Talousarvioesitys 2003

60. Suomen ympäristökeskus

Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus‐ ja kehittämiskeskus, joka tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja vaikutuskeinoja. SYKE kokoaa, muokkaa ja välittää ympäristötietoa. Tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävien lisäksi se huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä ympäristöalan raportoinneista sekä eräistä ympäristövalvonnan viranomaistehtävistä. SYKE suuntaa toimintaansa niin, että se kykenee tuottamaan lähivuosien tiedontarpeisiin korkeatasoisia eri alojen asiantuntemusta yhdistäviä arviointeja ja kehitysarvioita.

SYKE hoitaa myös maa‐ ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahoilla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän maa‐ ja metsätalousministeriön tehtäväalueella 35 henkilötyövuotta vastaavasti.

Ympäristöministeriö on asettanut Suomen ympäristökeskukselle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2003:

Ilmastonmuutoksen ja ilmansuojelun tavoitteiden edistämisessä ja ilmastosopimuksen kansallisen toimeenpanon tukemisessa painopisteitä ovat ilmapäästöjen inventointi‐ ja laskentajärjestelmä, päästöjen vähentämistarpeen yhdennetty arviointi, ilmastomuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen sekä kasvihuonekaasujen taseiden ja ilmastomuutoksen yhteisvaikutusten arviointi.

Luonnonsuojelussa ja luonnon monimuotoisuudessa SYKE luo osaltaan tietoperustaa toimenpiteille. Se järjestää monimuotoisuuden seurantaa, kehittää maatalousalueiden ja vesiympäristöjen monimuotoisuuden sekä uhanalaisten lajien tutkimuksen ja hoidon periaatteita sekä arvioi metsien ennallistamisen ja suojelun ekologisia perusteita.

Jätteiden synnyn ehkäisyssä, hyödyntämisessä ja turvallisessa loppusijoituksessa samoin kuin pilaantuneiden maiden ja sedimenttien puhdistamisessa ja riskinarvioinnissa korostuvat tiedon lisääminen ja menettelyjen kehittäminen.

Ekotehokkuuden parantamisessa painottuvat erityisesti elinkaari‐ ja ekotehokkuusarvioinnit, tuotelähtöinen ympäristönsuojelu, päästöjen yhdennetty rajoittaminen sekä paras käyttökelpoinen tekniikka.

Haitallisista aineista SYKE tuottaa tietoa ja menetelmiä kemikaalien, päästöjen, jätteiden ja pilaantuneiden maa- ja sedimenttialueiden riskinhallintaan. Erityisesti selvitetään raskasmetallien, pysyvien orgaanisten yhdisteiden ja hormonitoimintaa häiritsevien aineiden käyttäytymistä ja vaikutuksia.

Vesiensuojelun edistämiseksi luodaan tietoperustaa Itämeren suojeluohjelman toimeenpanolle, uusien vesiensuojelutavoitteiden valmistelulle, vesien hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan saavuttamiselle sekä vesiensuojelutoimien vaikuttavuuden arvioinneille. Ajankohtaista on kehittää vesien rehevöitymisen ja sen aiheuttamien haitallisten ilmiöiden torjuntaa ja tutkia sinileväkukintojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä.

Vesivarojen käytön ja hoidon tutkimuksella ja kehittämisellä tuetaan vesivarojen taloudellista, turvallista ja tasapuolista, ympäristön luonnonarvoja ja viihtyisyyttä säilyttävää ja parantavaa käyttöä. Vesivarojen tiedon mallinnusta ja hallintaa kehitetään muun muassa vesipuitedirektiivin toimeenpanon valmistelua varten. Tavoitteena on myös kehittää vesistöjen ja pohjavesialueiden kunnostusta sekä ympäristöä parantavia ja säilyttäviä vesistötyömenetelmiä ja haja‐asutuksen vesihuoltoa sekä pohjavesivarojen hallinnan ja suojelun menetelmiä.

Ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen ja -ohjauksen arvioinnissaSYKE valmistelee suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia koskevan EY:n direktiivin toimeenpanoa, arvioi sektoripolitiikkojen kestävän kehityksen ja ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen vaikuttavuutta ja kehittää ympäristövaikutusten arviointia. Se tuottaa tietoa myös ympäristökysymysten ja terveyden välisistä yhteyksistä.

Ympäristövahinkojen torjunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa painotetaan Suomenlahden ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta sekä riskien hallintaa.

SYKE osallistuu alueellisten ympäristökeskusten tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.

Ympäristön seurantaa SYKE toteuttaa yhdessä alueellisten ympäristökeskusten kanssa valtakunnallisen seurantaohjelman mukaisesti. Se myös vastaa alueiden käyttöön ja rakennettuun ympäristöön liittyvästä seurannasta sekä tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä.

Ympäristöhallinnon tiedonhallinnan strategiaa toteutetaan viestinnällisten verkkopalvelujen, asianhallinnan ja ympäristötiedon hallinnan kehittämishankkeilla. SYKE ylläpitää ympäristöhallinnon tietoteknistä infrastruktuuria.

SYKE tuottaa koko ympäristöhallinnolle tutkimus‐, laboratorio‐ ja rakentamispalveluja sekä koulutus- ja muita asiantuntijapalveluja.

Ulkopuolista rahoitusta hankitaan ensisijaisesti sellaiseen toimintaan, joka tukee SYKEn perustehtävien toteuttamista. Tavoitteena on pitää ulkopuolisen rahoituksen osuus noin 40 prosenttina koko toiminnallisesta rahoituksesta.

Tehtäväalueille kohdistuvasta työpanoksesta noin 55 henkilötyövuotta arvioidaan kohdistuvan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtäviin.

Suomen ympäristökeskukselle suoraan budjetoidun toiminnallisen rahoituksen lisäksi muilta valtion virastoilta ja laitoksilta arvioidaan saatavan rahoitusta 6,7—7,6 milj. euroa.

Budjetin ulkopuolista rahoitusta arvioidaan saatavan 2,5—3,0 milj. euroa, josta EU:n osuus on 0,6—0,8 milj. euroa.

Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 2,6 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan puolet. Lisäksi hallinnonalan sisäisestä palvelutoiminnasta arvioidaan kertyvän tuloja 0,5 milj. euroa.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 057 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 52 000 euroa siirtona momentille 35.40.21 ja lisäyksenä 720 000 euroa siirtona momentilta 35.10.63 hallinnonalan yhteisen tietotekniikan ja -järjestelmien ylläpitomenojen nousun johdosta.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 400 000 euroa ympäristöhallinnon keskitetysti hoidettavien atk-palveluiden käyttömenoista ja uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Keskitetysti hoidettavia palveluita ovat valtakunnallinen tietoverkko, palvelinkoneet ja järjestelmät, yhteiset työkaluohjelmistot sekä yhteiset paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut.