Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. (32.01, osa) Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 274 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 240 515 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 6 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

10) valtionosuuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Audiovisuaalisen tuotannon kannustimella vauhditetaan audiovisuaalisen tuotannon kasvua, alan yritystoimintaa, työllisyyttä, kansainvälistymistä, mukaan lukien ulkomaisten investointien edistäminen, sekä alan ekosysteemien monipuolistumista Suomessa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin
  • — audiovisuaalisen tuotannon tekemiseen Suomessa.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.06, 32.20.42, 32.20.43, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Suomeen kehittyy paljon kilpailukykyisiä ja kasvuhakuisia toimijoita kumppaniverkostoineen. Uudet tuotteet ja palvelut pääsevät kansainvälisille markkinoille ja onnistuneet läpimurrot kasvattavat vientiä nopeasti.      
Alkavat ja pk-yritykset      
Tekes tukee alkavien yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistumista ja kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla sekä kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille.      
— Pk-yritysten uusi vienti/Tekesin rahoitus (paras neljännes ylittää tavoitearvon), kerroin 19,2 > 20 > 22
— Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Tekesin rahoitus, kerroin 17,8 > 10 > 10
2. Houkutteleva innovaatioympäristö: Suomalainen huippuosaaminen, kokeilualustat ja verkostot kutsuvat ja innostavat läpimurtoihin. Maailman tuloksellisin palvelukokonaisuus ja toimiva Team Finland -yhteistyö mahdollistavat innovatiivisten yritysten menestymisen Suomessa.      
Suuret yritykset      
Tekes kannustaa suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön      
— Suurten yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alihankinnat pk-yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta/Tekesin rahoitus, % 83 > 90 > 90
Julkiset tutkimusorganisaatiot      
Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi      
— Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, % - > 65 > 70

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

  Määräraha Valtuus
     
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 159 650 161 515
— alkaville yrityksille   53 000
— pk-yrityksille   54 015
— suuryrityksille   53 500
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 98 050 63 800
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut 16 800 16 200
Yhteensä 274 500 240 515

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
             
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 241 640 109 600 37 120 10 750 2 970 402 080
Vuoden 2017 sitoumukset 32 860 107 885 67 950 24 880 7 440 240 515
Menot yhteensä 274 500 217 485 105 070 35 630 10 410 642 595

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.10.20) 500
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 32.20.88) 500
Maksatusten tarkistukset -11 070
Säästöpäätökset -45 800
Yhteensä -55 870

2017 talousarvio 274 500 000
2016 talousarvio 330 370 000
2015 tilinpäätös 367 194 625

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.

Selvitysosa:Päätösosan kohta 10) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdan 10).


2017 talousarvio 274 500 000
2016 III lisätalousarvio 5 000 000
2016 talousarvio 330 370 000
2015 tilinpäätös 367 194 625

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta on huolissaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdennetun panostuksen vähenemisestä, mikä voi omalta osaltaan heikentää Suomen tuottavuuskehitystä, viennin jalostusarvon nostamista ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee huomattavasti nykyistä enemmän uusia innovaatioita ja niiden kanavoimista käytännön toimintaan. Innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä sekä korjata elinkeinoelämän rakenteita. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä hallituksen tavoitetta kääntää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus jälleen nousuun.

Vuonna 2015 tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot olivat 6,1 mrd. euroa. Laskua edellisvuoteen oli 440 milj. euroa. Vuonna 2016 panostus laskee edelleen noin 100 milj. euroa. Huolestuttavaa on, että tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus on laskenut vuodesta 2009 alkaen ja että vuonna 2015 yritysten tuotekehityspanostukset vähenivät 360 milj. euroa (kahdeksan prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion rahoitus tutkimus- ja kehittämistoimintaan laski vuosina 2011—2015 reaalihinnoin 215 milj. euroa (11 prosenttia). Vuoden 2017 talousarvioesityksessä määräksi esitetään 1 820 milj. euroa eli 25 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Saadun selvityksen mukaan julkisen tuen osuus yritysten t&k-menoista sijoittuu OECD-maiden vertailussa vasta sijalle 24.

Kun julkinen rahoitus supistuu, myös yksityisen sektorin panostukset vähenevät. On tutkitusti todettu, että Tekesin yhden euron panostus on tuottanut kaksi euroa yritysten tuotekehitys- ja innovaatiosijoituksia.

Määrän lisäksi innovaatiotoiminnan rohkeus on heikentynyt. T&k-panostuksista puolet kohdistuu olemassa olevien tuotteiden paranteluun, mutta enää reilut 10 prosenttia uusiin, rohkeisiin avauksiin. Tämä osuus on huomattavasti alle OECD-keskiarvon. Saadun arvion mukaan tämä johtuu osittain siitä, että suurten yritysten t&k-tukea on viime vuosina oleellisesti vähennetty. Valiokunta pitää perusteltuna, että valtion t&k-rahoituksen myöntämisen perusteita harkitaan uudelleen, jotta julkisella rahoituksella luotaisiin nykyistä parempia edellytyksiä elinkeinorakenteen uudistumiselle ja uusille kasvun kärjille. Kehittämistarpeita valiokunta näkee myös siinä osaamisessa, mikä liittyy uusien tuotteiden markkinointiin ja saamiseen kansainvälisille markkinoille. Valtion rahoituksen perustaksi tarvitaan uutta tutkimustietoa julkisen panostuksen pienenemisen ja kohdentamisen muutosten (esim. Tekesin avustusvaltuuksien leikkaukset) vaikutuksista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että erilaisten yritystukien myöntämisessä kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota innovaatiotoiminnan tukemiseen. Valiokunta on huolestunut siitä, että saadun selvityksen mukaan yritystuet kohdistuvat pahimmillaan niin, että innovatiivisten yritysten suhteellinen asema jopa vaikeutuu. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yritystukijärjestelmästä on vähitellen kehittynyt laaja ja hajanainen kokonaisuus, ja siihen, että yritystukien vaikuttavuudesta on viime vuosina esitetty useita kriittisiä arvioita. Ongelmallista on, että tukitoimia on usein käynnistetty ilman tarkkaa analyysiä siitä, milloin ja millä edellytyksillä tukitoimista voidaan luopua. Valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen tarkoituksena on paneutua yritystukijärjestelmän toimivuuteen sekä lisätä tukien vaikuttavuutta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 274 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 240 515 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 6 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta.


2017 I lisätalousarvio 10 000 000
2017 talousarvio 274 500 000
2016 tilinpäätös 335 351 786
2015 tilinpäätös 367 194 625

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusvaltuuksista kasvava osuus on sidottu uudenlaisiin rahoitusvälineisiin, joiden rahoitussykli on aiempaa nopeampi. Rahoituksesta maksetaan ennakkona 70 %, kun taas perinteisessä rahoituksessa maksatukset perustuvat toteutuneisiin kustannuksiin.


2017 III lisätalousarvio 40 000 000
2017 I lisätalousarvio 10 000 000
2017 talousarvio 274 500 000
2016 tilinpäätös 335 351 786
2015 tilinpäätös 367 194 625

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.