Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2014

3. Hallituksen finanssipolitiikkaPDF-versio

Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne.

Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen niin sanotun kestävyysvajeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on n. 4,7 % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna n. 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle.

Myös heikko suhdannetilanne rasittaa julkista taloutta. Vaikka kokonaistuotanto alkaisikin kasvaa vuoden 2013 aikana, se jää vuositasolla vuotta 2012 alhaisemmaksi. Julkisen talouden rahoituspohjaa heikentävä työttömyyden kasvu näyttäisi jatkuvan ensi vuoden alkupuoliskolle saakka.

Talouden kasvun edellytysten vahvistaminen ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen ovat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan keskeiset haasteet. Hallituksen politiikkaa ohjaavat linjaukset on määritetty hallitusohjelmassa. Valtion talousarviot ja valtiontalouden kehykset laaditaan näiden linjausten mukaisesti.

3.1. Finanssipolitiikan tavoitteet

Hallitus on asettanut tavoitteekseen tasapainottaa valtiontaloutta ja kääntää valtionvelka selkeään laskuun suhteessa kokonaistuotantoon vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus on sitoutunut toteuttamaan valtion tuloihin ja menoihin kohdistuvia sopeutustoimia sekä uudistamaan talouden rakenteita niin, että edellytykset talouden ennusteita vahvemmalle kasvulle vahvistuvat. Hallitus arvioi tavoitteiden toteutumista vuosittain. Jos näyttää siltä, että valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon ei käänny laskuun ja valtiontalouden alijäämä jää yli 1 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon v. 2015, hallitus on sitoutunut toteuttamaan lisätoimia.

Tämän ohella Suomen julkisen talouden tavoitteenasettelua määrittää EU-lainsäädäntö, joka velvoittaa jäsenvaltiot ylläpitämään julkisen talouden tasapainoa ja välttämään liiallisia alijäämiä ja velkaantumista. Keskipitkällä aikavälillä Suomi on velvollinen ylläpitämään sellaista julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa, joka varmistaa julkisen talouden kestävyyden pitkällä aikavälillä. Vakausohjelmassa keväällä 2013 Suomen keskipitkän aikavälin rakenteellisen jäämän tavoite (KAT) asetettiin -0,5 prosenttiin BKT:sta, mikä täyttää sekä vakaus- ja kasvusopimuksen että kansallisen lain1) vähimmäisvaatimukset. Lain mukaan valtioneuvosto ryhtyy tarpeellisiksi katsomiinsa julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä korjaaviin toimenpiteisiin, jos julkisen talouden rakenteellisessa rahoitusasemassa sen arvion mukaan on keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista vaarantava merkittävä poikkeama.

3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteet

Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Julkisyhteisöjen rakenteellisen rahoitusaseman koheneminen vaatii toimia, jotka lisäävät julkisyhteisöjen tuloja ja vähentävät julkisyhteisöjen menoja. Toimet voivat olla tuloihin ja menoihin kohdistuvia välittömiä sopeutustoimia tai toimia, jotka kohentavat talouden kasvun edellytyksiä.

Hallitus on päättänyt välittömistä valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista näiden askelmerkkien mukaisesti. Merkittävimmät toimenpiteet sisältyvät hallitusohjelmaan sekä lokakuun 2011, huhtikuun 2012 ja huhtikuun 2013 kehyspäätöksiin. Toimet toteutetaan asteittain vuoteen 2015 mennessä ja ne kohentavat valtion rahoitusasemaa nettomääräisesti yhteensä n. 4½ mrd. eurolla vuoden 2015 tasolla verrattuna edellisen vaalikauden viimeiseen kehyspäätökseen ja n. 4,8 mrd. eurolla vuodesta 2017 lukien. Sopeutustoimet kohoavat koko julkisen talouden tasolla valtion sopeutustoimia suuremmiksi, n. 5½ mrd. euroon vuodesta 2017 lukien. Tämä johtuu etenkin sosiaaliturvamaksujen korotuksista.

Valtiovarainministeriön uusimman ennusteen mukaan sekä valtion että koko julkisen talouden velka kasvaa kuitenkin suhteessa kokonaistuotantoon koko ennustejakson ajan. Lisäksi julkisyhteisöjen velka ylittää EU:n perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon v. 2014. Rajan ylittyminen saattaa merkitä, että EU-tasolla tapahtuva Suomen julkisen talouden seuranta ja ohjaus tiivistyisivät nykyisestä ja että Suomen tulisi sitoutua velan supistamista koskevaan aikatauluun.

Valtiontaloudelle asetettua alijäämätavoitetta ei saavuteta. Lisäksi julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on lipeämässä tavoitteeksi asetettua suuremmaksi.

Hallitus tarkastelee mahdollisesti tarvittavia sopeutustoimia kehysriihessä keväällä 2014.

Välittömin, julkisen talouden tuloihin tai menoihin suoraan kohdistuvin toimin kestävyysongelmaa ei voida yksin ratkaista. Keskeisessä asemessa ovat työllisyysastetta, talouden muuta kasvuperustaa ja julkisen palvelutuotannon tuottavuutta vahvistavat rakenteelliset uudistukset. Mitä paremmin tällaisissa rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan, sitä pienemmäksi jää välittömien sopeuttamistoimien tarve.

Hallitus on jo päättänyt joukosta talouden rakenteisiin kohdistuvia uudistuksia. Se on alentanut yhteisöverokantaa, uudistanut osinkoverojärjestelmää, käynnistänyt kuntauudistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen sekä asuntopoliittisen uudistuksen ja päättänyt toimista, jotka vahvistavat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä sekä helpottavat osatyökykyisten työllistymistä.

Hallitus on päättänyt myös rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. 

Toimenpiteet mahdollisten merkittävien poikkeamien eliminoimiseksi

Esitys valtion vuoden 2014 talousarvioksi on yhdenmukainen Suomen vakausohjelmassa 20132) esitetyn julkisen talouden tavoiteuran kanssa. Riski tavoiteuraa suuremmista rakenteellisista alijäämistä keskipitkällä aikavälillä on kuitenkin ilmeinen.

Poikkeamien eliminoimiseksi hallitus varautuu päättämään alijäämän pienentämiseksi ja velkasuhteen taittamiseksi tarvittavista sopeutustoimista valtiovarainministeriön tuoreimpaan kokonaistaloudelliseen ennusteeseen perustuvan arvion perusteella kehysriihessä maaliskuussa 2014.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman jatkovalmistelu tehdään syksyn 2013 aikana. Hallitus valmistautuu päättämään konkreettisesta ohjelmasta osa-aluekohtaisine toimineen ja niiden aikatauluineen marraskuun loppuun mennessä.