Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2006

6. PeruspalvelubudjettitarkasteluPDF-versio

6.1. Kuntien valtionosuusjärjestelmä

Valtionosuus- ja avustusjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisistaopetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista,verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta sekä yleisestävaltionosuudesta. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen rahoitusavustustilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa olevillekunnille. Kunnille myönnetään lisäksi valtionapua perustamiskustannuksiinja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen.

Tehtäväkohtaisten valtionosuuksien valtion ja kuntien välistäkustannustenjakoa koko maan tasolla kuvaava valtionosuusprosenttion opetustoimessa ja kirjastotoimessa 45,30 sekä muussa kulttuuritoimessakuin kirjastossa 29,70 v. 2006. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttion 33,32. Tehtäväkohtaiset valtionosuudet määräytyvät siten, ettälaskennallisten kustannusten (sosiaali- ja terveydenhuolto) ja yksikköhintojen(opetus- ja kulttuuritoimi) perusteella kummallekin hallinnonalalleerikseen lasketusta valtionosuuden perusteesta vähennetään kunnanrahoitusosuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet maksetaankunnille, mutta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta maksetaanmyös kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille. Kunnanrahoitusosuus on valtionosuustehtävissä kaikissa kunnissa asukasta kohtiyhtä suuri. Sen sijaan valtionosuuden määräytymisperusteissa otetaanhuomioon kuntien erilaista palvelutarvetta kuvaavat tekijät sekäolosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudetvaihtelevat kunnittain. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuttamyönnettäessä otetaan asukaskohtainen rahoitusosuus vähentävänätekijänä huomioon kuntien osalta, mutta kuntayhtymien ja yksityistenkoulutuksen järjestäjien valtionosuus myönnetään täyden rahoitusperusteenmukaisesti.

Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntienverotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Valtionosuuksientasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukastakohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,5 % maankeskimääräisestä verotulosta. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään,mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vähennyksen määrä on37,0 % tasausrajan ylittävästä osasta. Tasausten määrämuuttuu vuosittain verotustietojen perusteella.

Tehtäväkohtaiset valtionosuudet sekä perustamis- ja kehittämishankkeidenvaltionosuudet ja -avustukset on budjetoitu asianomaisille hallinnonaloille,valtionosuuksien tasaus jakautuu opetusministeriön, sosiaali- jaterveysministeriön sekä sisäasiainministeriön hallinnonaloille myönnettyjenlaskennallisten valtionosuuksien suhteessa.

Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntienmahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissamaata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohjaon riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Valtionosuudetovat lähes kahdessa kolmanneksessa kuntia vähintään kolmannes verotulojenja valtionosuuksien (verorahoitus)yhteismäärästä. Kunnan perimillämaksuilla ei ole vaikutusta verotuloihin tai valtionosuuksiin.

Valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe

Vuoden 2006 talousarvioesitykseen liittyen ehdotetaan kuntienrahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäisenävaiheena muutettavaksi kuntien valtionosuuslakia, sosiaali- ja terveydenhuollonsuunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia, opetus- ja kulttuuritoimenrahoituksesta annettua lakia, ammattikorkeakoululakia, ammatillisestakoulutuksesta annettua lakia, ammatillisesta aikuiskoulutuksestaannettua lakia, teatteri- ja orkesterilakia, museolakia ja valtionavustuslakia.Lisäksi on tarkoituksena antaa erillinen esitys laiksi vapaastasivistystyöstä annetun lain muuttamisesta.

Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamista koskeviasäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että joka neljäs vuositehtävässä tarkistuksessa valtionosuuden määräytymisperusteina käytettävätlaskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat tarkistettaisiin toteutuneidenkustannusten mukaisiksi ja valtio osallistuisi näiden määräytymisperusteidenmukaisiin kustannuksiin laissa säädettävällä prosenttiosuudella.Valtionosuusprosenteista säädettäisiin erikseen joka neljäs vuosi,ensimmäisen kerran määrättäessä valtionosuuksia vuodelle 2008. Määräytymisperusteitatarkistettaisiin lisäksi vuosittain uudella kunnallisten peruspalvelujen kustannuskehitystäkuvaavalla indeksillä. Uusi indeksi otettaisiin käyttöön vuoden2006 alusta. Mahdollisuus kompensoida kustannusten muutos täyttäindeksiä alemmalla tasolla poistuu vuoden 2008 alusta.

Valtionosuusjärjestelmää selkeytetään myös siten, että erillisistävaltion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon vaikuttavista kuntienomarahoitusosuuksien korotuksista ja alentamisista luovutaan jane otetaan huomioon muuttamalla valtionosuusprosentteja.

Yleiseen valtionosuuteen ehdotetaan lisättäväksi uusi olosuhdelisäkunnissa, joiden asukasluvun muutos on merkittävä. Yleiseen valtionosuuteensisältyvien saaristo- ja syrjäisyyslisien määräytymisperusteitaehdotetaan muutettavaksi ja liikenteen taajamalisä korvattavaksitaajamarakennelisällä. Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen myöntämisenedellytyksenä olisi suunnitelma kunnan talouden tasapainottamistoimenpiteistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusperusteena oleva syrjäisyyskerroinehdotetaan uudistettavaksi siten, että kerroin määräytyisi kuntienvaltionosuuslaissa säädetyn paikallisen ja seudullisen väestöpohjanmukaan määräytyvän syrjäisyysluvun perusteella. Uudeksi valtionosuusperusteeksiehdotetaan vammaisten määrään perustuvaa kerrointa, joka ottaisinykyistä paremmin huomioon vaikeavammaisten henkilöiden palveluistaaiheutuvia kustannuksia. Lisäksi erillinen, todellisiin kustannuksiinperustuva lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmäehdotetaan korvattavaksi lastensuojelun tarvetta kuvaavalla laskennallisellakertoimella.

Perusopetuksen valtionosuuteen vaikuttavasta kouluverkkotunnuksestaehdotetaan luovuttavaksi siten, että se jäisi käyttöön vain harvimminasutuissa kunnissa ja saaristokunnissa. Uudeksi perusopetuksen yksikköhintaakorottavaksi perusteeksi ehdotetaan vieraskielisten oppilaiden määrää.

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen uudeksi määräytymisperusteeksiehdotetaan otettavaksi käyttöön todellisen opiskelijamäärän sijastatuloksellisuus, jota arvioitaisiin opiskelijoiden sijoittumisellatyöelämään ja korkea-asteen jatko-opintoihin, koulutuksen keskeyttämisenja opintojen suoritusajan perusteella laskettavalla suhdeluvulla,koulutuksen läpäisyasteella, opetushenkilöstön kelpoisuudella jakoulutuksen järjestäjän panostuksella henkilöstön kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteena ehdotetaan otettavaksikäyttöön tavoitesopimuksen mukainen laskennallinen oppilasmäärä.Valtionrahoituksen perusteena käytettävä yksikköhinta muodostuisiopiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen määrän perusteella. Yksikköhinnatlaskettaisiin tutkintojen sijasta koulutusaloittain. Ammatilliseenopettajainkoulutukseen myönnettäisiin valtionavustuksen sijastavaltionosuutta.

Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen perustamishankkeidenvaltionosuudet, investointilisät ja vuosivuokran perusteella määrättävätyksikköhinnan korotukset ehdotetaan korvattavaksi järjestelmällä,jossa kirjanpidon mukaiset poistot sisällytettäisiin yksikköhinnan laskennassakäytettäviin valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin.

Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuusperusteena käytettävästäasutusrakenneryhmityksestä ehdotetaan luovuttavaksi ja siirryttäväksiyhteen yksikköhintaan. Sitä korotettaisiin harvimmin asutuissa kunnissaja opetusministeriön päätöksellä kirjastolle määrätyn erityisen tehtävänjohdosta.

Teattereiden yksikköhintaan ehdotetaan vuosittaista indeksitarkistusta.Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteenaolevat yksikköhinnat ehdotetaan laskettavaksi kunkin laitosmuodonkäyttökustannusten pohjalta joka neljäs vuosi vuodesta 2008 alkaen.

Eräät koulutuksen ja kulttuuritoiminnan järjestäjille myönnettävätvaltionavustukset ehdotetaan vähennettäväksi opetus- ja kulttuuritoimenyksikköhintojen perusteena käytettävistä kustannuksista vuodesta2008 alkaen.

Valtionosuusperusteiden muutoksista johtuvat kuntakohtaisetvaltionosuuden lisäykset tai vähennykset ehdotetaan rajoitettavaksisiirtymäkaudella erillisellä hallinnonaloittain jaettavalla siirtymätasauksella.Ammattikorkeakoulujen rahoituksen muutoksen osalta sovelletaan erillisiä siirtymäaikoja.

Taulukko 16. Valtionosuusperusteiden muutosten arvioidutkuntakohtaiset vaikutukset kuntien asukasluvun mukaan, milj. euroaja euroa/asukas

Asukasluku Muutos yhteensä,
milj.euroa
Muutos,
euroa/asukas
Muutos, euroa/ asukas, ilman lastensuojelukerrointa1)
       
alle 2 000 1,9 20,5 25,9
2 001—6 000 7,7 11,9 25,7
6 001—10 000 3,5 5,9 18,2
10 001—20 000 -11,1 -16,6 -7,9
20 001—40 000 -13,2 -13,6 -12,1
40 001—100 000 -2,0 -2,7 -7,7
yli 100 000 16,0 10,9 -2,8
       
Koko maa 2,8 0,6  

1) Taloudelliset vaikutukset ilman lastensuojelukerrointaon otettu vertailulaskelmaksi, koska kertoimen myötä kumoutuvan lastensuojelunsuurten kustannusten tasausjärjestelmän kuntakohtaisia taloudellisiavaikutuksia ei ole voitu selvittää.

Valtionosuusperusteiden muutosten vaikutukset kuntaryhmittäintarkasteltuna kasvattavat valtionosuuksia eniten (20,5 euroa/asukas)alle 2 000 asukkaan kunnissa. Seuraavaksi eniten valtionosuudetkasvavat 2 000—6 000 (11,9 euroa/asukas)ja yli 100 000 (10,9 euroa/asukas) asukkaan kunnissa. Enitenvaltionosuudet vähenevät 10 000—20 000asukkaan kunnissa. Maakunnittain tarkasteltuna valtionosuudet kasvavateniten Lapissa (44,8 euroa/asukas) ja Kainuussa (40,8 euroa/asukas).Etelä-Pohjanmaa menettää eniten valtionosuuksia (25,4 euroa/asukas).

Työmarkkinatukiuudistus

Työmarkkinatukea koskeva lainsäädäntö uudistetaan vuoden 2006alusta. Uudistuksessa on tarkoituksena siirtyä järjestelmään, jossavaltio ja kunnat rahoittavat yhtä suurilla osuuksilla kustannukset,jotka aiheutuvat yli 500 päivää maksetusta ns. passiivituesta jatoimeentulotuen normitettavissa olevasta osasta. Valtion ja kuntienvälinen kustannustenjako ei ehdotuksen johdosta muutu. Tämä ehdotetaantoteutettavaksi lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiaja korottamalla kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksientasausrajaa yhdellä prosenttiyksiköllä (ks. myös taulukko 25). Tarkoituksenaon, että uudistus ei myöskään vaikuta yksittäisen kunnan talouteen.Tämä toteutettaisiin yleiseen valtionosuuteen sisällytettävällä erilliselläkuntakohtaisella korjauserällä kolmen vuoden siirtymäkauden ajan.

6.2. Kuntatalouden kehitys vuoteen 2009

Vuonna 2005 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate kohenee hieman,mutta jää selvästi käyttöomaisuuden poistoja pienemmäksi. Kuntataloudenrahoitustasapaino paranee v. 2006. Vuosikate kasvaa vuoden 2005ennakoidusta noin 1,5 mrd. eurosta noin 1,7 mrd. euroon, mutta jäähieman käyttöomaisuuden poistoja pienemmäksi.

Tilikauden tuloksen arvioidaan kääntyvän v. 2006 noin 0,2 mrd.euroa positiiviseksi, mutta vuosikate pysyy selvästi nettoinvestointejaalhaisemmalla tasolla. Kuntien rahoitustilanne pysyy edelleen kireänä.Kuntatalouden rahoitustasapainossa on lisäksi huomattavia kuntakohtaisia,alueellisia ja kuntaryhmittäisiä eroja. Kuntatalouden alijäämänpieneneminen johtuu yhtäältä verotulojen ja valtionosuuksien yhteensänoin 4,3 prosentin kasvusta sekä toisaalta toimintamenojen kasvunennakoidusta hidastumisesta.

Kuntien nettoinvestointien odotetaan pysyvän likimain v. 2005noin 2,4 mrd. euron tasolla. Edelleen jatkuva alijäämäisyys vähentääkuntien kassavaroja ja kasvattaa lainakantaa v. 2006 noin 0,6 mrd.eurolla. Kun kassavaratkin supistuvat hieman, kuntien nettovelkakasvaa arviolta noin 0,8 mrd. euroa.

Peruspalveluohjelman tarkasteluvuosina 2007—2009 kuntatalousnäyttää kirjanpidollisesti kehittyvän myönteiseen suuntaan, muttavuosikate jää kuitenkin koko kehyskaudella selvästi nettoinvestointejapienemmäksi, mikä lisää kuntien velkaantumista. Vuosikatteen oletetaan kuitenkinkasvavan vuosittain ja ylittävän poistot vuodesta 2007 lähtien.Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan keskimäärin noin 3½prosenttiin. Tämä johtuu mm. ansiotasokehityksen hidastumisestaja työnantajamaksujen alenemisesta.

Kuntien väliset talouskehityksen erot ovat kasvaneet vuoden2004 tilinpäätöstietojen perusteella. Suurissa talousvaikeuksissaolevia negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 138, ja lukumäärä kaksinkertaistuivuoteen 2003 verrattuna. Taloudelliset ongelmat keskittyvät erityisestiväestömäärältään pienempiin kuntiin. Eriytymiskehityksen arvioidaankuntatalouden kokonaistilanteen paranemisesta huolimatta jatkuvanmyös lähitulevaisuudessa. Rahoitustilanteen kireys edellyttääkinkunnilta ja valtiolta yhteistyötä palvelurakennetta ja tuottavuuttaparantavissa päätöksissä niin, että toimintamenojen kasvu olisipitkällä aikavälillä kestävää suhteessa tuloihin. Kuntataloudenvakauteen vaikuttavat myös kuntien omat päätökset erityisesti investointien määrästäja ajoituksesta.

Taulukko 17. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2004—2009, kuntien tilinpidon mukaan

  2004 2005 2006 2007 2008 2009
             
Tuloksenmuodostuminen            
1. Toimintakate -17 124 -18 045 -18 654 -19 105 -19 803 -20 526
2. Verotulot 13 681 14 240 14 713 15 263 15 853 16 453
3. Valtionosuudet,käyttötalous1) 4 735 5 140 5 508 5 754 6 038 6 232
4. Rahoitustuototja kulut, netto 146 137 121 122 125 131
5. Vuosikate(=1.+2.+3.+4.) 1 438 1 472 1 688 2 033 2 213 2 290
6. Poistot -1 692 -1 720 -1 750 -1 780 -1 810 -1 840
7. Satunnaiseterät, netto 147 250 250 250 250 250
8. Tilikaudentulos(=5.+6.+7.) -107 2 188 503 653 700
             
Rahoitus            
9. Vuosikate2) 1 438 1 472 1 688 2 033 2 213 2 290
10. Satunnaiseterät 147 250 250 250 250 250
11. Tulorahoituksenkorjauserät -373 -350 -350 -350 -350 -350
12. Tulorahoitus,netto(=9.+10.+11.) 1 212 1 372 1 588 1 933 2 133 2 190
13. Käyttöomaisuusinvestoinnit -3 251 -3 200 -3 200 -3 200 -3 200 -3 200
14. Rahoitusosuudetja myyntitulot 803 800 800 800 800 800
15. Investoinnit,netto(=13.+14.) -2 448 -2 400 -2 400 -2 400 -2 400 -2 400
             
16. Rahoitusjäämä(=12.+15.) -1 235 -1 028 -812 -467 -287 -210
             
17. Lainakanta 6 623 7 323 7 873 8 223 8 443 8 593
18. Kassavarat 3 225 2 917 2 673 2 533 2 447 2 384
19. Nettovelka(=17.-18.) 3 398 4 406 5 200 5 695 6 006 6 223

1) Valtion kirjanpidon mukaisetvaltionosuudet esitetään taulukossa 21.

2) Mahdolliset poikkeamat johtuvat pyöristyksistä.

Vuodesta 2004 vuoteen 2006 kuntien vuosikate paranee sisäasiainministeriönkuntaosaston ennusteen mukaan yli 6 000 asukkaan kunnissaja heikkenee alle 6 000 asukkaan kunnissa painottuen alle2 000 asukkaan kuntiin. Tilanne kuitenkin paranee näissäkinkunnissa v. 2006 vuoteen 2005 verrattuna, kuten muissakin kuntaryhmissä.Erityisesti vuosikate paranee yli 100 000 asukkaan kunnissa.Useilta vuosilta kertynyttä, kumulatiivista alijäämää oli vuoden2004 lopussa 165 kunnalla yhteensä noin 300 milj. euroa. Kertynytalijäämä kohdistui pääasiassa alle 10 000 asukkaan kuntiin.

Kuntien lainakanta kasvaa vuodesta 2004 vuoteen 2006, muttavuoteen 2005 verrattuna lainakannan kasvu on vähäistä v. 2006. Tämäjohtuu siitä, että yli 40 000 asukkaan kunnissa lainamääränarvioidaan pienenevän niiden hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi.Lainakannan kasvu jatkuu kuitenkin voimakkaana pienissä kunnissa.

Taulukko 18. Kuntien talouskehitys vuosina 2004—2006kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin (vuodet 2005ja 2006 eivät sisällä harkinnanvaraista rahoitusavustusta)

Asukasluku Vuosikate
2004
Vuosikate
2005
Vuosikate
2006
Lainakanta
2004
Lainakanta
2005
Lainakanta
2006
             
alle 2 000 -25 -115 -108 1 145 1 307 1 601
2 001—6 000 64 3 12 1 092 1 361 1 502
6 001—10 000 78 61 72 1 180 1 338 1 430
10 001—20 000 93 72 118 1 013 1 424 1 501
20 001—40 000 134 121 191 1 200 1 284 1 332
40 001—100 000 203 230 300 1 420 1 702 1 612
yli 100 000 453 565 665 1 134 1 274 1 178
             
Koko maa 211 231 290 1 173 1 378 1 390


Kuvio 10. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2004 tilinpäätöksessä

Taulukko 16. Valtionosuusperusteiden muutosten arvioidutkuntakohtaiset vaikutukset kuntien asukasluvun mukaan, milj. euroaja euroa/asukas Taulukko 17. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2004—2009, kuntien tilinpidon mukaan -17 124 -18 045 -18 654 -19 105 -19 803 -20 526 5. Vuosikate (=1.+2.+3.+4.) 1 438 1 472 1 688 2 033 2 213 2 290 8. Tilikaudentulos (=5.+6.+7.) -107 2 188 503 653 700 9. Vuosikate 1 438 1 472 1 688 2 033 2 213 2 290 12. Tulorahoitus,netto (=9.+10.+11.) 1 212 1 372 1 588 1 933 2 133 2 190 15. Investoinnit,netto (=13.+14.) -2 448 -2 400 -2 400 -2 400 -2 400 -2 400 -1 235 -1 028 -812 -467 -287 -210 Taulukko 18. Kuntien talouskehitys vuosina 2004—2006kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin (vuodet 2005ja 2006 eivät sisällä harkinnanvaraista rahoitusavustusta) Kuvio 10. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2004 tilinpäätöksessä Taulukko 19. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2004—2009,mrd. euroa (käyvin hinnoin) 25,0 26,3 27,5 28,2 29,3 30,4 7,9 8,3 8,8 9,1 9,5 9,8 -17,1 -18,0 -18,7 -19,1 -19,8 -20,5 28,4 29,7 30,9 31,7 32,7 33,8 Taulukko 20. Kuntien verotulot vuosina 2004—2009,milj. euroa 13 674 14 240 14 713 15 263 15 853 16 453 1,3 4,1 3,3 3,7 3,9 3,8 Taulukko 21. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2004—2006, milj. euroaja muutos 2005—2006, % Taulukko 22. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollonkäyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 23. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimenkäyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 24. Valtionosuuksien tasaukset 2004—2006,milj. euroa Taulukko 25. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien jakuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutoksetvuodesta 2005 vuoteen 2006  ,

6.3. Peruspalvelujen järjestäminen

Kuntien toimintamenoista noin 80 % muodostavat pääosinperuspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menotsosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa.

Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali-ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä.Työn painopiste peruspalveluissa siirtyy väestön ikärakenteen muutoksenseurauksena terveys- ja vanhuspalveluihin. Vakinaisen henkilöstönmäärä ja suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina ja kehityksenarvioidaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevina vuosina. Suurtenikäluokkien siirtyessä eläkkeelle vuosikymmenen lopulla kasvaa uuden henkilöstönrekrytointitarve kunnissa.

Kuntien menot

Toimintamenojen kokonaismääräksi arvioidaan noin 27,5 mrd. euroa,mistä 16,9 mrd. euroa on palkkausmenoja. Toimintamenot kasvavat4,4 %, mikä on noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin v. 2005. Menojenkasvua hidastaa sopimuspalkkojen kasvun hidastuminen sekä hoitoon pääsynturvaamiseksi vuodelle 2005 ajoittuvien lisämenojen oletettu aleneminenvuoden 2005 arvioidusta 145 milj. eurosta 30 milj. euroon. Ostopalvelujenkasvu hidastuu viime vuosien tasosta mutta jatkuu kuitenkin voimakkaana.Riskinä onkin, että menojen kasvu jatkuu entisellään. Kuntien bruttomenojenkansantuoteosuus alenee parilla kymmenyksellä 19,3 prosenttiin v. 2006.Kuntien henkilöstömääräksi arvioidaan noin 454 000, mikäon yli 2000 enemmän kuin v. 2005. Eläkkeelle siirtyvien määräksiarvioidaan noin 18 000 henkilöä vuosittain.

Taulukko 19. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2004—2009,mrd. euroa (käyvin hinnoin)

  2004 2005 2006 2007 2008 2009
             
1. Toimintamenot 25,0 26,3 27,5 28,2 29,3 30,4
Palkkausmenot 15,5 16,3 16,9 17,4 18,0 18,7
Palkat 12,0 12,5 12,9 13,3 13,8 14,3
Muut henkilöstömenot 3,6 3,8 4,0 4,1 4,2 4,3
Ostot 7,5 8,0 8,3 8,7 9,1 9,6
Avustukset 1,7 1,7 1,9 1,9 1,8 1,8
Muut toimintamenot 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3
2. Toimintatulot 7,9 8,3 8,8 9,1 9,5 9,8
             
3. Toimintakate(=2-1) -17,1 -18,0 -18,7 -19,1 -19,8 -20,5
4. Korkomenot,brutto 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2
5. ALV:n takaisinperintä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
6. Investoinnit,brutto 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2
7. Menotyhteensä (1+4+5+6) 28,4 29,7 30,9 31,7 32,7 33,8
             
8. Bruttokansantuote 149,7 152,6 159,8 165,4 171,3 177,0
9. Bruttomenot,% BKT:sta 19,0 19,5 19,3 19,2 19,1 19,1
10. Kokonaistulot,% BKT:sta 18,1 18,6 18,7 18,7 18,8 18,8
11. Toimintatulot,% toimintamenoista 31,5 31,4 32,1 32,4 32,4 32,4
Työlliset,1000 henkilöä 450 452 454 457 459 461

Kuntien verotulot

Kuntien peruspalvelut rahoitetaan pääosin kuntien omilla verotuloilla.Verotuloja arvioidaan kertyvän v. 2006 noin 14,7 mrd. euroa.

Taulukko 20. Kuntien verotulot vuosina 2004—2009,milj. euroa

  2004 2005 2006 2007 2008 2009
             
Kunnallisvero 11 932 12 420 12 823 13 313 13 833 14 373
Yhteisövero 1 058 1 110 1 160 1 200 1 240 1 280
Kiinteistövero 684 710 730 750 780 800
Verotulotyht. 13 674 14 240 14 713 15 263 15 853 16 453
Verotulot,% BKT:sta 9,1 9,3 9,2 9,2 9,3 9,3
             
Muutos, %            
Kunnallisvero 0,8 4,1 3,2 3,8 3,9 3,9
Yhteisövero 5,9 4,9 4,5 3,4 3,3 3,2
Kiinteistövero 3,5 3,8 2,8 2,7 4,0 2,6
Verotulotyht. 1,3 4,1 3,3 3,7 3,9 3,8
             
Kunnallisveroprosentti,keskimäär. 18,12 18,30 18,30 18,30 18,30 18,30
Yhteisöveroprosentti 29 26 26 26 26 26
Kuntien osuusyhteisöverosta, % 19,75 22,03 22,03 22,03 22,03 22,03

Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 3,3 % v. 2006.Kunnallisveron odotetaan kasvavan 3,2 %, mikä on hieman vähemmänkuin v. 2005. Yhteisöveroa ennakoidaan kertyvän noin 4,5 %edellisvuotta enemmän. Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 730 milj.euroa. Kiinteistöveroperusteita muutetaan siten, että voimalaitostenja ydinvoimalaitosten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan,mikä lisää kuntien verotuloja noin 15 milj. eurolla. Lisäksi osanatoimenpidekokonaisuutta, jolla lisätään ja nopeutetaan asuntotonttiensaatavuutta ja kohtuullisten asuntojen hintatasoa, otetaan käyttöönkorotettu kiinteistövero kokonaan rakentamatta oleville rakennuskelpoisilletonteille Helsingin seudulla. Tämän arvioidaan lisäävän kiinteistöveron tuottoanoin 2 milj. eurolla. Kuntien verotulojen osuus bruttokansantuotteestalaskee kymmenyksellä 9,2 prosenttiin.

Valtionavut

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kauttayhteensä 7,5 mrd. eurolla v. 2006. Kuntien valtionavut ovat pääosinlaskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiinehdotetaan 6 691 milj. euroa. Muihin valtionapuihin ehdotetaan763 milj. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä 643 milj. eurollav. 2006. Lisäykseen sisältyvät valtionosuudet uusien tehtävien aiheuttamiinmenoihin, valtionosuuksien indeksitarkistukset sekä v. 2006 maksettavaosuus neljälle vuodelle jaksotetusta valtion ja kuntien välisestäkustannustenjaon tarkistuksesta. Lisäksi valtionosuuksissa on otettuhuomioon työmarkkinatukiuudistukseen, asumismenojen omavastuun poistamiseentoimeentulotuesta sekä sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen javaltionverotuksen ansiotulovähennykseen liittyvät kustannusneutraalitkompensaatiot, 287 milj. euroa (yksityiskohtaisemmin taulukossa25).

Valtion päättämien toimenpiteiden lisäksi kuntien valtionapuihinvaikuttaa ikärakenteen ja väestön määrän muutos. Muutoksesta johtuensosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät 30 milj.eurolla v. 2006. Opetustoimen osalta ikäluokkien pienentymisestäaiheutuu perusopetuksen valtionosuuksien vähentymistä kuntien osaltanoin 23 milj. euroa. Vastaavasti nuorisoikäluokkien kasvusta arvioidaanlukioiden valtionosuuksien lisääntyvän kuntien osalta noin 10 milj.eurolla. Muutoksesta johtuen kuntien laskennalliset kustannuksetlisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa noin 90 milj. euroaja opetustoimessa alenevat noin 22 milj. euroa.

Taulukko 21. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2004—2006, milj. euroaja muutos 2005—2006, %

  2004 2005 2006 2005—2006,%1)
         
Valtionosuusjärjestelmänpiirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen        
   SM 162 157 198 26,1
   OPM 2 287 2 361 2 487 5,3
   siitäkuntayhtymien yksikköhintarahoitus 1 029 1 062 1 103 3,9
   STM 3 319 3 673 4 006 9,1
Laskennallisetvaltionosuudet yhteensä 5 768 6 191 6 691 8,1
         
Muut peruspalvelubudjettitarkastelunvaltionavut        
   SM,harkinnanvarainen rahoitusavustus 48 30 25  
   SM,kuntien yhdistymisavustukset 8 41 25  
   OPM,harkinnanvaraiset avustukset 71 71 68  
   OPM,kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö 28 28 29  
   OPM,perustamishankkeet 79 78 74  
   STM,erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) 49 41 49  
   STM,lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) 82 90 82  
   STM,lastensuojelu 47 55 -  
   STM,lasten ja nuorten psykiatria, hoitojonot 7 5 -  
   STM,perustamis- ja kehittämishankkeet 59 55 55  
   STM,perustoimeentulotuki - - 228  
   TM,työllistämistuki kunnille 71 68 68  
   TM,kuntouttava työtoiminta 7 7 7  
   TM,korvaukset maahanmuuttajista 52 51 53  
Muut peruspalvelubudjettitarkastelunvaltionavut yhteensä 607 620 763 23,1
         
Peruspalvelubudjettitarkastelunvaltionavut yhteensä 6 375 6 811 7 454 9,4

1) Lisäykset ja valtionapujen väliset muutoksetaiheutuvat osittain v. 2006 toteutettavista kustannusneutraaleistarahoitusjärjestelmän muutoksista ja veromenetysten kompensaatioista.

Tehtäväkohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus-ja kulttuuritoimen valtionosuuksien piirissä olevissa peruspalveluissakuntien rahoitusosuus muodostuu lakiin perustuvasta omarahoitusosuudesta,joka on asukasta kohti kaikissa kunnissa samansuuruinen. Vuonna2006 kuntien omarahoitusosuus on sosiaali- ja terveydenhuollossa1 539 euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 627 euroaasukasta kohti.

Taulukossa 22 esitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisetkustannukset, valtionosuudet ja omarahoitusosuudet kattavat kuntienja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Taulukossa 23 esitettävätopetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ja valtionosuudet kattavatkuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Kuntien rahoitusosuudetkattavat mainittujen palveluiden lisäksi rahoitusosuudet myös yksityistenja valtion järjestämään koulutukseen.

Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että opetus- ja kulttuuritoimenvaltionosuusjärjestelmissä on erityissäännöksiä kuntien omarahoitusosuudesta.Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta kuntien omarahoitusosuuttaon korotettu eräillä muusta lainsäädännöstä aiheutuvilla perusteilla,jotka ovat toisaalta pienentäneet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollonmenoja. Kuntien omarahoitusosuutta on myös alennettu kuntien verotulojenmenetyksen kompensaationa. Opetus- ja kulttuuritoimessa kuntienrahoitusosuutta koskevan erityissäännöksen perusteella on lähinnä toteutettuaiemmin päätettyjä valtiontalouden säästötoimenpiteitä. Vuoden 2006alusta voimaan tulevaksi esitetyn valtionosuusuudistuksen myötäedellä mainitut erityissäännökset kumottaisiin järjestelmän yksinkertaistamiseksi,ja erityissäännösten vaikutus otettaisiin huomioon lähinnä valtionosuusprosenttiamuuttamalla. Valtion ja kuntien välinen rahoitussuhde pysyisi tältäosin kustannusneutraalina, mutta uudistus vaikuttaisi merkittävästiedellä kuvattuun kuntien valtionosuuden ja oman rahoitusosuudensuhteen prosentuaaliseen kehitykseen.

Taulukko 22. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollonkäyttökustannuksiin, milj. euroa

  2004 2005 2006 2005—2006,%
         
Sosiaali- jaterveydenhuolto        
   laskennallisetkustannukset 11 104 11 682 12 023 2,9
   kuntienomarahoitusosuudet 7 726 7 922 8 017 1,2
   valtionosuudet(ilman tasauseriä) 3 378 3 760 4 006 6,5

Taulukko 23. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimenkäyttökustannuksiin, milj. euroa

  2004 2005 2006 2005—2006,%
         
Opetus- ja kulttuuritoimi        
   laskennallisetkustannukset 5 133 5 280 5 485 3,9
   kuntienrahoitusosuudet 3 059 3 151 3 266 3,6
   valtionosuudet(ilman tasauseriä) 2 317 2 404 2 479 3,1

Vuonna 2006 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaanolevan 2,6 %, mikä lisää peruspalveluiden järjestämisenkustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 311 milj. euroa sekäopetus- ja kulttuuritoimessa 141 milj. euroa, eli yhteensä 452 milj.euroa. Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävienindeksikorotusten kautta. Vuonna 2006 valtionosuuksiin tehdään 2,4prosentin suuruinen indeksikorotus, joka on 75 % täysimääräisestäkustannustason muutoksesta v. 2006 sekä vuoden 2004 tason 0,4 prosenttiyksikönsuuruisesta korjauksesta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 170milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 154 milj.euroa. Täysimääräinen indeksikorotus olisi 3 % ja se lisäisi valtionosuuksia227 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus olisi 205milj. euroa. Rahoituslaskelmassa on vuodelle 2007 laskentaoletuksenakäytetty indeksikorotusta, joka on 75 % täysimääräisestäkorotuksesta, ja vuosille 2008—2009 täysimääräistä indeksikorotusta.

Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetäänkuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkinkunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2006 tasaus perustuuverovuoden 2004 tietoihin. Tasaus jaetaan kolmelle hallinnonalalle suhteessaSTM 57 %, OPM 37 % ja SM 6 %.

Taulukko 24. Valtionosuuksien tasaukset 2004—2006,milj. euroa

  2004 2005 2006
       
Tasauslisät 699 635 709
Tasausvähennykset 805 -788 -702
Erotus / netto -106 -153 7

Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määräon noin 709 milj. euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen noin74 milj. euroa. Tasauslisää saa 336 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennystehdään 80 kunnalle, määrältään noin 702 milj. euroa. Tasausrajanmuutos lisää valtionosuuksia vuoteen 2005 verrattuna 160 milj. euroa.

6.4. Valtion toimenpiteet

Valtion toimenpiteet lisäävät tai vähentävät kuntien ja kuntayhtymienmenoja ja tuloja toiminnan muutosten, budjettipäätösten, valtionosuuksienindeksitarkistusten, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaontarkistuksen sekä verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen muutostenjohdosta. Vuonna 2006 arvioidaan edellä lueteltujen perusteidenvaikuttavan kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2005 verrattunaseuraavasti:

Taulukko 25. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien jakuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutoksetvuodesta 2005 vuoteen 2006

  menot tulot
     
1. Toiminnanmuutokset ja budjettipäätökset    
Valtionosuusuudistus    
— SM,OPM, STM siirtymätasaukset   -7
— OPM,opettajakoulutus   +2
Työmarkkinatukiuudistuksenrahoitusmuutokset:    
— TM,passiivinen työmarkkinatuki (yli 500 päivää) +258  
— STM,uusi korvamerkitty perustoimeentulotuki   +221
— STM,vähennys valtionosuuspohjasta   -144
Työmarkkinatukiuudistukseenliittyvät kompensaatiot, josta   +182
— SM,OPM, STM verotulotasauksen tasausrajan nosto   (+84)
— STM,valtionosuusprosentin korotus   (+68)
— SM,yleinen valtionosuus siirtymäkauden korjauserä   (+30)
Sairausvakuutuksenrahoitusuudistukseen sekä valtionverotuksen uuteen ansiotulovähennykseenliittyvien verotulomenetysten kompensaatio verotulotasauksen kautta   +98
SM, harkinnanvarainenrahoitusavustus   -5
SM, kuntienyhdistymisavustukset ja investointituki   -16
STM, toimeentulotuenasumismenojen omavastuun poistaminen +14 +7
STM, laskennallinenvaltionosuus:    
— kansallinenterveyshanke (hoitoon pääsyn turvaaminen) +30 +50
— sosiaalialankehittämishanke, valtionosuus-%:n korotus   +9
— sosiaalihuollontäydennyskoulutusvelvoite (osa sos.hanketta) +30 +10
— omaishoidontuen kehittäminen (osa sos.hanketta) +12 +4
— toimeentulotuenasumismenojen omavastuun poistamisen kompensaatio, valtionosuus-%:nkorotus   +7
STM, kehittämishankkeet   +1
STM, perustamishankkeet   -1
STM, lastenja nuorten psykiatria -5 -5
OPM, ammatillisenkoulutuksen näytöt +5 +3
OPM, peruskoulujentietoliikenneyhteydet   +1
OPM, perustamishankkeet   -4
Yhteensä +334 +413
     
2. Indeksikorotukset2,4 % (75 % täysimääräisestä 2,6 %:nkustannustason noususta ja 75 % v. 2004 0,4 %-yks.suuruisesta korjauksesta    
OPM, josta   +71
— kunnat(77 %)   +55
— yksityiset(23 %)   +16
STM   +95
SM   +4
Yhteensä, josta   +170
kunnat   +154
     
3. Valtionja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus    
OPM, josta   23
— kunnat   18
— yksityiset   5
STM   63
Yhteensä,josta   86
kunnat   +81
     
4. Verotuksenja maksujen muutokset    
Sairausvakuutuksenrahoitusuudistukseen liittyvä päivärahamaksun vähennyskelpoisuus   -90
Valtionverotuksenansiotulovähennyksen vaikutus kuntien verotuloihin   -7
Kiinteistöveronkorottaminen:    
— rakentamattomanrakennusmaan korotettu kiintestövero Helsingin seudulla   +2
— voimalaitostenja ydinvoimalaitosten kiinteisöveroprosentin ylärajan korottaminen   +15
Yhteensä   -80
     
Valtiontoimenpiteiden vaikutukset yhteensä    
— ilmanindeksikorotuksia +344 +414
— indeksikorotuksetmukaan lukien +344 +568
Nettoilman indeksikorotuksia   +70
Netto indeksikorotuksetmukaan lukien   +224

Valtionosuusuudistus

Valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe on tarkoitus toteuttaapääosin kustannusneutraalisti siten, että valtion ja kuntien välinenkustannustenjako ei kokonaistasolla muutu. Sosiaali- ja terveydenhuollonkäyttökustannusten valtionosuusjärjestelmässä tarkistetaan eräitäyksittäisiä valtionosuuden määräytymisperusteita, mistä johtuenvaltionosuuksien kuntakohtainen kohdentuminen muuttuu. Kokonaisuutenauudistus on kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon osalta kustannusneutraali.Sen sijaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmäänesitetään eräitä muutoksia, jotka merkitsevät valtionosuuksien kasvamistatai alenemista. Ammatillisen opettajankoulutuksen rahoituksessasiirtyminen valtionavustuksista laskennalliseen valtionosuuteenlisää kuitenkin ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien tuloja 2 milj.eurolla vuoden 2003 kustannustasossa. Myös museoiden, teattereidenja orkestereiden rahoitukseen ehdotetut muutokset lisäävät merkittävästivaltionosuutta vuodesta 2008 lukien. Valtionosuuden perusteena käytettävänyksikköhinnan laskeminen kunkin taide- ja kulttuurilaitosmuodontoteutuneiden kustannusten pohjalta arvioidaan lisäävän vuosille2008—2010 jaksotettuna valtionosuuksia yhteensä noin 30milj. eurolla.

Vastaavasti opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusuudistukseensisältyy myös eräitä muutosehdotuksia, jotka vähentäisivät kuntienvaltiolta saamia tuloja. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksestaannetussa laissa tarkoitettujen valtionavustusten suuruisen euromääränvähentäminen kokonaiskustannuksista laskettaessa valtionosuudenperusteena käytettäviä yksikköhintoja vuodelle 2008 alentaisi teattereita,orkestereita ja museoita lukuun ottamatta valtionosuuksia noin 13milj. eurolla. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujenvaltionosuusrahoituksessa esitetään luovuttavaksi erillisestä investointirahoituksestavuodesta 2006 lukien. Erillisrahoituksen sijasta ammatillisen koulutuksenjärjestäjien ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien kirjanpidon mukaisetpoistot luettaisiin mukaan yksikköhinnan laskennassa käytettäviin valtakunnallisiinkokonaiskustannuksiin, jolloin investointikustannukset olisivatmukana valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa.

Uudistukseen liittyvät siirtymätasaukset vähentävät kuntienvaltionosuuksia 7 milj. eurolla v. 2006 ja 1,5 milj. eurolla v.2007 sekä lisäävät valtionosuuksia 0,2 milj. eurolla v. 2008.

Työmarkkinatukiuudistus

Vuoden 2006 alusta voimaantuleva työmarkkinatukiuudistus ontarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti. Työmarkkinatuen passiiviosanja toimeentulotuen normitettavissa olevan osan rahoitusmuutos lisääkuntien menoja nettomääräisesti arviolta 180 milj. euroa v. 2006.Korvattava lisämeno alenee työmarkkinatuen aktivointiasteen noustessa20 prosentista 30 prosenttiin siten, että kokonaiskompensaatio on165 milj. euroa v. 2007 ja 150 milj. euroa v. 2008. Peruskompensaatioonkuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien valtionosuusprosentin korotuslisää valtionosuuksia 68 milj. euroa ja valtionosuuksien tasausrajannostaminen 84 milj. euroa. Siirtymäkauden kompensaationa toteuttavayleisen valtionosuuden korjauserä lisää valtionosuuksia 30 milj.euroa v. 2006. Korjauserä alenee 15 milj. euroa v. 2007 ja loput15 milj. euroa v. 2008.

Verotulomenetysten kompensaatiot

Osana sairausvakuutuksen rahoitusuudistusta ehdotetaan palkka-ja yritystulosta perittäväksi uutta, verotuksessa vähennyskelpoistasairausvakuutuksen päivärahamaksua. Päivärahamaksun verovähennyskelpoisuudenarvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa vuositasolla 90 milj. euroa.Valtionverotuksessa otetaan käyttöön uusi ansiotulovähennys, jokavaikuttaa välillisesti myös kunnallisveron tasoon ja vähentää kunnallisveronmäärää 7 milj. euroa vuositasolla. Nämä verotulomenetykset kompensoidaankunnille valtionosuuksien verotulotasausten kautta. Kompensaatiotehdään tasausrajojen muutoksen kautta, jolloin kompensaation määräksitulee laskennallisesti 98 milj. euroa.

Vuonna 2006 on varauduttu kuntien yhdistymisavustuksissa yhdenuuden yhdistymisen voimaantuloon. Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksenmääräksi ehdotetaan 25 milj. euroa, jossa on vähennystä 5 milj.euroa.

Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeentoteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään73 milj. eurolla. Tästä käytetään valtionosuusprosentin korottamiseenrunsaat 59 milj. euroa, sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksenturvaamiseen 10 milj. euroa sekä omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen4 milj. euroa.

Vuonna 2006 kuntien menoja lisäävät omaishoidon ja perhehoidonkehittäminen (12 milj. euroa) sekä v. 2005 käynnistyneen sosiaalialantäydennyskoulutusvelvoitteen laajeneminen kokovuotiseksi (30 milj.euroa). Lisäksi kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen liittyvänhoitoon pääsyn turvaamisen arvioidaan lisäävän kuntien menoja 30milj. euroa vielä v. 2006.

Osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjätoimenpiteitä toimeentulotuesta poistetaan asumismenojen omavastuu1.9.2006 lukien. Kustannukset korvataan kunnille täysimääräisinälisäämällä valtionosuuksia yhteensä 14 milj. eurolla.

Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiinon 55 milj. euroa, josta 30 milj. euroa on kansallisen terveydenhuollonhankkeen kehittämishankkeisiin ja loppuosa sosiaalialan kehittämishankkeenja alkoholiohjelmaan hankkeisiin.

Edellä mainitun valtionosuusuudistukseen sisältyvän ammatillisenkoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen investointien rahoitusuudistuksenlisäksi myös muiden perustamishankkeiden valtion rahoitusta on tarkoitustavähentää valtiontalouden kehyspäätöksessä 2006—2009 sovitullatavalla. Opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtionavustuksiaalennetaan näin ollen v. 2006 yhteensä noin 4 milj. eurolla, v.2007 yhteensä noin 6 milj. eurolla, v. 2008 yhteensä noin 9 milj.eurolla ja v. 2009 yhteensä noin 13 milj. eurolla.

Opetus- ja kulttuuritoimen alalla on tarkoitus toteuttaa myöseräitä muita toiminnallisia muutoksia, joilla on vaikutusta kuntientuloihin ja menoihin. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanarvioidaan laajenevan v. 2007 siten, että kuntien menot lisääntyvätnoin 9 milj. eurolla. Vastaavasti kuntien tulot lisääntyvät valtionosuuksiennousun myötä arviolta 5 milj. eurolla v. 2007. Ammatillisen koulutuksennäyttöjen käyttöönotto vuodesta 2006 vaikuttaa myös kuntien tuloihinja menoihin. Vuonna 2006 näyttöjen käyttöönoton myötä kuntien menojenarvioidaan kasvavan noin 5 milj. eurolla, ja vastaavasti kuntienvaltionosuuksien arvioidaan kasvavan 3 milj. eurolla. Vastaavastiv. 2009, jolloin ammatillisen koulutuksen näyttöjä koskeva uudistusolisi täysimääräisesti voimassa, nousisivat kuntien menot yhteensänoin 10 milj. eurolla, ja valtionosuudet vastaavasti noin 6 milj.eurolla. Tietoliikenneyhteyksien parantamiseen liittyviin investointeihinlisätään valtionavustusta 1 milj. euroa sekä v. 2006 että v. 2007.

Valtion toimenpiteiden arvioidaan lisäävän kunnallistaloudenmenoja yhteensä noin 344 milj. eurolla. Valtion toimenpiteiden vaikutustenyhteenveto sisältyy kokonaisuudessaan taulukkoon 25.

Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaanmenojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavankuntien rahoitusasemaa vuoteen 2005 verrattuna nettomääräisesti70 milj. euroa ilman indeksikorotuksia ja indeksikorotukset mukaan lukien224 milj. euroa.

Valtion vuoteen 2006 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksikuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseenvaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteidenmäärän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannustenja kustannustason kehitys.

Peruspalveluohjelman mukaan valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollonasiakasmaksukäytännön muuttamista siten, että maksuissa otetaanhuomioon palvelujen kustannusten kehitys. Omaishoitajien lakisääteisenvapaan toteuttamiseksi järjestettävät palvelut vähentävät kuntien asiakasmaksutulojaarviolta 5 milj. eurolla, joskin palvelujen tarkoituksenmukaisellajärjestämisellä voidaan osaltaan ehkäistä laitoshoidon lisätarvettaja siten keventää kunnille aiheutuvia kustannuksia.

Peruspalveluihin vaikuttavat hankkeet ja muu valmistelu

Sisäasiainministeriö on asettanut vuoden 2006 toukokuun lopussapäättyvän kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen. Hankkeen tavoitteenaon, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävänvahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisenja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten, että palvelujenlaatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinenkehittäminen on otettu huomioon. Valtiovarainministeriön asettamatuottavuuden toimenpideohjelma jatkuu v. 2006. Myös kansallinenterveydenhuollon hanke ja sosiaalialan kehittämishanke jatkuvatv. 2006 ja päättyvät v. 2007. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissaotetaan huomioon kustannusten kehitys vuodesta 2006. Terveydenhuollontoimintayksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimukseenmyönnettävän valtion korvauksen perusteita uudistetaan asteittainvuodesta 2006 lukien. Opetusministeriön työryhmä esittää, että EU-ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoiltaaletaan periä lukukausimaksuja 1.8.2007 alkaen. Hallitus antaa vuoden2005 aikana esityksen kuntalain talouden tasapainottamista koskeviensäännösten uudistamiseksi siten, että ne nykyistä velvoittavamminturvaavat kunnan talouden hoidon edellytykset. Kokonaan uusiin palveluvelvoitteisiinsuhtaudutaan hallituskaudella pidättyvästi.

Palveluiden tuottavuuden kehittäminen

Peruspalvelujen kysynnän kasvu ja lisääntyvät menopaineet uhkaavatheikentää sekä koko talouden kasvumahdollisuuksia että kuntataloudenrahoituksen kestävyyttä. Tämän vuoksi myös peruspalvelujen tuottavuudenmittaamista ja siihen liittyviä menetelmiä on ryhdytty kehittämään.Vaikka tuottavuuden mittaamiseen ja todentamiseen liittyy edelleensuuria puutteita, antaa nykyinen tietopohja varsin hyvän kuvan tuottavuuskehityksensuunnasta.

Käytettävissä olevien tilastotietojen ja tutkimustulosten mukaanperuspalvelujen tuottavuus on 2000-luvun alussa ollut huonoa. Tilastokeskuksentuottavuuskatsauksen tietojen mukaan kuntayhteisöjen koulutus-,sosiaali- ja kirjastopalvelujen yhteenlaskettu kokonaistuottavuus heikkenivuosina 2000—2003 yhteensä noin 10 %. Kokonaistuottavuudenlasku aiheutuu panosten määrän tuotosta nopeammasta kasvusta. Tämäon näkynyt kunnissa henkilöstön määrän voimakkaana kasvuna. Kuntientyöllisten määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikanalähes 70 000 henkilöllä ja vuodesta 2000 lähtien lähes30 000 henkilöllä. Kasvu on johtunut pääosin uusista tehtävistä,palvelujen laatutason kehittämisestä ja erilaisista kehittämishankkeista.Palvelujen laadunmuutoksista tietoa ei systemaattisesti ja kattavastiole kuitenkaan kerätty, joten niiden vaikutuksia tuottavuus- jatehokkuusmittoihin on hyvin vaikea arvioida. On mahdollista, ettäosa palvelujen tuottavuuden alenemisesta on selitettävissä henkilöstönlisäämisellä aikaansaadulla laadun paranemisella.

Tuottavuuskehityksen ohella erityistä huomiota kannattaa kiinnittäätuottavuus- ja tehokkuuseroihin, jotka viittaavat mahdollisuuksiinlisätä tuottavuutta. Kunnissa tulisi erityisesti arvioida syitä,jotka aiheuttavat tehottomuutta. Palveluja tuottavien yksiköidenja myös kuntien väliset tuottavuuserot ovat huomattavia. Palvelujentuottavuudessa on myös suuria alueellisia ja kuntaryhmittäisiä eroja,ja erot ovat jossain määrin kasvaneet viime vuosina.

Hallituksen tavoitteena on julkisten palvelujen tuottavuudenkasvu. Kuntasektorin vastuulla olevien peruspalveluiden tuotantoapyritään tehostamaan ensisijaisesti kunta- ja palvelurakennehankkeella,jonka tuloksena määritellään kuntapalvelujen tarkoituksenmukaisetjärjestämis- sekä tuottamistavat. Samaan tavoitteeseen pyritäänkansallisessa terveydenhuollon hankkeessa sekä sosiaalialan kehittämishankkeessa.

Kuntien edellytykset selvitä kasvavista menopaineista paranevatoleellisesti, jos uudistuksilla kyetään nostamaan tuottavuutta.Tuottavuuden nostamisessa ensisijaista on kuitenkin kuntien oma-aloitteellisuusarvioida ja ennakkoluulottomasti uudistaa palvelutuotantoaan.