Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Momentille arvioidaan kertyvän 8 877 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Valtiolle suoritettavalla yleisradioverolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Ansiotuloverotuksen yhteydessä on tarkoitus kerätä noin 490 milj. euroa yleisradioveroa. Arviot yhteisöiltä kerättävästä yleisradioverosta esitetään yhteisöverotulomomentilla 11.01.02.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2012 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2015 verotuotosta perustuu vuosien 2013 ja 2014 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2014—2015. Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin v. 2015 tehdyt muutokset.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2013
ennakkotieto
milj. €
% 2014
ennuste
milj. €
% 2015
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 120 600 123 600 126 000 2
— palkkatulot 81 200 1 81 900 1 83 300 2
— eläketulot 27 600 28 800 4 29 700
Pääomatulot1), mistä 9 200 10 9 500 9 700 3
— luovutusvoitot 3 300 26½ 3 100 -8 3 200 3
— osinkotulot 3 300 -2 3 600 10 3 800 3

1) Pääomatulojen osalta myös vuoden 2013 luvut ovat ennusteita.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan noin 1,7 % vuonna 2015. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa tämän johdosta. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Stubbin hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset progressiivisen tuloveroasteikon kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna 2015 kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi ja julkisen talouden suunnitelmassa kaavailtu inflaatio- ja ansiotasotarkistusten tekemättä jättäminen siirretään vuodelle 2016. Esityksen mukaisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää 1 010 eurosta 1 025 euroon, vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin ja vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 40 eurolla. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän veroluokan tuloraja alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon ja veroluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan viidellä prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2015 70 % asuntolainan koroista olisi vähennyskelpoista. Esityksessä asuntolainan korkovähennysoikeutta ehdotetaan edelleen pienennettävän siten, että vuonna 2015 vähennyskelpoista on enää 65 %, vuonna 2016 60 %, vuonna 2017 55 % ja vuonna 2018 50 % asuntolainan koroista. Työmatkakuluvähennystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vähennyksen omavastuuosaa korotetaan 150 eurolla. Pääomatuloverotusta ehdotetaan kiristettäväksi siten, että ylempi pääomatuloverokanta korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin ja progressioraja alennetaan 10 000 eurolla 30 000 euroon. Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi hallitus ehdottaa muutoksia ansiotuloverotuksen verovähennysjärjestelmään. Verotuksessa otetaan käyttöön lapsiluvun mukaan porrastettu verosta tehtävä lapsiperhevähennys, joka myönnetään lapsen huoltajalle. Vähennyksen määrä on yhdestä lapsesta 50 euroa. Vähennys myönnetään enintään neljän lapsen perusteella, jolloin vähennyksen määrä on 200 euroa. Yksinhuoltajalla vähennyksen määrä on kaksinkertainen. Verovelvollisen puhtaan ansio- ja pääomatulon ylittäessä 36 000 euroa vähennys pienenee 1 % rajan ylittävältä osin. Lapsiperhevähennystä ei saa kun yhteishuoltajalla yhden lapsen tilanteessa vuositulot ylittävät noin 42 000 euroa. Vähennys on voimassa määräaikaisesti vuoden 2017 loppuun.

Lisäksi eläkeläisten ostovoiman tukemiseksi kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Vähennyksen kerrointa korotetaan 0,02 prosenttiyksiköllä 1,39 prosenttiin ja poistumaprosenttia pienennetään 1 prosenttiyksiköllä 54 prosenttiin.

Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennys ja eläketulovähennys tehdään kunnallisverotuksessa eikä niillä ole vaikutusta valtion verotuottoon.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2015 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2015
Vaikutus vuositasolla
     
Ati/Khi-tarkistuksen tekeminen kolmeen alimpaan tuloluokkaan -89 -97
Ylimmän veroluokan euromääräisen tulorajan alentaminen 9 10
Työtulovähennyksen korottaminen -12 -13
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 10 %-yks. 27 32
Työmatkakuluvähennyksen omavastuuosan korottaminen 150 eurolla 15 16
Ylemmän pääomatuloverokannan korottaminen ja progressiorajan alentaminen 18 37
Lapsiperhevähennyksen käyttöönotto -23 -27
Opintovelan korkovähennyksen poistaminen 7 8
Yhteensä -48 -34
— josta verotuottoa lisäävät 76 103
— josta verotuottoa vähentävät -124 -137

Verovuosina 2011—2015 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
ennakkotieto
2014
ennuste
2015
ennuste
           
Progressiivinen tulovero 5 271 5 290 5 640 5 744 5 924
Pääomatulovero 2 000 1 836 2 132 2 317 2 421
Yleisradiovero     486 493 498

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Suurin osa verovuoden veroista kertyy kuitenkin saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Verovuotta seuraavan vuoden aikana kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösveroista. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen palautettavat ennakkoverot. Momentin kertymään vaikuttavat myös kalenterivuoden sekä sitä edeltävän verovuoden verojen tilityksissä sovellettavien veronsaajien jako-osuuksien oikaisut. Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloennusteisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa ennusteiden muuttuessa verovuoden kuluessa.

Valtion jako-osuus on valtiolle kuuluvien verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, henkilön yleisradiovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Lopulliset verojen määrät verovuodelta selviävät vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Lopullinen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua.

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2015 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät  
— samalta verovuodelta 7 626
— aikaisemmilta verovuosilta 528
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 266
Yleisradiovero 457
Yhteensä 8 877

Verotuloennusteen epävarmuus liittyy suurelta osin pääomatulojen ennusteen epävarmuuteen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2015 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2012. Myös talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määrittelyn mukaan 50 verotukea, joista 38:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Vaikutukset on tosin arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukossa esitetyistä tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Vuonna 2015 verotukien määräytymisperusteisiin tehdään muutoksia, joiden arvioidaan kasvattavan ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien määrää yhteensä noin 129 milj. eurolla. Valtion tuloverojen tuoton arvioidaan kasvavan noin 19 milj. euroa verotukien vähentämisen myötä. Valtion verokertymään vaikuttavien verotukien muutokset koostuvat työtulovähennyksen korotuksesta, korkovähennysoikeuden ja työmatkavähennyksen supistamisesta sekä verovähennysjärjestelmään pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi tehtävistä muutoksista.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 15 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 2,9 mrd. euroa) v. 2015, josta valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 7,6 mrd. euroa.

Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa)

  2013 2014 2015
       
Sosiaaliturva, josta 1 525 1 555 1 650
— valtion verotuksen eläketulovähennys 245 250 285
— lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen verovähennysoikeus 970 990 1 045
— vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovähennysoikeus 100 100 100
— lapsilisien verovapaus 130 135 135
Asuminen ja ympäristö, josta 4 155 4 155 4 155
— laskennallisen asuntotulon verovapaus 2 850 2 850 2 850
— oman asunnon myyntivoiton verovapaus 1 300 1 300 1 300
— asumistukien verovapaus 5 5 5
Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia) 185 185 185
Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri, maa- ja metsätalous 35 35 35
Ei eriteltävissä 1 675 1 705 1 715
Yhteensä 7 575 7 635 7 740

2015 talousarvio 8 877 000 000
2014 II lisätalousarvio 120 000 000
2014 talousarvio 8 676 000 000
2013 tilinpäätös 7 847 885 671

02. Yhteisövero

Momentille arvioidaan kertyvän 2 532 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia ovat kunnat ja seurakunnat.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2015 yhteisöveron määrä ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2013 vuoteen 2015. Arvio verovuoden 2013 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin poikkeuksellisen voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

  2012 2013
ennuste
2014
ennuste
2015
ennuste
         
Toimintaylijäämän muutos, % -1,0 -0,1 -0,3 4,0
Yritysten tuloskehitys, % 3,3 0,2 -0,3 4,0
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 4 663 4 670 3 983 4 155
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 69,36 68,16 61,63 60,89

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jossa ehdotetaan elokuvatuottajien tuotantotuen säätämistä veronalaiseksi tuloksi elinkeinotulon verotuksessa ja yritysten edustuskulujen muuttamista osittain vähennyskelpoiseksi menoksi elinkeinotulon verotuksessa. Elokuvatuottajien tuotantotukea koskevan muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa 4 milj. euroa vuositasolla. Vuonna 2015 muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa tätä vähemmän, 1 milj. euroa, yhteisöveron kertymiseen liittyvien ajoitustekijöiden takia. Yritysten edustuskuluja koskevan muutoksen puolestaan arvioidaan vähentävän valtion verotuloja 38 milj. euroa vuositasolla ja 8 milj. euroa vuonna 2015. Talletuspankeilta kerätty, vuosina 2013—2015 voimassa oleva pankkivero esitetään peruttavaksi vuoden 2015 osalta ja korvattavaksi vakausmaksulla vuoden 2015 alusta. Vakausmaksulla ei olisi suoraa vaikutusta valtion verotuloihin. Välillinen vaikutus sillä kuitenkin olisi valtion verotuloihin sitä kautta, että vakausmaksu säädetään pankkiverosta poiketen vähennyskelpoiseksi elinkeinotulon verotuksessa. Tämän takia vakausmaksun käyttöönotto vähentää yhteisöverotuottoja. Valtion verotuloja vähentävän vaikutuksen suuruudeksi vuositasolla vuonna 2015 arvioidaan alustavasti n. 10 milj. euroa. Arviota tarkistetaan, kun vakausmaksun tarkemmat perusteet ja vakausmaksun jakautuminen erilaisille luottolaitoksille ovat tiedossa.

Edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan muille veronsaajille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainituista veroperustemuutoksista johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset.

Edellä mainittujen veroperustemuutosten lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustinta ja määräaikaista teollisuuden tuotannollisten investointien korotettua poisto-oikeutta ei enää sovelleta vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioesityksen yhteydessä päätetyn mukaisesti. Näiden määräaikaisten verokannustinohjelmien päättymisen arvioidaan lisäävän verotuloja laskennallisesti yhteensä 188 milj. euroa vuositasolla. Ohjelmien päättymisen vaikutus valtion ja muiden veronsaajien vuoden 2015 verotuloihin ja rahoitusasemaan otettiin huomioon kannustimien voimassaoloaikaa muutettaessa.

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosina 2009—2011. Valtion jako-osuutta alennettiin vastaavasti. Verovuosille 2012—2015 kunnille sovelletaan väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta ja seurakunnille 0,4 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta. Valtion osuutta alennetaan vastaavasti. Lisäksi kunnille siirrettävästä työmarkkinatuen rahoitusvastuusta kompensoidaan kunnille 75 milj. euroa kuntien jako-osuutta korottamalla ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti.

Valtiolle suoritettavalla yleisradioverolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä noin 20 milj. euroa vuositasolla yhteisöverotuksen yhteydessä.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevien veroperustemuutosten arvioidaan heijastuvan verotuottoihin siten, että verovuoden 2015 osalta 20 % kertyy vuoden 2015 ennakoina ja noin 80 % kohdistuu vuoden 2016 verokertymään. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2015 kertyy vielä veroja verovuosilta 2014 ja 2013.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2015

   
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa  
— verovuodelta 2016 326
— verovuodelta 2015 3 441
— verovuodelta 2014 315
— aikaisemmilta verovuosilta 32
Yhteensä 4 114
— josta valtion osuus 2 532

Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 580 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 360 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.


2015 talousarvio 2 532 000 000
2014 talousarvio 2 477 000 000
2013 tilinpäätös 3 227 197 688

03. Korkotulojen lähdevero

Momentille arvioidaan kertyvän 120 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2013 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 79 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,5 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

  2013
toteutuma
2014
ennuste
2015
ennuste
       
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,5 0,3 1,4
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,54 0,36 0,39

2015 talousarvio 120 000 000
2014 talousarvio 159 000 000
2013 tilinpäätös 207 005 440

04. Perintö- ja lahjavero

Momentille arvioidaan kertyvän 540 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan 130—140 milj. euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverotuksen kaikkien veroasteikkojen rajaveroprosenttien korottamista 1 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Korotus koskisi myös määräaikaista vuosina 2013—2015 voimassaolevaa yli 1 000 000 euron perintöjen ja lahjojen veroluokkaa. Esityksessä myös ehdotetaan tämän veroluokan muuttamista pysyväksi vuoden 2016 alusta. Veroprosenttien korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 10 milj. euroa vuonna 2015. Seuraavina vuosina veroprosenttien korotuksen arvioidaan lisäävän verotuloja 40 milj. euroa, kun perintö- ja lahjavero kertyy kokonaisuudessaan uusien veroasteikkojen mukaan. Ylimmän portaan rajaveroprosentin säätäminen pysyväksi lisäisi verotuloja vuositasolla noin 10 milj. eurolla vuodesta 2016 lähtien. Vuodesta 2016 lähtien lisäkertymä olisi näin ollen 50 milj. euroa.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, lähiomaisen saaman vakuutuskorvauksen verovapaan osuuden verotuen määräksi arvioidaan noin 102 milj. euroa. Merkittäviä verotukia ovat myös puolisovähennys (87 milj. euroa) ja yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus (84 milj. euroa).


2015 talousarvio 540 000 000
2014 II lisätalousarvio -120 000 000
2014 talousarvio 630 000 000
2013 tilinpäätös 646 211 639

(05.) Pankkivero

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi väliaikaisesta pankkiverosta annetun lain kumoamiseksi.

Momentti ja sen tuloarvio ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2014 talousarvio 133 000 000
2013 tilinpäätös 133 784 691

(06.) Voimalaitosvero

Selvitysosa:Momentti ja sen tuloarvio ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2014 II lisätalousarvio -50 000 000
2014 talousarvio 50 000 000