Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,2 mrd. euroa, mikä on 0,8 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Verrattuna vuodelle 2016 budjetoituun lisätalousarviot mukaan lukien määrärahataso nousee n. 0,3 mrd. eurolla. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat nousevat n. 0,7 % vuoden 2016 talousarviosta ja alenevat n. 0,4 % vuodelle 2016 budjetoidusta huomioiden kuluvan vuoden lisätalousarviot, joissa määrärahoja on lisätty.

Menotasoa nostavat mm. kärkihankkeisiin käytettävien määrärahojen kasvu runsaalla 200 milj. eurolla vuodesta 2016 sekä kilpailukykypaketista aiheutuvat muutokset, jotka nettomääräisesti lisäävät menoja yli 400 milj. eurolla. Menoja lisäävät myös eräät automaattitekijät kuten ikäsidonnaisten valtion eläkemenojen kasvu. Menotasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset sopeutustoimet, joiden vaikutuksena valtion menot alenevat n. 0,5 mrd. eurolla vuodesta 2016. Maahanmuuttoon käytettävät menot alenevat n. 180 milj. eurolla kuluvalle vuodelle budjetoituun verrattuna.

Määrärahat pääluokittain vuosina 2015—20171)

    v. 2015
tilinpäätös
v. 2016
varsinainen
talousarvio
v. 2017
esitys
 
Muutos 2016—2017
Tunnus Pääluokka milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
21. Eduskunta 175 163 180 17 11
22. Tasavallan presidentti 16 13 14 0 2
23. Valtioneuvoston kanslia 183 208 210 3 1
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 210 1 048 1 067 19 2
25. Oikeusministeriön hallinnonala 920 926 916 -11 -1
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 397 1 710 1 508 -202 -12
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 692 2 886 2 824 -62 -2
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 16 702 17 317 16 967 -350 -2
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 685 6 801 6 773 -28 -0
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 501 2 560 2 545 -14 -1
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 957 2 932 3 236 303 10
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 747 2 936 2 928 -8 -0
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 12 781 13 115 14 580 1 466 11
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 203 202 180 -22 -11
36. Valtionvelan korot 1 530 1 573 1 308 -266 -17
  Yhteensä 53 700 54 391 55 236 845 2

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Hallituksen ohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Se asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.

Kevään 2016 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2017—2020 kehys muutettiin vuoden 2017 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta kehysmenojen hintakorjausta alennetaan yhteensä 104 milj. eurolla.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2017 2018 2019
       
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2016:      
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) -61,2 -61,1 -61,1
   Muut kehykseen kuuluvat menot -42,9 -43,7 -44,9
Yhteensä -104,0 -104,8 -105,9

Vuoden 2017 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka nostavat vuoden 2017 kehystasoa n. 63 milj. eurolla. Rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa. Niiden lisäksi vuoden 2016 toisen lisätalousarvion yhteydessä tehtiin rakenteellisia korjauksia, jotka korottivat vuoden 2017 kehystasoa 12 milj. eurolla. Siten rakennekorjaukset nostavat kehystasoa yhteensä 75 milj. eurolla kevään 2016 julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna. Suurin korjaus on kilpailukykysopimuksen vaikutus budjetin menoihin. Hallituksen kehyssäännön mukaan kehystarkistuksin varmistetaan tarvittaessa, että kehys kohtelee samalla tavalla erilaisia verotuksen muutoksia, jos niillä on sama julkistaloudellinen vaikutus. Työnantajamaksujen alentaminen lisää valtion menoja siirtoina sosiaaliturvarahastoihin 736 milj. euroa, mikä tuloverotuksen alennuksena toteutettuna lisäisi valtiontalouden alijäämää vastaavasti. Tämä huomioidaan kehystasossa korotuksena. Toisaalta kilpailukykysopimus aiheuttaa toimintamenojen ja valtionosuuksien vähenemistä. Näistä aiheutuva menojen aleneminen 507 milj. eurolla, huomioidaan kehystasoa alentavana tekijänä, jotta muut kehysmenot eivät kasvaisi vastaavasti, vaan menojen vähenemisellä voidaan kattaa sopimusta tukevien veronalennusten aiheuttamaa valtiontalouden heikkenemistä. Alennus on tarpeellinen myös hallitusohjelman kestävyysvajeen kattamiseen tähtäävän kokonaisuuden kannalta. Kehystasoa korotetaan näiden tekijöiden nettomääräisellä yhteisvaikutuksella, joka on 229 milj. euroa kehystasoa nostava.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2016 2017 2018 2019
           
Eri momentteja Kilpailukykysopimuksen vaikutus   229,5 229,5 229,5
24.01.20 Ulkomaan instituuttikiinteistöjen vuokratulojen bruttobudjetointi, vastaavat tulot momentilla 12.24.99.   1,0 1,0 1,0
24.30.66 Yhteistoiminnassa muiden maiden kanssa toteutettavien hankkeiden menoja. Vastaavat tulot momentilla 12.24.99 (läpivirtauserä).   7,0    
29.80.59 Kansallisgallerian säätiön pääomituksen uudelleenbudjetointi.   10,0    
31.10.20 Perusväylänpidon kärkihankerahoituksen ajoitusmuutos vuodelta 2017 vuodelle 2018.   -100,0 100,0  
32.60.40 Maksatuksien siirtyminen energiatuessa biojalostamohankkeiden viivästymisen vuoksi. -8,4 8,4    
32.60.41 Maksatuksien siirtyminen LNG-terminaalituessa Haminan terminaalihankkeen viivästymisen vuoksi. -5,5 5,5    
33.10.54, 33.10.57 Opiskelijoiden asumistuen siirtäminen yleisen asumistuen piiriin. Siirto vähentää kehysmenoja ja lisää kehyksen ulkopuolisia menoja nettona 112 milj. euroa v. 2017 ja 250 milj. euroa vuositasolla.   -112,0 -250,0 -250,0
33.20.52 Kertaluonteisen eläketuen johdosta kehyksen ulkopuoliset työttömyysturvamenot alenevat.   14,0 14,0 14,0
  Yhteensä -13,9 63,4 94,5 -5,5

Jakamaton varaus

Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2017 kehystaso on 44 805 milj. euroa sisältäen 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen.

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 44 352 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2017 jakamaton varaus on 153 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2017 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 10,9 mrd. euroa, mikä on n. 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuodelle 2016 on budjetoitu (ml. lisätalousarviot). Merkittävin tekijä kasvuun on v. 2017 voimaan tuleva kehysten kannalta tekninen muutos, jossa perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyy kunnilta Kansaeläkelaitokselle. Vastaavasti starttirahan ja palkkatuetun työn rahoituksen osittainen siirtäminen työttömyysetuusmäärärahoihin kasvattaa kehyksen ulkopuolisia menoja. Myös opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin nostaa kehyksen ulkopuolisten menojen tasoa.Toisaalta hallitusohjelmassa ja vuosien 2017—2020 julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt säästöt alentavat työttömyysturvamenoja.

Finanssisijoitusmenot nousevat vuodesta 2016 johtuen etenkin valtion rahoituksesta yliopistojen pääomasijoituksiin, joka kasvaa 150 milj. eurolla.

Arvonlisäveromenot nousevat vuodesta 2016 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenojen nousun seurauksena.

Verokevennysten kompensaatiot kunnille nousevat vajaalla 400 milj. eurolla johtuen tehdyistä veroperustemuutoksista etenkin kilpailukykysopimukseen liittyen.

Valtionvelan korkomenot ovat arviolta n. 1,3 mrd. euroa, eli 0,2 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2016 on budjetoitu korkotason alenemisen johdosta.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2017 esitys
   
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva 4 832
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 652
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 109
Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot 961
Korkomenot 1 308
Finanssisijoitukset 584
Tekniset läpivirtauserät 215
Arvonlisäveromäärärahat 1 223
Yhteensä 10 884

5.2. Määrärahat hallinnonaloittain

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset määrärahoihin

Kilpailukykysopimus lisää määrärahatarvetta yli 400 milj. eurolla v. 2017. Valtion toimintamenoja alennetaan sosiaalivakuutuksen maksumuutosten, lomarahojen vähennysten ja työajan pidennyksen seurauksena. Valtionosuuksia kunnille alennetaan lomarahojen vähennysten ja työajan pidennyksestä syntyvän säästön seurauksena. Valtion rahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille vähennetään työnantajamaksujen alenemisen johdosta. Yksityisen sektorin sosiaalivakuutuksen maksumuutosten johdosta valtion rahoitus Kelalle kasvaa.

Kilpailukykysopimuksen mukaiset valtion virka- ja työehtosopimuksista aiheutuvat kustannusvaikutukset on vähennetty täysimääräisesti. Määrärahavähennykset aiheutuvat valtion henkilöstön lomarahojen leikkaamisesta 30 %:lla ja työajan pidentämisestä sekä toisaalta työnantajan työeläke- ja sosiaalivakuutusmaksujen alentamisesta. Vähennyksen vaikutus valtionhallinnon toimintamenoihin on 127 milj. euroa v.  2017.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta kilpailukykysopimuksen perusteella on kustannusvaikutuksina otettu huomioon ainoastaan työnantajamaksujen alentamisesta aiheutuva säästö, jonka vaikutus v. 2017 on 21 milj. euroa. Laskelmassa ei ole arvioitu vuosittaisen työajan pidennyksen vaikutuksia, eikä vuoden 2017 palkankorotusten jäädyttämistä.

Kuntien työvoimakustannusten aleneminen on huomioitu kuntien valtionosuuksissa siten, että lomarahojen leikkauksen arvioidun kustannussäästön vaikutus on vähennetty täysimääräisesti. Työajan pidennyksen arvioidaan realisoituvan kuntien menosäästönä asteittain, ja lisäksi on arvioitu, että työajan pidentäminen ei tuota säästöä opetussektorilla. Työajan pidennyksen arvioitu kustannussäästö on otettu peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa huomioon osittain v. 2017. Työnantajamaksujen alenemisesta seuraavaa säästöä ei sen sijaan ole otettu huomioon valtionosuuksien mitoituksessa. Näillä oletuksilla laskettuna kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta sekä OKM:n hallinnonalan valtionosuuksista vähennetään yhteensä n. 370 milj. euroa. Kilpailukykysopimukseen liittyvien veronkevennysten kompensaatiot puolestaan kasvattavat peruspalvelujen valtionosuutta 273 milj. eurolla.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun 0,94 prosenttiyksikön alentamisen, palkansaajien sairaanhoitomaksujen alentamisen sekä vakuutettujen päivärahamaksun noston seurauksena valtion rahoitusosuutta sairausvakuutusmenoista on nostettu 706 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on tehty myös eräitä muita muutoksia kilpailukykysopimuksesta johtuen.

Toimintamenoihin kohdistuvat säästöt

Kilpailukykysopimuksen lisäksi kaikkien valtionhallinnon toimintamenoihin vaikuttaa useat toimintamenoihin kohdistetut säästöt. Hallitusohjelman mukainen toimintamenosäästö kasvaa 30 milj. eurolla v. 2017. Muita nykyisen hallituksen päättämiä toimintamenosäästöjä on esimerkiksi hankintaprosessin tehostaminen, jolla tavoitellaan 5 milj. euron säästöä v. 2017. Lisäksi toimintamenoihin kohdistuu edellisen vaalikauden perintönä vuosittainen 0,5 prosentin tuottavuussäästö, jonka säästöä kasvattava vaikutus v. 2017 on runsas 20 milj. euroa.

Turvapaikanhakijoihin liittyvät menot

Turvapaikanhakijatilanteesta johtuvat menoarviot vähenevät n. 180 milj. euroa vuodelle 2016 budjetoidusta. Turvapaikanhakijamääräksi oletetaan 10 000 hakijaa vuosina 2016 ja 2017. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saavien osuus arvioidaan 24 prosentiksi v. 2016 ja 30 prosentiksi v. 2017. Vastaanotto- ym. menot sisäministeriön hallinnonalalla vähenevät 287 eurolla vuodesta 2016. Oikeusministeriön hallinnonalalla turvapaikanhakijatilanteesta johtuvat menot vähenevät 4 milj. euroa. Kotouttamismenot puolestaan kasvavat turvapaikan saaneiden siirtyessä vastaanottokeskuksista kuntiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla menot kasvavat 37 milj. eurolla. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla menoarviot mm. kotokoulutukseen ja kunnille kotouttamisesta maksettaviin korvauksiin nousevat 53 milj. euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla menoarviot nousevat 16 milj. euroa verrattuna vuodelle 2016 budjetoituun.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 210,4 milj. euroa, missä on lisäystä 2,8 milj. euroa vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu valtioneuvostotasoisiin kehittämishankkeisiin ehdotetusta määrärahasta sekä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden toteutuksesta.

Valtioneuvoston kanslian pääluokan määrärahoilla tuetaan hallitusohjelman toteutumista. Hallitusohjelman kärkihankkeista ”Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri” kuuluu valtioneuvoston kanslian vastuulle. Lisäksi hallituksen kivijalkahankkeet kestävä kehitys ja hallituksen tulevaisuustyö ovat valtioneuvoston kanslian toteutettavina.

Hallituksen linjauksen mukaisesti valtion omistajapolitiikalla tavoitellaan yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävää tulosta. Valtion yhtiömuotoisen varallisuuden omistajaohjauksessa tavoitellaan nykyistä aktiivisemmin omistaja-arvon kasvua sekä arvonnousun käyttämistä yhteiskunnan kannalta tärkeän yritystoiminnan synnyttämiseen.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta vietetään v. 2017. Juhlavuoden ohjelma rakennetaan teemalla yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on synnyttää mukaansatempaava ja kiinnostava juhlavuosi, joka lisää yhteistä ymmärrystä Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä ja kansakunnan kehityksestä. Juhlavuoden ohjelman toteuttamiseen ehdotetaan 10,1 milj. euroa vuodelle 2017.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,1 mrd. euroa, mikä on 18,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin kehitysyhteistyömäärärahojen tason noususta. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 23 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 63 %, kriisinhallinnan 5 % ja muiden menojen 9 %.

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainhallinnolle ehdotetaan 247,1 milj. euroa, mikä on 7,4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 219,8 milj. euroa. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen rakenteen kehittämistä jatketaan Suomen edustautumisen tavat ja mallit -hankkeen linjausten pohjalta. Kehittämistyössä otetaan huomioon yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland -toimintamalli. Osana hallituksen kärkihankekokonaisuutta Team Finland -verkostoa on vahvistettu palkkaamalla kaupallis-taloudellisiin kysymyksiin keskittyviä erityisasiantuntijoita valittuihin Suomen edustustojen toimipisteisiin, josta aiheutuu v. 2017 1,6 milj. euroa lisämenoja. Toimintamenoissa on otettu huomioon kasvaneesta turvapaikanhakijamäärästä johtuvat lisääntyneet menot edustustoissa liittyen mm. perheenyhdistämisprosesseihin. Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa v. 2017—2019.

Ulkomailla sijaitsevien valtion omistamien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen omistajahallinta siirtyy valtiovarainministeriöstä ulkoasiainministeriöön 1.1.2017. Ulkoasiainministeriö jatkaa instituuttikiinteistötilojen vuokraamista nykyisille säätiövuokralaisille. Omistajahallinnan siirto ei vaikuta säätiöiden tulosohjaukseen. Vuoden 2017 aikana on tarkoitus peruskorjata Suomen Ranskan instituutin tilat Pariisissa, johon ehdotetaan 1,3 milj. euron lisämäärärahaa.

Kriisinhallinta

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on 37,9 milj. euroa, mikä on 11,1 milj. euroa vähemmän kuin v. 2016 varsinaisessa talousarviossa. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 15,4 milj. euroa. Määrärahaan sisältyy 0,5 milj. euron osuus rauhanvälittämiseen. Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattua henkilöstöä v. 2017 yhteensä n. 510 henkilöä.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 0,9 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan v. 2017 olevan 0,40 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 535,2 milj. euroa sekä 366 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2016 jälkeisille vuosille. Kehitysyhteistyölainoihin ehdotetaan 100 milj. euroa, Finnfundin pääoman korottamiseen 10 milj. euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin 30 milj. euroa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusavustuksiin ehdotetaan 87,2 milj. euroa sekä Itämeren, Barentsin ja Arktisen alueen yhteistyöhön 1,8 milj. euroa. Toiminnassa painotetaan ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa ja hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa sekä Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta tukevia hankkeita.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 915,8 milj. euroa. Kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon, hallinnonalan määrärahataso on 16,4 milj. euroa pienempi kuin v. 2016. Pääluokan määrärahoista ministeriön ja hallinnon osuus on 14 %, tuomioistuinten ja oikeusavun 46 %, ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan 11 %, syyttäjien 5 %, rangaistusten täytäntöönpanon 24 % ja vaalimenojen 1 %.

Oikeusturva

Tavoitteena on, että oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta, ja että oikeusturva toteutuu käytännössä. Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyviin talouden reunaehtoihin vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siitä tehtyjen linjausten pohjalta.

Käräjäoikeuksien määrää on tarkoitus vähentää muodostamalla suurempia yksiköitä. Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset lainsäädännön laadun parantamiselle ja hyödyntää tuomarien osaamista aiempaa monipuolisemmin sekä parantaa tuomioistuinten toiminnan tehokkuutta. Rakenneuudistuksessa pidentyvien etäisyyksien haittoja vähennetään lisäämällä sähköisiä asiointimahdollisuuksia ja paikasta riippumattomia työskentelytapoja.

Riidattomat velkomusasiat ja eräät muut siviilioikeudelliset asiat on tarkoitus keskittää muutamaan käräjäoikeuteen, mitä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 2017.

Oikeusaputoimistojen rakennetta uudistetaan lokakuussa 2016 voimaan tulevalla uudistuksella. Tavoitteena on keventää ja selkeyttää hallintoa, jotta voimavaroja voidaan jatkossa kohdentaa nykyistä enemmän asiakastyöhön. Tehostamistoimilla vastataan tiukkenevaan määrärahatilanteeseen. Rakenneuudistuksen voimaantulon johdosta vaikutukset näkyvät v. 2017 lukien. Kuudesta oikeusapupiiristä muodostetaan kuusi virastoa. Uudistuksessa ei ole tarkoitus tehdä muutoksia toimipaikkoihin.

Ulosottotoimen rakenneuudistuksessa tavoitteena on tietojärjestelmien, työnkulkujen ja organisaation kehittäminen. Asetettujen tavoitteiden mukaan hanke on valmis v. 2018.

Oikeusministeriön hallinnonalalla on käynnissä viisi laajaa toimintojen uudistamishanketta ICT:n avulla. Tarkoitus on tehostaa tuomioistuinten, syyttäjälaitoksen, ulosottolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa. Tietojärjestelmien kehittämiseen ehdotetaan 17 milj. euroa vuodelle 2017. Tämän lisäksi ehdotetaan 3 milj. euroa yleisten tuomioistuinten istuntosalien varustamiseksi aineistojen sähköisen käsittelyn edellyttämällä laitteistolla.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esitykseen (HE 32/2016) sisältyneet ehdotukset laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi. Muutokset tulivat voimaan 1.9.2016. Jatkossa oikeudellisena avustajana hallintoasian käsittelyssä on pääasiassa oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja oikeusapulain nojalla, mikä merkitsee painopisteen siirtymistä turvapaikka-asioissa nykyistä enemmän yksityisestä oikeusavusta julkiseen oikeusapuun.

Rikollisuuden torjunta

Tavoitteena on, että rikosvastuu toteutuu tehokkaasti, rikollisuus ja sen haitat vähenevät, ja että turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät. Korruption vastaisia toimenpiteitä toteutetaan v. 2016 laaditun strategian mukaisesti.

Valtiolle menetetyksi tuomittuja menettämisseuraamuksia vastaaviin korvauksiin ehdotetaan 8 milj. euron määrärahaa. Rikosasioissa asianomistajalla on mahdollisuus hakea Oikeusrekisterikeskukselta korvausta tapauksissa, joissa rikoksella saatu hyöty on tuomittu menetetyksi valtiolle ja menettämisseuraamus on pantu täytäntöön. Menettelyssä on kyse rikoksentekijän tai kolmannen henkilön saaman rikoshyödyn ja siihen liittyvän vahingonkorvauksen yhteensovittamisesta.

Vuonna 2017 valmistellaan syyttäjälaitoksen organisaatiouudistusta toiminnallisista lähtökohdista siten, että uusi organisaatio voi aloittaa vuoden 2018 alusta. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa kehitetään nykyisessä vankilaverkostossa. Toimintakyvyn turvaamiseksi Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan 3,7 milj. euron määrärahalisäystä. Hämeenlinnan naisvankilan, Keravan avovankilan ja Jyväskylän uudisrakennuksen rakentaminen alkavat vuoden 2017 aikana.

Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 1,5 mrd. euroa, mikä on 202 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lasku johtuu suurimmaksi osaksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tarvittavan arviomäärärahan pienenemisestä suhteessa edelliseen vuoteen. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen osuus on 49 %, Rajavartiolaitoksen 16 %, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 5 % sekä maahanmuuton 22 %.

Sisäisen turvallisuuden resursseja on kyetty lisäämään vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Sisäisen turvallisuuden palveluiden ja viranomaisten palvelukyvyn turvaamisesta huolehditaan koko maassa. Välttämättömiä sopeutustoimia joudutaan tekemään ennen kaikkea priorisoimalla tehtäviä ja voimavaroja sekä investointeja ja lykkäämällä hankintoja. Toukokuussa 2016 julkistetun sisäisen turvallisuuden selonteon pohjalta laaditaan sisäisen turvallisuuden strategia, jossa määritellään ne toimenpiteet, joilla Suomesta tulee maailman turvallisin maa asua, elää, yrittää ja tehdä työtä.

Poliisitoimi

Poliisitoiminta sopeutetaan käytössä oleviin resursseihin siten, että poliisien määrän laskua voidaan hillitä. Poliisikoulutuksen aloituspaikkamäärä nostetaan 400 henkilöön ja tähän tarkoitukseen ehdotetaan myönnettäväksi 0,4 milj. euron lisämääräraha. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon 2016 mukaan poliisien määrä vakiinnutetaan kuluvalla kehyskaudella n. 7 000 poliisin tasolle. Tehtävät suoritetaan tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla olosuhteiden vaatimassa tärkeysjärjestyksessä. Kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuudesta huolehditaan. Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään muun muassa teknisillä ratkaisuilla. Automaattista liikennevalvontaa lisätään. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa tehostetaan entistä paremmalla yhteistyöllä viranomaisten ja yksityissektorin välillä.

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on kansallista turvallisuutta uhkaavien tekojen ja hankkeiden ennalta estäminen ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin alueellinen toimintakyky varmistetaan ja jatketaan toimenpiteitä nykyisen toiminnallisen tietojärjestelmän uusimiseksi ja laajentamiseksi.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on vahvistaa sisäistä ja ulkoista turvallisuutta itärajalla. Rajanylitysliikenne pidetään turvallisena. Rajavartiolaitos pitää kriisivalmiuden ja kyvyn sotilaalliseen maanpuolustukseen korkealla tasolla. Rajavartiolaitos perustaa EU:n raja- ja merivartiojärjestelmän edellyttämän nopean toiminnan rajavartijareservin.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustoimen tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeriö jatkaa vuoden 2017 aikana hanketta, jonka tavoitteena on valmistella vuoden 2019 alusta voimaan tulevaksi tarkoitettu pelastustoimen uudistus. Uudistuksessa pelastustoimen tehtävät siirretään kunnilta maakuntatasolle.

Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoimintaa kehitetään ottamalla käyttöön viranomaisten yhteinen hätäkeskusjärjestelmä kaikissa hätäkeskuksissa.

Maahanmuutto

Maahanmuuttohallinnon toimintaan vaikuttaa turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä. Talousarvioesityksen määrärahat on mitoitettu 10 000 turvapaikanhakijan mukaan, vastaanottojärjestelmän piirissä on keskimäärin 13 000 henkilöä ja vastaanoton menot ovat arviolta 50 eur/hlö/kk. Myönteisen turvapaikkapäätöksen (arvio n. 30 % hakijoista) saaneet henkilöt sijoitetaan mahdollisimman nopeasti kuntiin. Vuoden 2017 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. Suomeen vaikuttavat myös EU:n yhteiset päätökset siirtää (ns. sisäiset siirrot) ja uudelleensijoittaa turvapaikanhakijoita EU:n sisällä.

Ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) tuoma tuottavuuden lisäys hyödynnetään täysimääräisesti työprosesseja kehittämällä. Sujuva ja nopea turvapaikkahakemusten käsittely hillitsee pitkällä tähtäimellä turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuksia, kun turvapaikanhakijoiden odotusaika vastaanottokeskuksissa ei pitkity.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2,8 mrd. euroa, missä on vähennystä 62,2 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna johtuen lähinnä materiaalihankintojen ajoituksesta ja toimintamenosäästöjen lisäyksestä.

Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkamenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakollinen kustannustasotarkistus. Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 85 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 38 % (914 milj. euroa). Sotilaallisen kriisinhallinnan osuus on 2 %.

Vuoden 2017 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja v. 2017 yhteensä 653 milj. euroa ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 1 290 milj. euroa.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1,9 mrd. euroa, mikä on 3,4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Toimintamenomäärärahoja vähentävät kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat säästöt joita on yhteensä n. 26 milj. euroa. Puolustusmateriaalihankinnoista on siirretty määrärahaa toimintamenoihin 40 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 479,8 milj. euroa, mikä on 65 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Tämä johtuu pääosin edellä mainitusta määrärahasiirrosta sekä aiemmin tehdyistä tilausvaltuuksien menoajoitusmuutoksista, mitkä vähentävät puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettavia määrärahoja yhteensä 99 milj. eurolla vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahoja vähentää lisäksi aiemmin kotimaisen teollisuuden työllisyyden tukemiseksi myönnetyn kertaluonteisen lisärahoituksen pieneneminen 4 milj. eurolla vuodesta 2016. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettavia määrärahoja lisäävät lähinnä hallitusohjelman mukainen määrärahalisäys, joka kasvaa 30 milj. eurolla vuoden 2016 talousarvioon verrattuna, sekä 8 milj. euron ennakollinen kustannustasotarkistus.

Talousarvioesitys sisältää kolme uutta tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettavan 519 milj. euron suuruisen Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2017 -tilausvaltuuden menot ajoittuvat vuosille 2017—2025. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 181 milj. euron tilausvaltuutta, jolla on tarkoitus hankkia mm. ajoneuvoja, varaosia sekä materiaalin huolto- ja ylläpitopalveluita. Tilausvaltuuden menot ajoittuvat vuosille 2017—2020. Ilmavoimien Vinka-koulutuksen korvaavan koulutusjärjestelmän ylläpito- ja lentokoulutuspalvelujen hankkimiseksi ehdotetaan 32 milj. euron tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2017—2024.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 47,0 milj. euroa, missä on lisäystä 10,4 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu pääosin Irakin koulutusoperaatiosta. Kriisinhallintaa käsitellään myös ulkoasiainministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 17 mrd. euroa, missä on vähennystä 350 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 51 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 29 % ja EU-maksujen 11 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on 4 %. Useimpia toimintamenomäärärahoja vähentävät hallitusohjelman mukaiset useat toimintamenoihin kohdistuvat säästöt.

Verotus ja tullitoimi

Verohallinnon toimintamenoja ehdotetaan vähennettäväksi n. 1,8 milj. eurolla ja Tullin toimintamenoja 11,4 milj. eurolla vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Esityksessä on huomioitu joidenkin verotustehtävien siirto Tullista Verohallinnolle. Verohallinto jatkaa Valmis-hanketta vaiheittaisilla käyttöönotoilla. Hankkeessa toteutetaan Verohallinnon sähköiset palvelut uudelle alustalle.

Tulli toteuttaa tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistuksen. Hallitusohjelmassa on päätetty auto-, valmiste- ja maahantuonnin arvonlisäverotuksen siirtämisestä Tullista Verohallintoon. Kansallisten verotustehtävien siirrosta huolimatta Tulli vastaa edelleen valmisteverotuksen ja maahantuonnin arvonlisäverotuksen merkittävistä valvonta- ja rikostorjuntatehtävistä ja hoitaa näiden verotuksen tietyissä maahantuontitilanteissa.

Valtion eläkemenot

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 4,8 mrd. euroa, missä on lisäystä n. 100 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kasvu johtuu indeksitarkistuksista, eläkkeiden volyymikasvusta sekä muutoksesta korkoennusteessa.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8,5 mrd. euroa, missä on vähennystä 444 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Valtionosuutta alentaa kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävä 356 milj. euron vähennys. Valtionosuutta vähentää lisäksi myös se, että vuodesta 2017 lukien perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksatus siirtyvät kunnilta Kelan tehtäväksi. Tähän muutokseen liittyen valtion ja kuntien välisen rahoitussuhteen (50/50 %) säilyttämiseksi kuntien rahoitusosuutta vastaava erä, 331 milj. euroa, vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määrärahasta. Valtionosuutta vähentävät myös indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvä leikkaus, 75 milj. euroa, sekä edellisellä vaalikaudella päätetty valtionosuuden leikkaus, 50 milj. euroa. Kuntien menoja alentavat säästötoimet, kuten alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen, vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen muutos ja vanhuspalvelulain eräiden osatehtävien poistaminen, on myös otettu huomioon valtionosuuden mitoituksessa.

Valtionosuudessa on huomioitu lisäyksinä omais- ja perhehoidon sekä vanhuspalveluiden kehittäminen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Kuntatalouden kannalta neutraalit veroperustemuutosten kompensaatiot kasvavat 390 milj. euroa.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osoitetaan lisärahoitusta. Uudistusten valmisteluun varattu rahoitus on yhteensä 21 milj. euroa valtiovarainministeriön pääluokassa. VM:n pääluokan määrärahat kohdistetaan erityisesti maakuntien hallinnon käynnistämiseen, palvelukeskusten perustamiseen ja ICT-muutostukeen.

Kuntataloutta, valtion tukea kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 7 Kuntatalous.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6,8 mrd. euroa, joka on 28,4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen valtionrahoituksen osuus on 49 %, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön 14 %, ammatillisen koulutuksen 11 %, opintotuen 12 % sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön 10 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuuksissa sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksessa on huomioitu kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat muutokset, joista tarkemmin luvussa 5.2. Hallinnonalan valtionosuuksia koskevien toimenpiteiden sisältöä ja vaikutuksia käsitellään tarkemmin kuntataloutta koskevassa luvussa 7.

Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan. Esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että kunnille mahdollistetaan esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana. Digitaalisia oppimisympäristöjä otetaan käyttöön ja pedagogiikkaa uudistetaan. Alaikäisten tunnistautumisratkaisua kehitetään osana kansallista palveluarkkitehtuuria. Yleissivistävässä koulutuksessa edistetään siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja ja kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön. Koulutuspilvipalvelujen standardointia edistetään. Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Kielitaidon vahvistamista jatketaan tukemalla kielikylpytoimintaa ja kielikokeiluilla.

Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistamista valmistellaan. Tavoitteena on, että lukiokoulutuksen vaikuttavuus, laatu ja tehokkuus parantuvat ja että lukiokoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan. Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto toteutetaan tutkinnossa asteittain vuoteen 2019 mennessä.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi toteutetaan ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin tarkoituksena on poistaa koulutuksen päällekkäisyyksiä sekä raja-aidat nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen väliltä ja koota koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi huolehtien samalla kattavasta koulutustarjonnasta. Reformissa luodaan uusi ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä sekä otetaan käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi ja tutkinnon suorittamistapa. Rahoitusjärjestelmän uudistuksilla tavoitellaan koulutuksen järjestämisen tehostumista lisäämällä opintosuoritusten ja koulutuksen vaikuttavuuden painoarvoa rahoituksen määräytymisessä. Lisäksi tavoitteena on parantaa koulutuksen läpäisyä, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista, mahdollistaa eri koulutuksen järjestämismuotojen yhdistely sekä lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Reformin valmistelu saatetaan päätökseen vuoden 2017 aikana, ja uudistukset tulevat voimaan pääsääntöisesti vuoden 2018 alusta lukien.

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistämiseksi nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkamiseen kohdistetaan 10 milj. euron lisärahoitus.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakoulut jatkavat toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa keskenään sekä tutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena on osaamisen kokoaminen ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkaminen. Voimavaroja keskitetään harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin.

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, joustavia opiskelumahdollisuuksia, aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja työurat pitenevät.

Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen puitteissa tehostetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja sen vaikuttavuutta sekä suunnataan voimavaroja uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään 30 milj. eurolla nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseksi.

Opintotuki

Opintotukijärjestelmän uudistamisen pitkän aikavälin säästövaikutus on n. 112 milj. euroa. Korkea-asteen ja toisen asteen opintorahan tasoja yhtenäistetään 250,28 euroon kuukaudessa 1.8.2017 alkaen. Samalla luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Tutkintokohtainen tukiaika lyhenee kahdella kuukaudella. Opintolainan valtiontakauksen määrää nostetaan. Opiskelijan omat tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin ja niitä tarkistetaan määräajoin kuitenkin niin, että tulorajat eivät laske. Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrän korotusta kohtuullistetaan 15 prosentista 7,5 prosenttiin.

Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Muutos on julkisen talouden näkökulmasta kustannusneutraali ja siitä johtuvat lisäkustannukset katetaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta.

Taide ja kulttuuri

Kulttuurin toimialan valtionavustuspolitiikkaa ja valtionosuusjärjestelmiä kehitetään aiempaa strategisemmiksi. Kulttuuriperintöpolitiikkaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja ohjelmaohjausta kehitetään vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Kulttuuriperintöaineistojen digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä lisätään.

Yleisistä kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta maksettavan lainauskorvauksen tasoa nostetaan muiden Pohjoismaiden tasolle, 15,6 milj. euroon, v. 2017 (sisältäen arvonlisäveron).

Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen avulla edistetään taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ja saavutettavuutta kaikille kansalaisille lisäämällä taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Lasten ja nuorten taiteen ja kulttuurin harrastamista tuetaan viemällä harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen. Näitä tavoitteita edistetään taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden kärkihankkeessa.

Liikuntatoimi

Tavoitteena on koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja sen avulla osallisuuden kasvattaminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Liikkuva koulu -ohjelman tuki laajennetaan kattamaan kaikki perusasteen koulut. Eettistä ja yhteiskuntavastuullista huippu-urheilutoimintaa ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia tuetaan.

Nuorisotyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palvelut pyritään varmistamaan ja samalla kehittämään kyseisiä työmuotoja vastaamaan entistä paremmin nuorten tarpeisiin. Määrärahaan esitetään 4,5 milj. euron lisäystä. Tavoitteena on vahvistaa nuorten elämänhallintaa ja vähentää nuorisotyöttömyyttä, ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä ja kehittää olemassa olevia prosesseja nuorten tukemiseen.

Rahapelitoiminnan voittovarojen käyttö

Rahapelitoiminnan voittovaroja arvioidaan kertyvän hallinnonalan hyväksi 545,7 milj. euroa, josta 19,4 milj. euroa on rahastoituja jakamattomia voittovaroja. Voittovaroista käytetään vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista 23 % rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoilla ja taiteen, kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 64 %.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,5 mrd. euroa, missä on vähennystä 14,4 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Tulokertymäarvio vuodelle 2017 on 886 milj. euroa, mikä on 84 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista hallinnon ja tutkimuksen osuus on 5 %, maaseudun kehittämisen 13 %, maa- ja elintarviketalouden 72 %, luonnonvaratalouden 8 %, Metsähallituksen 0,2 % sekä maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen 2 %.

Hallinto ja tutkimus

Hallinto ja tutkimus -luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön ja hallinnonalan merkittävimmän tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen, menot. Toimintamenojen määrärahat vähenevät 8,8 milj. eurolla johtuen valtion tutkimusrakenneuudistuksesta sekä virastojen ja laitosten toimintamenoihin kohdistetuista säästöistä.

Maaseudun kehittäminen

Maaseudun kehittämisen määrärahat kasvavat 22,3 milj. eurolla johtuen lähinnä maaseutuohjelman toimeenpanon etenemisestä. Maaseudun kehittämistä tuetaan muun muassa maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020 (maaseutuohjelma) sekä työ, joka tehdään maaseutupolitiikan neuvostossa ja saaristoasiain neuvottelukunnassa. Luopumistukeen ja -korvauksiin varattu määräraha vähenee tarkentuneiden tarve-arvioiden mukaisesti.

Maa- ja elintarviketalous

Määrärahat vähenevät 24,8 milj. eurolla, mikä johtuu pääosin EU-tulotuen maksuaikataulujen normalisoitumisesta. Määrärahaa käytetään biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyisen kasvun parantamiseen. Samalla varmistetaan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus. Maatalouden kannattavuustilanteen vuoksi hallitus päätti vuosien 2017—2020 julkisen talouden suunnitelmassaan 20,3 milj. euron lisäyksestä luonnonhaittakorvauksien ja 6,7 milj. euron lisäyksestä kansallisen tuen määrärahan kehystasoihin vuodelle 2017.

Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategisen painopistealueen kärkihankerahoituksena 38 milj. euroa (11 milj. euroa v. 2016), joka on tarkoitettu siirrettäväksi Maatilatalouden kehittämisrahastoon. Kärkihankerahoitusta kohdennetaan myös vientiä ja kotimaisten elintarvikkeiden käyttöä edistäviin toimiin 2,5 milj. euroa (1 milj. euroa v. 2016) kauppataseen saamiseksi nousuun.

Luonnonvaratalous

Määrärahat kasvavat 1,2 milj. euroa, mikä osin johtuu Biotalous ja puhtaat ratkaisut –kärkihankerahoituksen kasvusta. Luonnonvaratalouden, jonka muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat, tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö ja niihin liittyvien riskien hallinta.

Maanmittaus ja tietovarannot

Määrärahat vähenevät 2,8 milj. eurolla johtuen säästöjen lisäyksestä sekä tilusjärjestelyjen lisäyksen poistosta. Tietovarantojen avaamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3,2 mrd. euroa, missä on lisäystä 303,4 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon. Pääluokan määrärahoista liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen osuus on 59 %, liikenteen viranomaispalvelujen 2 %, liikenteen tukemisen ja ostopalvelujen 6 %, viestintäpalvelujen ja -verkkojen 16 % ja sää-, meri- ja ilmastopalvelujen 1 %.

Hallinnonala luo toimivan markkinaympäristön erilaisten liikenne-, viestintä- ja digitaalisten palveluiden kysynnälle ja tarjonnalle siten, että syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä sekä palvelujen valikoima kasvaa. Sääntelyä sujuvoitetaan ja hallinnollista taakkaa kevennetään. Vanhentuneita tai markkinatoimijoiden toimintaa haittaavia normeja poistetaan. Uusia toimintatapoja edistetään kokeiluin ja innovatiivisin hankinnoin.

Liikenne- ja viestintäpalvelut järjestetään lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Tilanteissa, joissa riittävät liikennepalvelut eivät ole markkinaehtoisesti toteutettavissa, varmistetaan palvelujen perustasoa. Media-alalla hallinnonalan toimilla varmistetaan, että suomalainen media-ala säilyttää elinvoimaisuutensa ja kilpailukykynsä internetin kehityksen ja digitalisaation muokkaamassa kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.

Hallinnonala pyrkii toimenpiteillään luomaan nykyistä paremmat edellytykset datan hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Hallinnonalan tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin. Lisäksi ylläpidetään ja kasvatetaan tietoturvaosaamista ja riskienhallintaa.

Viestintäpolitiikka

Viestintäverkkojen osalta panostetaan siihen, että uusien digitaalisten ja automaatiota hyödyntävien palveluiden tarvitsemien langattomien ja kiinteiden viestintäyhteyksien tarjonta sekä huippunopean laajakaistan kaupallinen saatavuus paranevat. Viestinnän hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 31,9 milj. euron toimintamenot rahoitetaan 11,0 milj. euron määräraharahoituksella ja loput viraston maksutuloilla. Valtakunnallista haja-asutusalueiden laajakaistahanketta toteutetaan aiemmilta vuosilta siirtyneillä määrärahoilla (25,2 milj. euroa). Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 508 milj. euroa.

Liikennepolitiikka

Väylänpidossa panostetaan erityisesti liikenneväylien kuntoon ja laatuun. Tavoitteena on korjausvelan kasvun merkittävä hidastuminen. Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja yhteen sovitetaan siten, että maamme kilpailukyky vahvistuu. Liikenteen hinnoittelulla vaikutetaan rahoitusnäkökulman lisäksi liikenteen ohjaamiseen. Liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvitetään. Tavoitteena on luoda pitkän aikavälin edellytykset liikenteen infrastruktuurin ja ylläpidon kestävälle rahoitukselle.

Liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion liikenneväylillä sekä liikennejärjestelmän toimivuudessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vastaavan Liikenneviraston toimintamenoihin osoitetaan 74 milj. euroa. Perusväylänpidon menoiksi arvioidaan 1,329 mrd. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 1,279 mrd. euroa. Korjausvelan vähentämiseen käytetään 304 milj. euroa, josta kärkihankerahoitusta on 200 milj. euroa ja 104 milj. euroa siirtoa väylähankkeiden kehittämismomentilta. Lisäksi Helsinki—Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnitteluun ehdotetaan 40 milj. euroa, josta 10 milj. euroa kohdistuisi vuodelle 2017. Liikenneinvestointeihin ml. jälkirahoitus- ja elinkaarihankkeet ehdotetaan 444 milj. euroa. Vuonna 2017 ehdotetaan aloitettavaksi uusina investointihankkeina Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen (165 milj. euroa), vt 4 Oulu—Kemi (125 milj. euroa), vt 5 Mikkeli—Juva (121 milj. euroa) ja vt 12 Lahden eteläinen kehätie (198 milj. euroa).

Liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin liittyvistä liikenteen viranomaispalveluista vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikenteen viranomaispalvelujen menoiksi arvioidaan 140 milj. euroa, josta 91 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 49 milj. euron määrärahalla. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen ehdotetaan 9,1 milj. euron määräraha, jota vastaava tulo on otettu huomioon tuloarviossa.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan 209,2 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen osoitetaan 105 milj. euroa, joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 84 milj. euroa sekä saariston yhteysalusliikennepalvelujen ylläpitoon, ostoihin ja ostosopimuksiin 18 milj. euroa.

Tutkimus

Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 72 milj. euroa, josta 26 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 45,2 milj. euroa määrärahalla. Säätutkaverkoston korjausinvestointien rahoittamiseksi esitetään 1 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,9 mrd. euroa, jossa on vähennystä 8 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ministeriön organisaatiouudistuksista johtuen määrärahoja on siirretty lukujen 01, 20, 30 ja 50 välillä. Nykyisellä rakenteella pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 9 %, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan 29 %, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan 20 %, yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän 3 %, alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan 15 %, energiapolitiikan 16 % ja kotouttamisen 8 %.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 271,4 milj. euroa, joka on 13,2 milj. euroa vähemmän kuin v. 2016 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) toimintamenoihin kohdistuvista erilaisista säästö- ja tehostamispäätöksistä.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Politiikkalohkolle ehdotetaan 860 milj. euroa, missä on 65,5 milj. euroa vähennystä vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennys aiheutuu määrärahavähennyksistä, jotka kohdistuvat pääosin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ja lainoihin Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan. Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoiminnan aiemmin myönnettyjen luottojen maksatuksiin ehdotetaan 82,4 milj. euroa, jossa on vähennystä 23,9 milj. euroa.

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustus valtuudeksi ehdotetaan 240,5 milj. euroa ja lainavaltuudeksi 147 milj. euroa. Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin.

Tekesin avustusvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 9,5 milj. eurolla audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen käyttöönotosta johtuen. Uuden kannustimen tavoitteena on nostaa Suomen kilpailukykyä sekä kotimaisten että kansainvälisten tuotantojen toteuttamispaikkana.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamisen määrärahaksi ehdotetaan 29,5 milj. euroa. Teollisuussijoituksen vuoden 2017 määräraha suunnataan suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin rahastoihin pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi Suomessa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahaksi ehdotetaan 595,3 milj. euroa, jossa on vähennystä 155,2 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennys aiheutuu pääosin julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahojen vähennyksestä.

Julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahaksi ehdotetaan 422,2 milj. euroa, jossa on vähennystä 163,2 milj. euroa edellisvuoden varsinaiseen talousarvioon nähden. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi, jonka mukaisesti aktiivitoimenpiteiden määrää lisätään laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta. Valtion työttömyysetuuksiin osoittamia määrärahoja käytetään liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Palkkatuettua työtä ja yrittäjiksi ryhtyville työttömille maksettavaa starttirahaa rahoitetaan työttömyysetuuksiin varatuista määrärahoista siten, että niistä rahoitetaan peruspäivärahan määrä ja sen ylittävä osa rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Käyttötarkoituksen laajentamisella vastataan nykyistä paremmin työttömien palvelutarpeisiin. Tämän johdosta momentilta 32.30.51 siirretään STM:n pääluokan momenteille 33.20.50, 51 ja 52 yhteensä 151 milj. euroa. Momentin määrärahan mitoitukseen vaikuttavat myös mm. julkisen talouden sopeutustoimet (-20 milj. euroa).

Osana hallituksen työllisyyspakettia TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 17 milj. euron lisäystä käytettäväksi palvelutoiminnan tehostamiseen siten, että kaikille työttömille työnhakijoille laaditaan työllistymissuunnitelma ja järjestetään 3 kuukauden välein haastattelu sekä varmistetaan sanktiosäännöstön toimeenpano nykylainsäädännön puitteissa.

Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron maakunnille vuoden 2019 alusta lähtien. Vuosina 2017—2018 toteutetaan työnhakija- ja työnantajalähtöisen työllisyyspalvelun alueellisia kokeiluja, joilla luodaan työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen hallinnonalarajat ylittävä toimintamalli. Kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu siirretään maakunnalliselle toimijalle.

Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. TE-toimiston tehtäväksi määritellään yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään. Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Tavoitteena on malli, jossa nuori saa tukea monialaisen palveluperiaatteen mukaisesti.

Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

Politiikkalohkon määrärahaksi ehdotetaan 76,3 milj. euroa, jossa on vähennystä 9,3 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin palkkaturvan määrärahojen pienentymisestä. Hallitusohjelman mukaisesti yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä puretaan. Lisäksi toteutetaan hallinnonalan lupa- ja ilmoitusmenettelysäännösten karsiminen ja keventäminen. Kilpailulainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kilpailurikkomuksesta vahinkoa kärsineiden asema paranee. EU:n direktiiviuudistuksen mukaisesti saatetaan voimaan säännökset, jotka selkeyttävät ja helpottavat korvauksen hakemista kilpailurikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta.

Hallitus antoi kesäkuussa 2016 esityksen hankintamenettelyä koskevaksi uudeksi lainsäädännöksi, johon liittyen Kilpailu- ja kuluttajavirastolle esitetään tehtäväksi valvoa erityisesti laittomia suorahankintoja. Uusien tehtävien hoitamiseen Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenoihin ehdotetaan 1 milj. euron lisämäärärahaa.

Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 437,5 milj. euroa, jossa on kasvua 95,3 milj. euroa. Kasvu aiheutuu osin määrärahasiirroista ja osin määrärahojen kasvusta momentilla EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin. Momentin määrärahat ovat 357 milj. euroa, jossa on kasvua 115 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahan nousu johtuu osin suoritusvarauksen ennakkobudjetoinnista. Määrärahan kasvuun vaikutta myös osin maksatusten ajoittuminen vuodelle 2017, sillä maksatukset eivät ole toteutuneet suunnitelmien mukaan aiempina vuosina.

Energiapolitiikka

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 464,5 milj. euroa, jossa on lisäystä 81,1 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon nähden. Määrärahojen kasvu aiheutuu pääosin lisäpanostuksista uusiutuvaan energiaan ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuen käyttöönotosta.

Uusiutuvan energian tuotantotukeen varatut määrärahat kasvavat 39 milj. eurolla ja hallituksen kärkihankerahoitus momentilla Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki 20 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki, johon ehdotetaan 43,0 milj. euron määrärahaa vuodelle 2017. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta. Laissa määritellyt hiilivuodon riskille erityisen alttiit toimialat voisivat saada tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkön hinnan kompensoimiseksi. Lain voimaantulo edellyttää, että Euroopan unionin komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvän valtiontuen.

Kotouttaminen

Kotouttamispolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 223,0 milj. euroa, joka on 58,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu korvausten piiriin kuuluvien henkilöiden määrän voimakkaasta kasvusta.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 14,6 mrd. euroa, joka on 1,5 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat määrärahalisäykset aiheutuvat kilpailukykysopimuksen mukaisista toimenpiteistä, perustoimeentulotuen maksatuksen siirrosta Kansaneläkelaitokselle (KELA), opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen, oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvista menoista sekä palkkatuen ja starttirahan osittaisesta siirrosta työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta. Myös hallitusohjelman mukaisten uudistusten toteuttaminen sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistukset muuttavat määrärahatarvetta.

Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 28 %, työttömyysturvaan 19 %, maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan 1 % sairausvakuutukseen 13 %, avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 2 %, veteraanien tukemiseen 2 %, kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon 1 %, tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1 % sekä hallintoon ja valvontaan 1 %.

Julkisen talouden suunnitelmassa päätetty hallitusohjelman liitteen 6 indeksisäästöihin sisältyvien menojen kokonaisuuteen kohdistettu säästö toteutetaan kansaneläkeindeksin pistelukua alentamalla ja asumistukien ja lapsilisien määräytymistekijöitä muuttamalla. Perustoimeentulotuen vaikutus huomioiden säästötoimenpiteiden nettovaikutus on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa 67,3 milj. euroa. Talousarvioehdotuksessa on otettu huomioon 1.3.2017 voimaan tuleva sukupuolineutraali avioliittolaki.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Genomistrategian toimeenpanoon ehdotetaan 5,8 milj. euron määrärahaa. Strategian mukaisesti Suomeen perustetaan genomikeskus, jolla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle. Koska genomitietoa hyödyntävä tutkimus tapahtuu pitkälti biopankkitoiminnan puitteissa, tehostetaan samalla myös julkisten biopankkien toimintoja ja varmistetaan tehokas yhteistyö genomikeskuksen kanssa. Lisäksi perustetaan kansallinen syöpäkeskus. Perustamiskustannuksiin kohdennetaan kaikkiaan yhteensä 17 milj. euroa v. 2017—2020.

Työllisyyden edistäminen

Palkkatuen ja starttirahan perusosaa vastaava tuen rahoitusosuus 151,1 milj. euroa siirretään työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta sosiaali- ja terveysministeriöön. Palkkatuetun työn ja starttirahan rahoitusjärjestelmiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että em. palveluja rahoitettaisiin myös valtion työttömyysetuusmäärärahoista. Työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevien kulukorvauksen poistaminen säästää valtion menoja n. 29 milj. euroa. Kulukorvauksen maksaminen työkokeilun ajalta ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille lisää valtion kustannuksia 7 milj. eurolla. Edellä mainittujen muutosten ylijäämällä mahdollistetaan palkkatukea saavien määrän lisääminen. Matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus yhdistetään liikkuvuusavustukseksi. Uudistusten myötä starttirahaan ja palkkatukeen on yhteensä käytettävissä n. 257 milj. euroa.

Kannustinloukkujen purkamiseksi nuorten kuntoutusraha ja nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha korotetaan takuueläkkeen tasolle, ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahan käyttö laajennetaan myös yleissivistävään koulutukseen, kaikille nuoren kuntoutusrahaa saaville maksetaan myös matkakorvausta ja koulutarvikemäärärahaa ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä sidotaan KEL-indeksiin. Ehdotus lisää valtion menoja 14,2 milj. euroa.

Toimenpiteet ovat osa hallituksen kärkihankkeita työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi sekä työvoimahallinnon uudistamiseksi työllisyyttä tukevaksi.

Nuorten naisten tasa-arvoisen kohtelun, työllistymisen edistämisen sekä perhevapaista työnantajille aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi esitetään työnantajille maksettavaa kertakorvausta, jonka kustannusvaikutus on vuositasolla 75 milj. euroa ja 45 milj. euroa v. 2017. Lisäkustannukset rahoitetaan työnantajien sairausvakuutusmaksulla, joten se ei vaikuta valtion menoihin.

EU:n direktiivit kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä sekä kausityöntekijänä työskentelyä varten on huomioitu talousarviovalmistelussa. Direktiivi yrityksen sisällä siirtyvistä työntekijöistä vaikutus sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa on arviolta 5,6 milj. euroa ja kausityöntekijädirektiivin arviolta 4,2 milj. euroa.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukselle, perustoimeentulotuelle ja eräille palveluille ehdotetaan määrärahoja 4,1 mrd. euroa, mikä on 731,4 milj. euroa enemmän kuin v. 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin perustoimeentulotuen ja asumistuen määrärahojen kasvusta sekä opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin, joka toteutetaan julkisen talouden näkökulmasta kustannusneutraalisti. Siirrosta aiheutuvat lisämenot katetaan jättämällä enimmäisasumismenot korottamatta ja alentamalla kuntaryhmien 3 ja 4 enimmäisasumismenoja 4 %:lla.

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksatus siirtyvät kunnilta KELAn tehtäväksi vuoden 2017 alusta lukien. KELA:n toimintakuluihin lisätään siirrosta johtuen 27,3 milj. euroa. Siirrosta johtuen määrärahan tarve perustoimeentulon momentilla kasvaa 478,6 milj. euroa. Kuntien osuus perustoimeentulotuen arvioiduista menoista vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta 28.90.30.

Indeksisidonnaisten menojen säästön toteuttamiseksi yleisen ja eläkkeensaajien asumistuen sekä lapsilisien määräytymistekijöitä muutetaan siten, että valtion menot alenevat 67,3 milj. euroa v. 2017.

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on huomioitu yhteensä 105 milj. euron määrärahalisäyksinä v. 2017. Määrärahaa esitetään lisättäväksi lapsilisämomentille, yleiseen asumistukeen varattavaan rahoitukseen, työmarkkinatuen momentille sekä sairausvakuutuksen valtion rahoitukseen.

Sosiaalivakuutusmaksut

Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2014 2015 2016 2017
         
Työnantajat:        
Sairausvakuutus        
Kaikki työnantajat 2,14 2,08 2,12 1,06
         
Työttömyysvakuutus1)        
alempi maksu 0,75 0,80 1,00 0,80
ylempi maksu 2,95 3,15 3,90 3,30
         
Työeläkevakuutus2)        
Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu 17,75 18,00 18,00 17,95
         
Vakuutetut:        
Sairausvakuutus        
Sairaushoitovakuutus        
— Sairaanhoitomaksu        
Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot) 1,49 1,49 1,47 1,45
Palkansaajat ja yrittäjät 1,32 1,32 1,30 0,06
         
Työtulovakuutus        
— Päivärahamaksu        
Palkansaajat 0,84 0,78 0,82 1,54
Yrittäjät 0,97 0,91 0,91 1,61
         
Työttömyysvakuutus 0,50 0,65 1,15 1,60
         
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 5,55 5,70 5,70 6,15
53 vuotta täyttäneet 7,05 7,20 7,20 7,65
         
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:        
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 23,3 23,7 23,6 24,1
53 vuotta täyttäneet 24,8 25,2 25,1 25,6
         

1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2015 raja on 2 025 000 euroa ja v. 2016 2 044 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen 0,4 prosenttiyksikön suuruinen alennus vuonna 2016, joka on kohdennettu sekä työntekijöille että pienille työnantajille

Sairausvakuutus

Sairausvakuutuksen rahoitukseen ehdotetaan määrärahoja 1,9 mrd. euroa, mikä on 0,7 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamisen, palkansaajien sairaanhoitomaksujen alentamisen ja vakuutettujen päivärahamaksun noston seurauksena sairausvakuutuslaista aiheutuvat menot lisääntyvät 706 milj. eurolla. Pienituloisimpien palkansaajien maksurasitukseen tehdään 30 milj. euron kevennys osana ehdotettuja veroperustemuutoksia.

Lääkekorvauksia alennetaan vuoden 2017 alusta lukien 134 milj. eurolla, josta valtion osuus 60 milj. euroa.

Sairaanhoidon kustannusten korvaamista yksityisen terveydenhuollon palveluista jatketaan edelleen vuoden 2018 loppuun saakka silloin, kun palvelut on järjestetty kunnallisissa tiloissa. Esitys lisää valtion menoja 0,1 milj. euroa.

Sairaus- ja kuntoutusrahojen tulorajoja ja korvausastetta ehdotetaan alennettavaksi ylimpien tulorajojen osalta, jolloin työtulovakuutuksen kustannukset pienenisivät vuositasolla 25 milj. euroa ja 18 milj. euroa v. 2017. Toimenpiteellä ei ole vaikutusta valtion menoihin.

Eläkkeet

Eläkkeisiin ehdotetaan 4,5 mrd. euroa määrärahoja, mikä on 47 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. KELA:n toimihenkilöeläkkeiden eläkevastuun katteena olevien eläkevastuurahastojen varojen kattamisprosenttia lasketaan, jotta se vastaa julkisen ja yksityisen sektorin eläkevarojen rahastoimisastetta. Tämä vähentää valtion osuutta Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista 6,5 milj. eurolla. Lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvän eläkkeen valtion osuuden maksaminen muutetaan ennakkomenettelyksi.

Yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille kohdistetaan kertaluonteinen eläketuki. Eläketuki koskee 5 vuotta työttömänä olleita yli 60-vuotiaille ja sen nettovaikutus STM:n pääluokassa on 38 milj. euroa.

Indeksimuutokset ja palkkakerroin

KEL- ja KHI-sidonnaisten etuuksien indeksikorotukset jätetään tekemättä 2017–2019. Lisäksi indeksisidonnaisten menojen säästöjen toteuttamiseksi kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan v. 2017.

  2014 2015 2016 2017
         
Työeläkeindeksi 2 509 2 519 2 519 2 533
KEL-indeksi 1 630 1 637 1 631 1 617
KHI-indeksi, % 1,0 -0,2 0,4 1,1
Palkkakerroin 1,35 1,36 1,37 1,39

Työttömyysturva

Työttömyysturvan määrärahoiksi ehdotetaan 2,8 mrd. euroa.

Hallitusohjelman mukaisen 200 milj. euron säästön toteuttamiseksi omavastuuaikaa pidennetään, ansiosidonnaisen työttömyysturvan korotusosia pienennetään, pitkän työuran korotusosasta luovutaan kokonaan ja työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa lyhennetään 100 päivällä. Muutos säästää valtion menoja 20 milj. euroa.

Ulkomaalaislain perusteella oleskeluluvan Suomesta saaneille työttömille työnhakijoille ehdotetaan maksettavan työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea. Muutoksen arvioidaan vähentävän työmarkkinatukimenoja 3,4 milj. eurolla ja lisäävän toimeentulotukimenoja 1 milj. eurolla v. 2017.

Valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta. Tuen enimmäispituutta lyhennetään 15 kuukauteen ja perusosaa alennetaan 15 prosenttia.

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 226,9 milj. euroa, mikä on 9,0 milj. euroa vähemmän kuin v. 2016 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoista 104,5 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 57,0 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 16,0 milj. euroa rintamalisiin ja 41,3 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 6,7 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,5 milj. euroa.

Sotavammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 20 milj. euron lisäys rahapelitoiminnan tuottovaroista. Lisäksi määrärahassa on huomioitu kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavan haitta-asterajan alentaminen 1.1.2017 lähtien lievävammaisille sotainvalideille 15 prosentista 10 prosenttiin, jonka kustannusvaikutus on 4,7 milj. euroa v. 2017.

Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Kuntien järjestämälle sosiaali- ja terveydenhuollolle ehdotetaan määrärahoja 181,8 milj. euroa, joka on 22,0 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin siitä, että valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (mom. 33.60.50) ei enää myönnetä erillistä valtionavustusta.

Hallituksen hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan 56 milj. euroa vuodelle 2017, jossa on lisäystä 32,5 milj. euroa. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti osoitetaan 1,5 milj. euroa v. 2017.

Turvakotipaikkojen lisäämiseksi toiminnan rahoitukseen ehdotetaan yhteensä 13,6 milj. euron määrärahaa, jossa on lisäystä 2,0 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtion rahoituksen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan ehdotetaan olevan edellisvuoden tasolla eli 29 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmisteluun ja tukeen ehdotetaan määrärahaa n. 5,6 milj. euroa, mikä on 3,4 milj. enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi valtakunnallisen SoteDigi-muutosohjelman rahoitukseen on varattu 3,0 milj. euroa. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen laskee 3 milj. euroa ja valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen nousee 1,6 milj. euroa.

Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle ehdotetaan 34,5 milj. euroa, mikä on 9,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu rokotteiden hankinnan määrärahojen kasvusta. Vesirokkorokote ehdotetaan sisällytettäväksi kansalliseen rokotusohjelmaan, mikä lisää määrärahatarvetta 4,2 milj. eurolla. Puutiaisaivokuumerokote (TBE) ehdotetaan sisällytettäväksi kansalliseen rokotusohjelmaan kaikille niille alueille, joilla ilmaantuvuus ylittää 15/100 000 tapausta vuodessa. Ahvenanmaan lisäksi rokotetta tarjotaan jatkossa Paraisten ja Simon kuntien asukkaille sekä näillä alueilla yli 4 viikkoa luonnossa liikkuville muiden kuntien asukkaille. Laajennuksen kustannusarvio on n. 120 000 euroa.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 8,3 milj. euroa edellisvuoden tasosta ja ovat 162,2 milj. euroa. Lasku johtuu vuoden 2016 alusta voimaan tulleesta lomituslain muutoksesta ja tarvearvion muutoksesta. Lomituspalvelujen hallintomenoihin ehdotetaan 16,1 milj. euron määrärahaa. Maatalouden kriisipakettiin liittyen määrärahassa on huomioitu lomitustoimintaan lisäyksenä 10 milj. euroa, joka käytetään mm. viljelijöiden maksujen alentamiseen, sekä maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseen 1 milj. euroa.

Virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan 180,5 milj. euroa, jossa on huomioitu yhteensä 8,6 milj. euron säästötoimenpiteet. Suurimmat säästöt syntyvät strategisen tutkimuksen rahoitusvälineestä 3,9 milj. euroa, sektoritutkimussäästöstä 3,1 milj. euroa sekä muista toimintamenosäästöistä 1,6 milj. euroa.

Rahapeliyhtiöiden yhdistämiseen liittyen Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminto siirretään ministeriön yhteyteen 2017 alusta lukien. Tähän liittyen ministeriön toimintamenomomentilla on huomioitu 3,38 milj. euron lisäys, joka vastaa puolta avustustoiminnan arvioiduista kustannuksista. Määräraha katetaan peliyhtiön tuottomomentilta 12.33.90 ja toinen puoli kustannuksista laskutetaan peliyhtiöltä.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 180,1 milj. euroa, mikä on 21,8 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Vähennyksestä 8 milj. euroa johtuu Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien rahoituksen supistuksesta, koska suojelutoimenpiteet on saatettu loppuun jo perustetuilla luonnonsuojelualueilla sekä 5 milj. euroa vesien- ja ympäristön hoidon määrärahojen vähennyksestä. Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 35 %, ympäristön ja luonnonsuojelun 51 % sekä yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 14 %.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpano sekä Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan ympäristöministeriön pääluokassa kaikkiaan n. 29,4 milj. euroa. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuisto avataan kesäkuussa 2017.

Itämeren tilan parantamista edistetään kansainvälisenä ja kansallisena eri hallinnonalojen yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat erityisesti maataloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseen. Merentutkimusalus Arandaa peruskorjataan. Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ehdotetaan avustuksena 0,5 milj. euron lisämäärärahaa uuden huoltoaluksen hankintaa varten.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Asumisen tuet maksetaan valtion asuntorahastosta korjausavustuksia lukuun ottamatta. Talousarvioesitykseen sisältyy useita asuntorakentamista edistäviä toimia osana työllisyyden edistämiseksi päätettyä kokonaisuutta. Asuntorakentamista tullaan lisäämään liittämällä lyhyiden korkotukilainojen valtuus osaksi yleistä korkotukilainavaltuutta ja nostamalla asumisoikeusasuntojen valtuutta 160 milj. eurolla. Asuntorahastosta maksettavia korkotukivaltuuksia valtion tukemaan asuntotuotantoon kohdennetaan kaiken kaikkiaan 1 410 milj. euroa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain perusteella. Lisäksi 40 vuoden korkotukilainoja koskeva omavastuukorko alennetaan nykyisestä 3,4 %:sta 1,7 %:iin vuoden 2019 loppuun asti sekä muutetaan lainanlyhennysohjelmat etupainotteiseksi rahoituksen saannin helpottamiseksi talojen tullessa peruskorjausikään. Tulorajat otetaan pääkaupunkiseudulla käyttöön valtion tukemissa asunnoissa ja rajaksi asetetaan 3 000 euroa. Erityisryhmien investointiavustusten myöntämisvaltuus nostetaan 130 milj. euroon ja tuki kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudun MAL- sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 milj. euroa. MAL- sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 milj. euroa. Korjausavustuksiin on varattu 35 milj. euroa, josta 15 milj. euroa asuntorahaston varoista. Avustukset suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Korjausavustusten käsittely siirretään kunnista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen, mikä säästää julkisen sektorin menoja.

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2015—20171)

    v. 2015
tilinpäätös
v. 2016
varsinainen
talousarvio
v. 2017
esitys
 
Muutos 2016—2017
Tunnus Menolaji milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
01-14 Toimintamenot 6 444 6 520 6 351 -169 -3
15-17 Eläkkeet 4 439 4 495 4 601 106 2
18-19 Puolustusmateriaalin hankkiminen 474 545 480 -65 -12
20-28 Muut kulutusmenot 1 613 1 935 2 170 234 12
29 Arvonlisäveromenot 1 148 1 136 1 223 87 8
01-29 Kulutusmenot 14 118 14 631 14 824 193 1
30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. 10 841 11 356 11 038 -318 -3
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 3 522 3 733 3 712 -21 -1
50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille 12 518 12 940 13 240 300 2
60 Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 5 737 5 637 6 405 768 14
61-65 EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan 894 812 931 119 15
66-69 Siirrot EU:lle ja ulkomaille 2 734 2 584 2 574 -10 -0
30-69 Siirtomenot 36 246 37 062 37 900 838 2
70-73 Kaluston hankinta 92 27 20 -6 -23
74-75 Talonrakennukset 60 54 62 8 14
76 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 24 36 35 -1 -4
77-79 Maa- ja vesirakennukset 483 505 434 -71 -14
70-79 Reaalisijoitukset 659 622 552 -71 -11
80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat 687 248 322 74 30
87-89 Muut finanssisijoitukset 395 223 261 39 17
80-89 Lainat ja muut finanssisijoitukset 1 082 471 584 113 24
70-89 Sijoitusmenot 1 741 1 093 1 135 42 4
90-92 Valtionvelan korot 1 524 1 536 1 296 -240 -16
93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) 0 0 0 0
95-99 Muut ja erittelemättömät menot 72 69 81 12 17
90-99 Muut menot 1 596 1 605 1 377 -228 -14
Yhteensä 53 700 54 391 55 236 845 2

1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tiede- ja innovaatiopolitiikalla (t&i) vahvistetaan Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja ympäristöllisesti kestävän kasvun edellytyksiä. Hallitus on joutunut sopeuttamaan t&i-toimintaa julkisen talouden reunaehtoihin toteuttaen samalla uudistuksia, joilla luodaan maailmanluokan edellytykset uuden tiedon luomiselle, menestyville innovaatioille, kasvuyrityksille sekä korkean jalostusarvon liiketoiminnalle. Hallitus käynnistää uutta kasvua tukevia toimia sekä huolehtii, että julkistalouden haasteista riippumatta rahoitus varmistetaan talouden, tuottavuuden ja työllisyyden kannalta tärkeimmissä kohteissa.

Politiikkatoimia ohjaavat hallitusohjelma ja sen kärkihankkeet sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus (2015—2020). Hallituskauden keskeinen tavoite on kääntää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus jälleen nousuun. Korkeakoulujen rakenteellista ja toiminnallista uudistamista ja vahvuusaloilleen profiloitumista vauhditetaan. Tutkimustulosten hyödyntämistä ja vaikuttavuutta edistetään korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja hallinnon yhteisin toimin. Suotuisasti kehittynyttä ja kansainvälistyvää yrityskulttuuria tuetaan. Hallitus vahvistaa pääomamarkkinoita yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Julkista tukea ja riskinjakoa kohdennetaan lupaaviin alkaviin ja innovatiivisiin (kasvu)yrityksiin sekä viennin edistämiseen.

Sekä julkisen että yrityssektorin rahoituksen vähenemisestä johtuen v. 2015 Suomen t&k-intensiteetti (t&k-menot/bkt) laski 3,1 prosenttiin. Vuonna 2016 jäädään nykytiedolla n. 2,9 prosentin tasolle. Tämä olisi jo seitsemäs perättäinen laskevan intensiteetin vuosi. Valtion t&k-rahoituksen bkt-osuus oli n. 1 % v. 2015, mutta se laskee v. 2016 alle 0,9 prosenttiin ja edelleen lähivuosina 0,8 prosentin tasolle.

Valtion tutkimuslaitosjärjestelmän ja t&k-rahoituksen uudistamista jatketaan valtioneuvoston linjausten mukaisesti. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto on rahoittanut v. 2015—2016 ensimmäiset pitkäjänteiset tutkimushankkeensa. Valtioneuvosto valitsee neuvoston ohjelmien pääteemat. Tutkimuslaitoksia on lakkautettu, yhdistetty ja siirretty yliopistoihin. Vuonna 2014 tutkimuslaitoksia oli 18, mutta v. 2016 enää 12. Näistä VTT on osakeyhtiömuotoinen. Uudistusten rinnalla on tutkimuslaitosten rahoitusta supistettu ja keskitetty strategisen tutkimuksen rahoitusväliseenseen sekä päätöksentekoa tukevan tutkimuksen rahoittamiseen. Valtioneuvoston kanslian jakama tutkimus-, ennakointi- ja selvitysrahoitus on vakiintunut n. 11 milj. euroon.

Korkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä kehitetään. Yliopistojen uudistettu rahoitusmalli otetaan käyttöön v. 2017. Malli tukee tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään, tutkimustulosten hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja yliopistojen profiloitumista vahvuusaloilleen.

Yliopistojen profiloitumista, tutkimusalapainotuksia ja valintoja tuetaan Suomen Akatemian erityisrahoituksella. Tämä toteutetaan siirtämällä asteittainen 50 milj. euroa yliopistojen valtionrahoituksesta Akatemian kautta jaettavaksi. Kilpaillun rahoituksen osuutta lisätään korkeakoulujen rahoituksessa. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja pääomitetaan, ja sen kriteerit painottavat korkeakoulujen laatua, vaikuttavuutta ja kykyä hankkia ulkopuolista rahoitusta.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteiden yhteiskehittämistä jatketaan. Tavoitteena on, että Suomeen syntyy lähivuosina vahvoja alueellisia ja aloittaisia korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kansainvälisesti tunnettuja osaamiskeskittymiä. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön, työnjaon ja rakenneuudistusten onnistumisen arviointi toteutetaan vuoteen 2018 mennessä.

Tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseksi ja EU:n yhteisiin tutkimusinfrastruktuureihin osallistumiseksi toteutetaan kansallista strategiaa ja tiekarttaa (v. 2014—2020). Infrastruktuureja ja kehitysympäristöjä tuetaan cleantechissä, biotaloudessa ja myös muilla, hallitusohjelmassa linjatuilla painoaloilla. Julkisten tietovarantojen sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -tulosten avointa saatavuutta ja hyödyntämistä parannetaan määrätietoisesti. Kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan (v. 2014—2017) toteutusta jatketaan ja valmistellaan seuraavan vaiheen kehittämistoimia ja politiikkalinjauksia.

EU:n Horisontti 2020 -hankkeiden valmistelussa ja kansainvälistä tasoa olevissa infrastruktuuri-investoinneissa hyödynnetään Strategisen tutkimuksen neuvoston, Akatemian ja Tekesin rahoitusta sekä Euroopan strategista investointirahastoa (EFSI) ja EU:n rakennerahastoja. Koulutusvientiä kaikilta koulutusasteilta edistetään poistamalla tilauskoulutuksen esteet ja nostamalla koulutusviennin volyymiä. Lukukausimaksut ja stipendijärjestelmä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille otetaan käyttöön. Ulkomaisia opiskelijoita kannustetaan jäämään Suomeen.

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa ja tätä tukevaa tiekarttaa vuosille 2016—2018 toteutetaan monien hallinnonalojen sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. Kansainvälisesti kilpailukykyistä toimintaympäristöä luodaan. Investointeja ja vientiä lisätään mm. vahvistamalla alan osaamiskeskittymiä ja tukemalla tutkimuksen kaupallistamista.

Tutkimus- ja pääomarahoittajien työnjakoa ja yhteistyötä kirkastetaan. Tekesin rahoituksessa tapahtuu suuri muutos: v. 2016 Tekesin resursseja leikataan 130 milj. eurolla ja v. 2017 yli 20 milj. euroa lisää. Innovaatiosetelikokeilu käynnistetään v. 2016. Setelit (á 5000 €) kohdennetaan mikro- ja pk-yrityksille, jotka hankkivat innovoinnin asiantuntijapalveluja yrityksiltä, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta.

Strategisen huippuosaamisen keskittymille (SHOK) varatusta julkisesta rahoituksesta luovutaan. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma lakkautetaan. Kansainvälisesti näkyvien, houkuttelevien keskittymien kehittämistä jatketaan. Keskittymäpolitiikkaa ja yhteistyöalustoja uudistetaan kokoamalla osaaminen ja hyödyntäen em. instrumenttien kokemuksia ja käytäntöjä.

Team Finland -verkostoa tehostetaan tiivistämällä edelleen yhteistyötä ja tukemalla investointeja edistäviä kasvuhankkeita. Team Finland -palveluja kehitetään viennin vauhdittamiseksi, pk-sektorin kansainvälistämiseksi ja ulkomaisten investointien saamiseksi Suomeen.

Aiemmasta kokonaan uudistettu tutkimus- ja innovaationeuvosto aloittaa toimintansa syksyllä 2016. Neuvosto käsittelee keskeiset t&i-poliittiset kehittämistoimet, edistää hallinnonalojen ja eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä ylläpitää kokonaiskuvaa innovaatiojärjestelmän tilasta.

OECD toteuttaa Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen riippumattoman arvioinnin, joka valmistuu keväällä 2017. Arvioinnin päähavaintoja ja politiikkasuosituksia hyödynnetään hallituskauden puolivälitarkastelussa ja muissa t&i-politiikan kehittämistoimissa.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa1)

  2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
2016—2017
muutos
2016—2017
muutos, %
         
Korkeakoulut2) 581 561 -20 -3
Valtion tutkimuslaitokset3) 197 186 -11 -6
— josta VTT4) 78 76 -2 -2
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä 778 747 -31 -4
         
Suomen Akatemia 441 450 +9 +2
— josta strateginen tutkimus 56 56 0 0
Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 486 487 +1 0
— josta t&k-rahoitus5) 381 378 -3 -1
Rahoitusorganisaatiot yhteensä 927 936 +10 +1
         
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 11 11 0 0
         
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 18 15 -3 -17
Yhteensä 1 734 1 710 -24 -1
— vain t&k-rahoitus, yhteensä 1 629 1 601 -28 -2
Arvio valtion koko t&k-rahoituksesta 1 845 1 820 -25 -1

1) Metodologisista ja muista muutoksista johtuen vuosien 2016 ja 2017 t&k-rahoitusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa.

2) T&K-rahoituksen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ja arvonlisäverokompensaatiota. Tutkimukseen kohdentuvaa osuutta valtionrahoituksesta on nostettu vuodesta 2016 alkaen kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä parantaa taulukon tietojen verrattavuutta Tilastokeskuksen t&k-budjettianalyysin tietoihin.

3) Tutkimuslaitosten voimavarojen väheneminen selittyy valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksella.

4) VTT:n t&k-rahoitus on arvioitu vähentämällä talousarvion mukaisesta valtionavustuksesta siihen sisältyvä arvonlisävero-osuus VTT:ltä ja Tilastokeskukselta saatujen tietojen perusteella.

5) Osa Tekesin rahoituksesta kohdistuu muuhun kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään t&k-toimintaan kuten innovaatio- ja pääomasijoitustoimintaan. Taulukkoon on merkitty erikseen vain t&k-rahoitus.

5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehittämisviranomaisina toimivat maakuntien liitot. Tavoitteena on viranomaisten ja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen vuorovaikutukseen, eri toimijoiden työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin perustuva alueiden kehittämisen järjestelmä, joka luo edellytykset aluelähtöiselle kestävään kehitykseen perustuvalle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille ja sosiaaliselle eheydelle.

Alueiden kehittämistä suunnataan ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen aluepolitiikka ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.

Alueiden kehittämisen toimintajärjestelmää sekä valtakunnallisia alueiden kehittämisen painopisteitä toteuttavia toimenpiteitä käsitellään tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan luvussa 32.50.

EU:n rakennerahastojen toiminta Suomessa ja rakennerahastovarat vuoden 2017 talousarvioesityksessä

Ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditun Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen, PK-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa.

Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellisen yhteistyön -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä.

Rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon v. 2017 yhteensä 150 milj. euroa. Tässä ovat mukana Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakaudelta 2007—2013 saatavat tulot sekä ohjelmakauden 2014—2020 tulot.

EU:n rakennerahasto-ohjelma 2014—2020 ja vuoden 2017 TAE:ssa esitetty rahoitus (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä) milj. euroa

Ohjelma/-osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Myöntämisvaltuus
v. 2017
     
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 1 336,9 212,3
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 897,2 138,3
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 121,0 24,3
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 26,5 3,8
Pk-yritysaloiteohjelma 40,0 0,0
Yhteensä 2 421,6 378,7