Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              51. Lapsilisät
              53. Sotilasavustus
              54. Asumistuki
              55. Elatustuki
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

10. (33.10 ja 60, osa) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä ja perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto.

Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille ETY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa. Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin.

Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut. Järjestäminen koskee työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettavaa tulkkausta.

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksatus siirtyy v. 2017 alusta lähtien Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Momentilta 33.10.57 suoritetaan Kansaneläkelaitokselle ennakot etuuden maksatusta varten. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2015—2017

  2015
toteutunut
2016
arvio
2017
arvio
       
Äitiysavustus      
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 55 820 57 400 57 600
Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
       
Kansainvälinen adoptio      
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä 85 100 130
       
Lapsilisät      
Lapsia vuoden lopussa 1 012 752 1 011 700 1 012 700
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin 157 740 157 600 157 600
Lapsilisää saavia perheitä 554 760 554 600 555 100
Lapsilisien määrät euroa/kk      
1. lapsi 104,19 95,75 94,88
2. lapsi 115,13 105,80 104,84
3. lapsi 146,91 135,01 133,79
4. lapsi 168,27 154,64 153,24
5. jne. lapsi 189,63 174,27 172,69
Yksinhuoltajille maksettava korotus euroa/kk 48,55 48,55 48,55
       
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki      
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain 408 450 450
       
Sotilasavustus      
Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä 9 296 9 200 9 200
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) 310 347 359
       
Yleinen asumistuki      
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) 245 904 273 100 272 400
Tukea saavia lapsiperheitä, joista 83 553 88 416 71 000
— yksinhuoltajia 54 848 57 883 59 000
Työttömiä ruokakuntia1) 151 651 157 512 160 000
Keskimääräinen tuki euroa/kk 330 332 338
Vuokra-asunnossa asuvat asumistuen saajat      
— keskivuokra euroa/m2/kk 10,8 11,61 11,70
— keskipinta-ala m2 55,2 53,5 53,5
Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus asumistukituloista (%)      
— ilman asumistukea 57,0 57,7 58,0
— asumistuen jälkeen 25,4 26,3 26,8
— asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta (%) 55,4 54,5 54,5
       
Elatustuki      
Elatustukea saaneet lapset (tilanne 31.12.), joille elatustuki maksettu 107 407 110 600 113 100
— täysimääräisenä 84 327 88 500 91 600
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna 24 095 23 500 22 600
Täysi elatustuki euroa/kk 151,85 155,17 156,09
       
Tulkkauspalvelut      
Tulkkauspalveluun oikeutettuja 5 690 5 900 6 000
       
Perustoimeentulotuki      
Saajia vuoden aikana 350 000 350 000 489 300
Kotitalouksia vuoden aikana 235 000 235 000 317 300

1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista on työtön.

Luvun nimike on muutettu.

50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Äitiysavustuksen rahamäärä vuonna 2017 on 140 euroa. Äitiysavustus suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi.

Äitiysavustus suoritetaan vuonna 2017 arviolta 56 000 lapsesta. Äitiysavustuksen ottaa noin 65 % siihen oikeutetuista äideistä äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruus on 1 900, 3 000, 3 800 tai 4 500 euroa lapsen lähtömaan mukaan. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista. Vuonna 2017 tuen saajia arvioidaan olevan 100.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 9 900 000 euroa äitiysavustusten ja 600 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -800
Yhteensä -800

2017 talousarvio 10 500 000
2016 talousarvio 11 300 000
2015 tilinpäätös 10 320 000

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 360 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

Selvitysosa:Momentilta arvioidaan maksettavan lapsilisiä vuonna 2017 1 012 700 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia näistä on noin 157 600. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan vuonna 2017 olevan noin 555 100. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi. Vaikutus momentille on vähäinen. Avioliittolain muutos koskee momentteja 33.10.51, 33.10.52, 33.10.53, 33.10.54, 33.10.55, 33.10.57, 33.20.50, 33.20.51, 33.20.52, 33.30.60 ja 33.40.60.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksisidonnaisten menojen säästö -11 700
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kustannukset 2 400
Tarvearvion muutos -13 200
Yhteensä -22 500

2017 talousarvio 1 360 500 000
2016 II lisätalousarvio 1 610 000
2016 talousarvio 1 383 000 000
2015 tilinpäätös 1 377 800 000

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Lasten kotihoidon tukea arvioidaan maksettavan ulkomaille vuonna 2017 kuukausittain keskimäärin 450 perheelle.

Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutus momentille on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ICT -direktiivi 1 300
Yhteensä 1 300

2017 talousarvio 4 600 000
2016 talousarvio 3 300 000
2015 tilinpäätös 2 903 745

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Sotilasavustuksen piirissä arvioidaan vuonna 2017 olevan 9 200 henkilöä. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkkeen ja muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta siten, että kansaneläkeindeksi jäädytetään vuosille 2017—2019 ja lisäksi kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan 0,85 prosenttia. Vaikutus momentille on vähäinen.

Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutus momentille on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -1 900
Yhteensä -1 900

2017 talousarvio 16 500 000
2016 talousarvio 18 400 000
2015 tilinpäätös 17 100 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 268 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa perusteena on yleisestä asumistuesta annetun lain mukainen asumistuen tarve. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset.

Yleistä asumistukea saavia arvioidaan olevan 273 100 vuoden 2016 lopussa ja 417 400 vuoden 2017 lopussa. Keskimääräisen tuen arvioidaan olevan yleisessä asumistuessa 332 euroa vuonna 2016 ja 338 euroa vuonna 2017.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yleisestä asumistuesta annetun lain ja opintotukilain muuttamisesta.

Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutus momentille on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asumistuen perusteiden tarkistamisen tarkennettu säästövaikutus -4 000
Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen ja kuntaryhmien 3 ja 4 enimmäisasumismenojen alentaminen 4 %:lla -24 200
Indeksisidonnaisten menojen säästö -9 500
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttama kustannus 31 000
Opiskelijoiden siirtäminen yleiseen asumistukeen 138 300
Tarvearvion muutos 94 800
Yhteensä 226 400

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 1 268 500 000
2016 II lisätalousarvio 26 210 000
2016 talousarvio 1 042 100 000
2015 tilinpäätös 924 300 000

55. Elatustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 213 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden aikana yhteensä maksettu elatustuki. Elatustuen takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat tuloutetaan momentille 12.33.98. Näitä arvioidaan olevan noin 66 300 000 euroa. Elatustuen saajia arvioidaan olevan vuoden 2017 lopussa noin 113 100. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.

Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutus momentille on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -600
Yhteensä -600

2017 talousarvio 213 500 000
2016 talousarvio 214 100 000
2015 tilinpäätös 202 277 532

56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 46 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa:Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos. Tulkkauspalveluun oikeutettuja henkilöitä arvioidaan vuonna 2017 olevan noin 6 000.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 2 100
Yhteensä 2 100

2017 talousarvio 46 900 000
2016 talousarvio 44 800 000
2015 tilinpäätös 41 499 900

57. (33.60.35) Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 830 938 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa:Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2017 olevan noin 317 300.

Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus vuonna 2016 on yksinasuvan aikuisen osalta 485,50 euroa kuukaudessa. Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta (815/2014) tulee voimaan 1.1.2017. Lain mukaan perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirretään Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Kuntien osuus perustoimeentulotuesta vähennetään niiden peruspalvelujen valtionosuudesta. Toimeentulotuen täydentävä ja ehkäisevä osa säilyvät edelleen kuntien hoidettavana.

Sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutus momentille on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläkeläisten asumistuen ja yleisen asumistuen yhdistämisen peruuntuminen -7 000
Indeksisidonnaisten menojen säästö 7 000
Indeksitarkistuksen peruuntuminen 1 423
Lapsilisän indeksisidonnaisuuden poisto 1 300
Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelan hoidettavaksi 478 617
Tarvearvion muutos 19 851
Toimeentulotukimenojen lisäys enimmäisasumismenojen jäädyttämisestä ja alentamisesta 5 400
Toimeentulotukimenojen säästö opiskelijoiden siirrosta johtuen -7 500
Ulkomaalaislain perusteella maksettava kotoutumistuki 1.1.2017 lukien 1 000
Yhteensä 500 091

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio 830 938 000
2016 talousarvio 330 847 000
2015 tilinpäätös 326 060 738

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 346 747 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 42,2 %, sairausvakuutusrahaston osuus 42,03 % ja kansaneläkerahaston osuus 15,15 % vuonna 2017. Valtio rahoittaa noin kolmanneksen sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sukupuolineutraalista avioliittolaista Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset.

Maksullisen EU-vammaiskortin käyttöönoton valmistelu käynnistetään.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta siten, että Kelan toimihenkilöiden eläkkeiden eläkevastuun vähimmäistasoa alennetaan asteittain.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut 144 261 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut 145 613 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut 55 973 000
Yhteyspisteen toimintakulut 700 000
EU:n sähköinen tiedonvaihto 200 000
Yhteensä 346 747 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kelan eläkevastuun vähimmäistason alentaminen -6 500
Kelan toimintakulut toimeentulotuen siirrosta 26 450
Pysyvä toimintamenosäästö -5 000
Tarvearvion muutos 12 316
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 1
Yhteensä 27 267

2017 talousarvio 346 747 000
2016 II lisätalousarvio 1 000
2016 talousarvio 319 480 000
2015 tilinpäätös 152 300 000