Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. (32.01, osa) Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

70. KotouttaminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Vahvistetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) toimeenpanoa tavoitteena tukea ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Lain mukaisen valtion kotouttamisohjelman toimeenpano varmistetaan ja seurataan siinä eri hallinnonaloille asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä.

Maahanmuuttajien eheän kotoutumisprosessin ja palvelutarpeen mukaisten palvelujen oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi vahvistetaan maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelua. Palveluprosessin suunnittelussa keskeisenä lähtökohtana on prosessin sujuvan etenemisen ja tuloksellisuuden varmistaminen sekä työelämälähtöisyyden vahvistaminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivan Kotouttamisen osaamiskeskuksen ydintehtävänä on kotoutumislain ja valtion kotouttamisohjelman toimeenpanon tukeminen sekä kotouttamisen vaikuttavuuden parantaminen. Osaamiskeskuksen toiminta tukee poikkihallinnollisesti valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijoiden työtä.

Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä.

Oleskeluluvan saaneet kotoutumisen piirissä olevat pakolaiset

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 1 879 7 200 4 500
— joista oleskeluluvan saaneita yksintulleita alaikäisiä 112 1 500 800
Perheenyhdistämiset 412 800 800
Kiintiöpakolaiset 1 078 750 750
Pakolaisia yhteensä 3 369 8 750 6 050
Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä 6 807 13 201 17 685
Perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikat yhteensä 137 1 000 600

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti kotouttamisen tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi yhteiskunnallisen vaikuttavuustavoitteen vuodelle 2017:

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään (lkm) 1 347 9 882 3 500

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta korostaa kotouttamisen merkittäviä ja pitkälle ulottuvia vaikutuksia yhteiskuntaan ja julkiseen talouteen ja pitää tärkeänä, että kotouttamiseen varatut resurssit mahdollistavat tuloksellisen kotouttamisprosessin sekä suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen kehittämistyön. Mitä nopeammin ja paremmin maahanmuuttajien kotouttamisessa ja ennen kaikkea työelämään siirtymisessä onnistutaan, sitä enemmän voidaan säästää kustannuksissa ja lisätä verotuloja. Tutkimustulosten mukaan panostus kotouttamiseen on hyvä investointi.

Valiokunta pitää tärkeänä ohjata oleskeluluvan saaneet henkilöt mahdollisimman nopeasti sellaisille paikkakunnille, joissa on nopea pääsy kotouttamiskoulutukseen, mahdollisuus saada asunto sekä löytää osaamista vastaavaa työtä. Keskeisenä ongelmana on kuitenkin ollut jo pitkään kuntapaikkojen vähyys, mikä on vaikeuttanut kotouttamisen suunnittelua ja hallintaa. Kuntapaikkojen riittämättömyys ja kuntiin siirtymisen hitaus on johtanut vastaanoton piirissä olevien oleskeluluvan saaneiden henkilöiden määrän kasvuun, pitkittyneisiin odotusaikoihin vastaanottojärjestelmässä ja kasvaviin vastaanoton kustannuksiin. Lisähaasteen kotouttamispalveluiden järjestämiselle aiheuttaa oleskeluluvan saaneiden mittava itsenäinen muutto suurimpiin kasvukeskuksiin. Valiokunta pitää perusteltuna, että maahanmuuttajien kuntiin siirtymisen kokonaisuus otetaan tarkemman tarkastelun kohteeksi.

Maahanmuuttoviraston nopeutuneen päätöksenteon myötä kuntapaikkaa odottavien määrä on kasvanut nopeasti. Virasto on tehnyt vuosina 2015 ja 2016 (tilanne 15.11.2016) yhteensä 8 220 myönteistä turvapaikkapäätöstä, joista valtaosan (6 300) kuluvan vuoden aikana. Hakemusten käsittely kestää tällä hetkellä keskimäärin noin 9 kuukautta, mutta valitusprosessi voi pitkittää ajan 1 ½ vuoteen. Vastaanoton piirissä oli marraskuussa 2016 kaikkiaan noin 21 500 prosessin eri vaiheissa olevaa henkilöä. Näistä noin 2 300 oli oleskeluluvan saanutta. Vuoden 2016 alussa määrä oli 400. Aikaa myönteisestä oleskelulupapäätöksestä kuntaan siirtymiseen kuluu keskimäärin noin 3,6 kuukautta (tavoite vuoden 2016 talousarviossa 2 kuukautta). Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että turvapaikanhakijan keskimääräinen kustannus vastaanottojärjestelmälle on kuukaudessa noin 1 800 euroa.

Valiokunta painottaa kotouttamisprosessin sujuvaa etenemistä sekä kotouttamistoimien tuloksellisuuden varmistamista. Myönteisestä kehityksestä huolimatta kehittämistarpeita liittyy edelleen mm. prosessin nopeuteen, palvelutarpeen arviointiin, kielikoulutuksen järjestämiseen, sisältöön ja määrään sekä aikaisemmin hankitun osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Hyvänä kehityssuuntana valiokunta pitää sitä, että kotouttamiskoulutusta kehitetään entistä työelämälähtöisemmäksi. Valiokunta pitää tarpeellisena sen selvittämistä, miksi erilaisten maahanmuuttajaryhmien työllistymisessä on erittäin suuria eroja.

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 2 091 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotoutumista ja kotouttamista koskevaan tiedottamiseen

2) enintään 1 430 000 euroa Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan kehittämiseen ja toimeenpanoon, toimintatapojen ja -mallien arviointiin, hyvien käytäntöjen mallintamiseen ja juurruttamiseen sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin

3) järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen ja seurantaan sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön

4) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Maahanmuuttajien palveluprosessia, kotoutumiskoulutusta ja muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluja kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä koulutukseen ohjausta, kielitaidon testausta ja koulutuksen sisältöä, kuten työelämälähtöisiä kotoutumiskoulutuksen malleja.

Kotouttamisen osaamiskeskuksen tehtävänä on vahvistaa kotouttamispolitiikan toimeenpanon vaikuttavuutta. Osaamiskeskuksen toiminnassa keskeisiä tehtäväalueita ovat kotouttamisen tietoperustan vahvistaminen, tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan kehittäminen sekä paikallistason toimijoiden ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen toimintatapoja ja -malleja arvioimalla, hyviä käytäntöjä juurruttamalla ja työprosesseja selkeyttämällä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen 661 000
Kotouttamisen osaamiskeskus (enintään) 1 430 000
Yhteensä 2 091 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Koulutusporttijärjestelmän ja ALPO-rekisterin rahoitus (siirto momentille 32.01.02) -155
Yhteensä -155

2017 talousarvio 2 091 000
2016 II lisätalousarvio -78 000
2016 talousarvio 2 246 000
2015 tilinpäätös 2 246 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 1 631 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) enintään 970 000 euroa Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen edistämiseen sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin

3) järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 2) ja 3) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 2) ja 3).

Vähennys 460 000 euroa talousarvioesityksen 2 091 000 euroon nähden on siirtoa momentille 33.20.52 työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen koulutuksen tukiajan pidentämisestä johtuen.


2017 talousarvio 1 631 000
2016 II lisätalousarvio -78 000
2016 talousarvio 2 246 000
2015 tilinpäätös 2 246 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 1 631 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotoutumista ja kotouttamista koskevaan tiedottamiseen

2) enintään 970 000 euroa Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen edistämiseen sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin

3) järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön

4) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös momentilta myönnettävän avustuksen tai muun rahoituksen ennakoiden maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan käytön laajentaminen mahdollistaa ennakoiden maksamisen.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 1 631 000
2016 tilinpäätös 2 168 000
2015 tilinpäätös 2 246 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös momentilta myönnettävän avustuksen tai muun rahoituksen ennakoiden maksamiseen.

30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 220 958 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (1393/2011) mukaisesti:

1) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien laskennallisten korvausten kustannuksiin

2) kotoutumis- ja toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, kotoutumis- ja toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

6) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9 ja 10 §:n mukaisen kunnan järjestämän alkukartoituksen kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden ja entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Kansaneläkelaitokselle.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan neljän edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Vuoden 2017 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle kolmelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljältä vuodelta.

Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.

Kotoutumislain mukaisen maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tekee kunta tai työ- ja elinkeinotoimisto. Alkukartoituksesta maksetaan kunnalle 700 euron laskennallinen korvaus. Alkukartoitus arvioidaan tehtävän 2 000 henkilölle.

Perustoimeentulotuki siirtyy Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi 1.1.2017 alkaen. Kansaneläkelaitokselle korvataan perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuneet kustannukset. Vuonna 2015 pakolaisten ja paluumuuttajien kotoutumis- ja toimeentulotukea korvattiin kunnille 27 291 542 euroa. Arviolta 89 % toimeentulotuen menoista on perustoimeentulotuen menoja.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Paluumuuttajien kustannukset 4 083 000
— Toimeentulotuki 6 kk 1 184 000
— Toimeentulotuki 5 v 814 000
— Erityiskustannukset 1 510 000
— Heimoveteraanit 575 000
Laskennalliset korvaukset pakolaisista(17 685 henkilöä 0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €) 53 751 000
Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset 161 724 000
— Toimeentulotuki (2 708 €/vuosi/hlö) 44 035 000
— Erityiskustannukset (2 054  €/vuosi/hlö) 39 062 000
— Tulkkipalvelut (987 €/vuosi/hlö) 16 070 000
— Korvaukset alaikäisten huollosta (9 812 €/vuosi/hlö) 62 557 000
Alkukartoituksen kustannukset(laskennallinen korvaus 700 €/vuosi/hlö) 1 400 000
Yhteensä 220 958 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Korvausten piiriin kuuluvien henkilöiden arvioidun määrän muutos 58 733
Yhteensä 58 733

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio 220 958 000
2016 talousarvio 162 225 000
2015 tilinpäätös 96 667 044

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 232 245 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 220 958 000 euroon nähden on 11 287 000 euroa, mistä 10 787 000 euroa aiheutuu oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden aiempaa arviota suuremmasta määrästä ja 500 000 euroa perustoimeentulotuen menojen kasvusta, mikä johtuu työmarkkinatukea alhaisemmasta kotoutumistuen tasosta.

Uuden arvion mukaan oleskelulupa myönnetään 8 100 hakijalle vuonna 2016, kun aiempi arvio oli 7 200. Laskennallisten korvausten piirissä arvioidaan vuonna 2017 olevan 18 585 kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä, mikä on 900 enemmän kuin alkuperäisessä laskelmassa. Lisäyksestä 2 735 000 euroa aiheutuu kunnille maksettavista laskennallisista korvauksista ja 8 552 000 euroa muista pakolaisista maksettavista kustannuksista.

Ulkomaalaislain perusteella oleskeluluvan saaneille maksettaisiin kotoutumistukea työmarkkinatuen sijaan 1.1.2017 alkaen. Kotoutumistuen alhaisemmasta tasosta johtuen perustoimeentulotuen menojen on arvioitu kasvavan 1 000 000 eurolla, josta puolet kohdistuisi tälle momentille.


2017 talousarvio 232 245 000
2016 III lisätalousarvio -30 000 000
2016 talousarvio 162 225 000
2015 tilinpäätös 96 667 044

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 232 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (1393/2011) mukaisesti:

1) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien laskennallisten korvausten kustannuksiin

2) kotoutumis- ja toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, kotoutumis- ja toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

6) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9 ja 10 §:n mukaisen kunnan järjestämän alkukartoituksen kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden ja entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Kansaneläkelaitokselle.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kunnalle aiheutuneiden ilman huoltajaa olevien alaikäisten sijoitukseen tarkoitettujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua sekä perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen ennakkona Kansaneläkelaitokselle.

Selvitysosa:Määrärahan käytön laajentaminen mahdollistaa ennakoiden maksamisen.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 232 245 000
2016 tilinpäätös 131 308 940
2015 tilinpäätös 96 667 044

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kunnalle aiheutuneiden ilman huoltajaa olevien alaikäisten sijoitukseen tarkoitettujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua sekä perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen ennakkona Kansaneläkelaitokselle.