Talousarvioesitys 2014
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastomuutoksen tuomat haasteet.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella.
Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritystukilain (1336/2006) uudistuksella yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan yritystukijärjestelmää. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta sekä yritysten ja työelämän laadun kehittämistoimenpiteitä. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Uudistetut yritystoiminnan kehittämispalvelut otetaan käyttöön vuonna 2014.
Työvoima- ja yrityspalvelujen kehittämistä jatketaan vuoden 2013 alussa käynnistyneen palvelu-uudistuksen linjausten mukaisesti. Uudistuksella tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut järjestetään valtakunnallisten palvelulinjojen mukaisesti. Näitä ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämisen palvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. TE-toimiston ydinpalvelu on työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Monikanavaista palvelumallia kehitetään ja verkkoasiointimahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa verkotutaan muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja työvoiman palvelukeskuksissa.
Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan varmistamalla nuorisotakuun toteutus. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka taikka jokin muu työllistymistä tukeva palvelu viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten yrittäjyyttä ja uusia yrittäjyyden muotoja tuetaan räätälöimällä alkavan yrittäjän palveluja nuorten tarpeisiin. Toimialakohtaisia nuorten työllistämismalleja toteutetaan laajassa yhteistyössä.
Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään. Pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi on käynnistetty kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä on lisätty. Kokeilussa pyritään vuoteen 2015 mennessä löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työllistymistä edistäviä toimintamalleja, joissa otetaan huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Kokeilun tulosten perusteella tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi toteutetaan vuodesta 2014 alkaen. Välityömarkkinoilla tarjottavien palvelujen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotoutumiskoulutusta.
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)
2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 arvio |
|
Palkkatuettu työ | |||
— Valtionhallinto | 812 | 1 000 | 740 |
— Kunnat ja kuntayhtymät | 7 581 | 7 420 | 7 120 |
— Yksityinen sektori | 16 627 | 18 370 | 17 460 |
Starttiraha1) | 4 080 | 4 660 | 4 610 |
Työvoimakoulutus2) | 23 319 | 19 660 | 18 280 |
Valmennukset2) | 2 576 | 4 530 | 4 170 |
Yhteensä | 54 995 | 55 640 | 52 380 |
Työkokeilut3) | 13 267 | 14 000 | 13 500 |
Yhteensä | 68 262 | 69 640 | 65 880 |
1) Palkkatuen ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työmarkkinatukimäärärahoilla (33.20.52) työllistettyjä.
2) Työvoimakoulutus sisältää vuodesta 2013 lähtien vain ammatillisen koulutuksen ja kotoutumiskoulutuksen. Vuoden 2012 luvusta on vähennetty ohjaavan koulutuksen volyymit ja lisätty kohtaan valmennukset.
3) Työkokeilut (v. 2012 työharjoittelu ja työelämävalmennus) rahoitetaan kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momenteilta 33.20.50, 51 ja 52.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:
2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % | 31,4 | 29 | 29 |
— Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, enintään % | 19 | 15,6 | 15,6 |
— Ulkomaalaisten työttömyysaste, enintään % | 25,1 | 17,9 | 17,9 |
— Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä | 143 751 | 140 000 | 140 000 |
— Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % | 31,4 | 29 | 29 |
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % | 19,6 | 10 | 10 |
— Virta yli 3 kk työttömyyteen 25—29 -vuotiailla vastavalmistuneilla, enintään % | 29,9 | 13 | 13 |
— Uusien yritysten määrä | 6 644 | 9 000 | 8 000 |
— Työolobarometrin työelämän laadun yleisarviointi | 8,01 | 8,1 | 8,1 |
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 157 063 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimakoulutuksen hankkeita sekä nuorten yhteiskuntatakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiskokeilun kehittämismenoja, jotka rahoitetaan momentilta 32.30.51
2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen.
Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
Palvelukyky ja laatu | |||
— työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, % | 63 | 69 | 69 |
— työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, % | 62 | 65 | 65 |
— CV:n julkaisseiden työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista, vähintään, % | 8 | 30 | 30 |
— työnhaun aloitus verkon kautta, kaikki asiakkaat, vähintään, % | 41 | 51 | 60 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 3 235 | 3 123 | 3 053 |
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) | -0,73 | - | - |
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) | 3,0 | - | > 3,0 |
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) | 3,1 | - | > 3,1 |
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) | 2,9 | - | > 2,9 |
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) | 3,1 | - | > 3,1 |
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) | 3,0 | - | > 3,0 |
Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) | 3,5 | - | > 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
Bruttomenot | 176 562 | 182 055 | 157 463 |
Bruttotulot | 12 369 | 14 000 | 400 |
Nettomenot | 164 193 | 168 055 | 157 063 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 19 189 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 13 688 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto momentille 32.01.02 (-170 htv) | -6 677 |
Siirto momentille 32.01.02 (-1 htv) | -45 |
Palkkausten tarkistukset | 567 |
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen | -403 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -300 |
Tasomuutos | -4 134 |
Yhteensä | -10 992 |
2014 talousarvio | 157 063 000 |
2013 I lisätalousarvio | -6 677 000 |
2013 talousarvio | 168 055 000 |
2012 tilinpäätös | 158 692 000 |
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 067 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan pienten ja keskisuurten yritysten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan, Kaustisen seutukunnan ja entisen Ullavan kunnan alueella jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavista kuljetuksista kotimaassa tapahtuvan kuljetuksen osalta. Tukea voidaan maksaa myös satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa taikka Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa.
Kuljetustukea voidaan maksaa myös saaristokuljetusten tukena alueiden kehittämislain (1651/2009) perusteella 1 ja 2 tukialueeseen määrätyiltä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevilta pysyvästi asutuilta, ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta saarilta alkavista Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista.
Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tuki on luonteeltaan toimintatukea, jota maksetaan tapahtuneiden kuljetusten perusteella.
Kuljetustukea maksetaan noin 300 pienen ja keskisuuren yrityksen kuljetuksista.
Kuljetustukea koskeva valtioneuvoston asetus on voimassa 31.12.2013 asti. Asetuksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2017 loppuun. Samalla kuljetustukijärjestelmään tehdään tarvittavat EU:n uusista kauden 2014—2020 valtiontukisäännöistä johtuvat ja mahdolliset muut tarpeelliseksi katsottavat sisällölliset ja tekniset muutokset.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen, kuljetustuen jatkamisen vuoksi perusteettomaksi tulleen lisäyksen poistaminen | -2 500 |
Kuljetustuen jatkaminen | 2 528 |
Yhteensä | 28 |
2014 talousarvio | 5 067 000 |
2013 talousarvio | 5 039 000 |
2012 tilinpäätös | 6 000 000 |
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 29 239 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen
2) vuonna 2014 voimaan tulevan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain kumoavan uuden lain mukaisten avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2014 saa tehdä enintään 25 678 000 euron arvosta sitoumuksia.
Mikäli vuoden 2013 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2014.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi, jolla kumotaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (1336/2006). Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2014.
Momentin mukaisia avustuksia suunnataan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä, kilpailukyvyn parantamista ja osaamista edistäviin sekä pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Momentin valtuudesta enintään 20 000 000 euroa on tarkoitus käyttää äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla.
Lisäksi momentin valtuudesta enintään 2 000 000 euroa suunnataan pk-yritysten keksintöjen edistämiseen, eli innovatiivisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja kaupallistamiseen.
Momentin mukaisilla avustuksilla arvioidaan myötävaikutettavan 930 uuden työpaikan ja 100 uuden yrityksen syntymiseen.
Perusteluina vuoden 2013 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämiseksi vuodelle 2014 ovat erityisesti toimenpiteet varuskuntapaikkakuntien äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseksi. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2014 puolella.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2014 | 2015 | 2016 | 2017 | Yhteensä vuodesta 2014 lähtien |
|
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset | 23 439 | 9 973 | 1 618 | - | 35 030 |
Vuoden 2014 sitoumukset | 5 800 | 9 200 | 8 500 | 2 178 | 25 678 |
Menot yhteensä | 29 239 | 19 173 | 10 118 | 2 178 | 60 708 |
Vuonna 2014 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 25,3 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hallituksen menosäästö | -1 200 |
Keksintötoiminnan rahoituksen siirto momentilta 32.20.41 | 550 |
TA 2013 varuskuntapaikkakunnille tarkoitetun valtuuden (10 milj. euroa) maksatukset | 3 800 |
Äkillinen rakennemuutos | 4 000 |
Tasomuutos | -14 567 |
Yhteensä | -7 417 |
2014 talousarvio | 29 239 000 |
2013 talousarvio | 36 656 000 |
2012 tilinpäätös | 25 077 666 |
50. Palkkaturva (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 37 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 36 327 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja
2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 arvio |
|
Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa) | 35 966 | 30 000 | 37 000 |
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 6 561 | 6 000 | 6 650 |
Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä | 8 231 | 8 000 | 8 600 |
Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä | 2 506 | 2 400 | 2 500 |
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 64 | 55 | 65 |
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 62 | 70 | 65 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 7 000 |
Yhteensä | 7 000 |
2014 talousarvio | 37 000 000 |
2013 talousarvio | 30 000 000 |
2012 tilinpäätös | 36 130 778 |
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 510 975 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin
3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä
4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 1 000 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauskustannusten korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti lisätukien maksamiseen kunnille sekä palkkatuen ja starttirahan perustuen ja lisäosan maksamiseen lukuun ottamatta niitä perustukia, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista momentilta 33.20.52
6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin
7) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla
8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
10) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan toiminnan menoihin
11) enintään 10 000 000 euroa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan
12) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) nojalla maksettavien osa-aikalisien maksamiseen
13) enintään 2 000 000 euroa palkkioiden maksamiseen kuntakokeilukunnissa toimiville yhdistyksille ja säätiöille, jotka hankkivat palveluksessaan olleille pitkäaikaistyöttömille palkkatukijakson jälkeisen työpaikan ja enintään 2 000 000 euroa tulospalkkioiden maksamiseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla.
Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2014 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2014 jälkeen enintään 91 500 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että työttömyyspäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto lyhenisi kahdeksasta kuuteen kuukauteen. Samassa yhteydessä esitetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamista siten, että, että kunnille säädetyn työllistämisvelvoitteen enimmäisaika lyhenee kahdeksasta kuuteen kuukauteen.
Määrärahan käyttöperusteisiin on lisätty kohta 11), koska julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 8 luvun 5 § tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Vuoden 2014 alusta lähtien näitä palveluja ei enää rahoiteta momentilta 32.01.02. Käyttöperusteisiin on lisätty myös kohta 12) ennen vuotta 2013 aloitettujen osa-aikalisien loppuun maksamiseen. Lisäksi käyttöperusteisiin on lisätty kohta 13) tulospalkkioiden maksamiseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille ja palkkioiden maksamiseen kuntakokeilukunnissa toimiville yhdistyksille ja säätiöille.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Asiantuntija-arvioinnit | 7 818 000 |
Kokeilut ja valmennukset | 38 770 000 |
Työvoimakoulutuksen hankinta | |
— Ammatillinen koulutus | 146 500 000 |
— Kotoutumiskoulutus | 45 000 000 |
Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotus- ja ilmoitustoiminta | 1 300 000 |
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus | 1 500 000 |
Yhteensä | 194 300 000 |
---|---|
Starttiraha | 35 500 000 |
Palkkatuettu työ | |
— Valtionhallinto | 24 000 000 |
— Kunnat ja kuntayhtymät | 48 000 000 |
— Yksityinen sektori | 106 000 000 |
Yhteensä | 178 000 000 |
Työllisyyspoliittinen avustus | 37 500 000 |
Korvaukset | 3 700 000 |
Vakuutusturva | 650 000 |
Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kokeilujen kehittäminen | 300 000 |
Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) | 437 000 |
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta (enintään) | 10 000 000 |
Kuntakokeilukunnille maksettavat tulospalkkiot (enintään) | 2 000 000 |
Työnetsintäpalkkio kuntakokeilukunnissa (enintään) | 2 000 000 |
Kaikki yhteensä | 510 975 000 |
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason.
Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla.
Työvoimakoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta 33.20.52 maksetaan palkkatuen ja starttirahan perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta.
Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus
2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 tavoite |
|
Vaikuttavuus | |||
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % | 34,2 | 29 | 31 |
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % | 47,3 | 43 | 46 |
Laatu | |||
— ammatillisen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hyvien/erinomaisten arvosanojen osuus, vähintään, % | 81,0 | 79 | 79 |
Yrityksiin työllistäminen | |||
— tuella palkatuista henkilöistä yrityksissä, vähintään, % | 36,3 | 40 | 38 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2014 | 2015 | 2016 | 2017 | Yhteensä vuodesta 2014 lähtien |
|
Työvoimakoulutus | |||||
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset | 73 159 | 21 000 | 4 000 | - | 98 159 |
Vuoden 2014 sitoumukset | - | 67 000 | 21 000 | 3 500 | 91 500 |
Menot yhteensä | 73 159 | 88 000 | 25 000 | 3 500 | 189 659 |
---|
Vuonna 2014 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 90,1 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -35 489 |
Yhteensä | -35 489 |
Momentin nimike on muutettu.
2014 talousarvio | 510 975 000 |
2013 III lisätalousarvio | 25 000 000 |
2013 I lisätalousarvio | 7 790 000 |
2013 talousarvio | 546 464 000 |
2012 tilinpäätös | 513 863 000 |
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 7 156 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.
Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.
Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2014 saa tehdä enintään 4 000 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin.
Mikäli vuoden 2013 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2014.
Selvitysosa:Työllisyysperusteisten investointien tavoitteena on tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä sekä lieventää työttömyyttä. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville toimintayksiköille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään toimintayksiköiden investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 185 henkilötyövuotta.
Perusteluina vuoden 2013 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle 2014 ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2014 puolella.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2014 | 2015 | 2016 | Yhteensä vuodesta 2014 lähtien |
|
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset | 6 056 | 900 | - | 6 956 |
Vuoden 2014 sitoumukset | 1 100 | 2 000 | 900 | 4 000 |
Menot yhteensä | 7 156 | 2 900 | 900 | 10 956 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -3 330 |
Yhteensä | -3 330 |
2014 talousarvio | 7 156 000 |
2013 I lisätalousarvio | — |
2013 talousarvio | 10 486 000 |
2012 tilinpäätös | 18 529 169 |