energiateknologiaan, milj. euroa 61,7 42,4 > 42,4
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.

Alueiden hyvinvoinnin kannalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys, joka liittyy niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen vetovoimaisuuden säilymiseen.

Alueiden kehittämisen osalta kaikki aluekehittämisviranomaisen tehtävät ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

  2016 2016 2017 2017
  Naiset Miehet Naiset Miehet
         
Työttömät työnhakijat (%) 44 56 45 55
Työvoimakoulutukseen osallistuneet (%) 45 55 42 58
Työvoimapalveluissa aloittaneet        
— kotoutumiskoulutus (%) 57 43 55 45
— palkkatuettu työ (%) 47 53 48 52
— starttiraha (%) 46 54 50 50
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%) 59 41 57 43

Työttömyys kohdentuu enemmän miehiin kuin naisiin. Naisten ja miesten välinen ero on kuitenkin kaventunut viime vuosikymmeninä. Työvoimakoulutuksen osallistuneiden miesten suurempi osuus selittyy miesten alhaisemmalla koulutustasolla. Naiset hakeutuvat muihin TE-palveluihin kuitenkin miehiä aktiivisemmin.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.

Neljän ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 192 ESR- ja 17 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 17 % (95,2 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 0,5 % (3,6 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 368 kpl (julkinen rahoitus 202,7 milj. euroa, 36 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 919 kpl (julkinen rahoitus 190,1 milj. euroa, 24 % EAKR-rahoituksesta).

Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella käynnistynyt 331 kpl (julkinen rahoitus 188,6 milj. euroa, 33 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 867 kpl (julkinen rahoitus 172,2 milj. euroa, 22 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR ja ESR yht.) 68 kpl ja miesten asemaa parantavia 25 kpl.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan toimeenpanemalla energia- ja ilmastostrategiaa, luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja, toimeenpanemalla kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa, tukemalla kestävän kehityksen innovaatioita, edistämällä osaavan työvoiman turvaamista muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisemällä syrjäytymistä ja edistämällä maahanmuuttajien kotoutumista.

Vuonna 2019 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 80 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 264,1 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 270,515 344,365
32.20.41 Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 13,500
32.20.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 1 000,000 1 000,000
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 156,823 155,123
32.20.87 Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 30,000 30,000
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 70,000 65,000
32.40 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.50.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 381,865 668,811
32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 55,000 80,000

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 259 533 21 000 530 0 3 183 284 246
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
33 700 33 700
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
170 338 2 885 173 223
20. Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
4 939 4 939
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 3 v)
786 40 826
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
36 072 21 000 57 072
40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
5 171 0 530 258 5 959
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
20 20
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
8 507 8 507
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 782 660 18 000 470 0 15 000 816 130
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
32 248 32 248
06. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
97 474 97 474
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
400 400
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
275 500 275 500
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
(arviomääräraha)
10 400 10 400
42. Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
44. Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki
(siirtomääräraha 3 v)
2 530 -530 2 000
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki
(siirtomääräraha 3 v)
10 000 0 10 000
47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset
(arviomääräraha)
30 777 0 30 777
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
57 800 57 800
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
94 403 94 403
51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto
(siirtomääräraha 2 v)
118 118
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
10 10
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
140 000 15 000 155 000
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen
(arviomääräraha)
12 000 18 000 30 000
89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
10 800 10 800
95. Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot
(arviomääräraha)
3 200 1 000 4 200
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 415 674 -4 500 0 0 31 372 442 546
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
171 613 3 000 11 240 185 853
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
244 061 -7 500 20 132 256 693
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 79 549 0 0 0 -3 140 76 409
01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
15 548 0 -280 15 268
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
7 943 -2 700 5 243
05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 564 -160 19 404
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle
(kiinteä määräraha)
872 872
51. Eräät merimiespalvelut
(arviomääräraha)
2 572 2 572
52. Palkkaturva
(arviomääräraha)
32 000 32 000
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
(arviomääräraha)
50 50
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 419 415 4 500 814 0 -30 000 394 729
40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 300 814 4 114
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
(arviomääräraha)
8 178 9 400 17 578
44. Alueellinen kuljetustuki
(siirtomääräraha 3 v)
6 000 6 000
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin
(arviomääräraha)
401 887 -4 900 -30 000 366 987
65. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin
(arviomääräraha)
50 50
60. Energiapolitiikka 320 064 0 0 0 36 100 356 164
01. Energiaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 839 6 839
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 420 3 420
40. Energiatuki
(arviomääräraha)
47 250 47 250
41. LNG-terminaalien investointituki
(arviomääräraha)
14 930 14 930
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
(arviomääräraha)
125 0 0 125
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki
(arviomääräraha)
214 500 36 100 250 600
46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki
(arviomääräraha)
30 000 30 000
47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 000 3 000
70. Kotouttaminen 223 704 250 0 0 0 223 954
03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 631 250 0 1 881
30. Valtion korvaukset kotouttamisesta
(arviomääräraha)
222 073 0 222 073
  Yhteensä 2 500 599 39 250 1 814 0 52 515 2 594 178

  Henkilöstön kokonaismäärä 7 889 7 950 8 000