Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       24. Tiehallinto
       30. Merenkulkulaitos
       40. Ratahallintokeskus
          50. Ilmailulaitos
       70. Viestintävirasto
       80. Ilmatieteen laitos
       81. Merentutkimuslaitos

Talousarvioesitys 2003

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuetPDF-versio

42. Valtionavustus koulutuksesta(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu VR-Yhtymälle suoritettavaan korvaukseen. Korvaus määräytyy laskennallisena opetustuntien määrän mukaisesti. Nk. pitkäkestoisesta koulutuksesta tuetaan 80 % tuntien määrästä ja lyhytkestoisesta 50 % tuntien määrästä. Yksikköhintana käytetään koulutuksesta riippuen 55,50 euroa ja 194,30 euroa. Vuonna 2001 tunteja on ollut yhteensä 41 247 ja oppilaiden määrä 657. Koulutuksen määrän arvioidaan säilyvän.


2003 talousarvio 841 000
2002 talousarvio 841 000
2001 tilinpäätös 2 186 443

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 81 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luvanvaraista henkilöliikennettä koskevan lain (343/1991) 23 ja 23 a §:n mukaisesti. Määrärahasta saa myöntää myös joukkoliikenteen valtionavustuksista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (64/2002) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille valtionapua.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion osuutena Merenkurkun laivaliikenteen ostomenoihin.

Selvitysosa:Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Määrärahaa käytetään joukkoliikenteen palvelujen ostamisesta ja lipun hinnoista yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahojen käytön arvioidaan
jakaantuvan seuraavasti:
   
Kaukoliikenteen ja junien lähiliikenteen palvelujen osto 37 500 000
Alueellisen liikenteen palvelujen osto ja paikallisen liikenteen valtionavustus 26 800 000
Kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustus 9 700 000
Kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeet 6 000 000
Merenkurkun liikenne 1 000 000
Yhteensä 81 000 000

Liikennepalvelujen ostoilla edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ja siten edistetään tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä. Junaliikenteen ostoilla turvataan henkilöjunaliikenteen alueellista kattavuutta rataverkolla ja mahdollistetaan YTV-alueen ulkopuolisessa Helsingin lähiliikenteessä korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt VR Osakeyhtiön kanssa sopimuksen liikenteen ostosta vuosille 2000—2004. Kyseisessä junaliikenteessä tehdään noin 15 miljoonaa matkaa vuonna 2003. Matkaa kohti laskettuna rahoitus on keskimäärin noin 2,5 euroa ja junakilometriä kohti keskimäärin noin 3 euroa. Ostoliikenteen osuus henkilöliikenteen junakilometreistä on noin 45 %.

Lääninhallitukset ostavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota ei voida ylläpitää asiakastuloin, ja jota kunnat omilla palveluostoillaan täydentävät. Matkustajia lääninhallitusten ostamassa liikenteessä arvioidaan vuonna 2003 olevan noin 8,2 miljoonaa. Matkustajaa kohti ostorahoitus on keskimäärin noin 2,7 euroa.

Joukkoliikenteen palvelutasoa turvataan ja joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä pyritään   lisäämään myöntämällä kunnille valtionavustusta  kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Paikallisliikennettä avustetaan noin 60—70 kunnassa ja lippualennuksia noin 300 kunnassa. Valtion rahoitusosuus on enintään yhtä suuri kuin kunnan.

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle, joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantamiselle ja yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten nousun hillitsemiselle. Liikenne- ja viestintäministeriön ja lääninhallitusten rahoittamissa kehittämishankkeissa painopisteenä ovat palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteiden käynnistäminen, matkojenyhdistelykeskuskokeilut, joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittäminen ja matkakeskusten toteuttaminen.

Merenkurkun liikenteen ostosta aiheutuviin menoihin Suomen valtio osallistuu vunna 2003 1 milj. euron määrärahalla. Tarkoitus on, että valtion osallistuminen liikenteen ylläpitämisestä aiheutuviin menoihin on määräaikaista vuosina 2003—2005. Myös alueelliset tahot osallistuvat liikenteen rahoittamiseen.

Määrärahasta 1,68 milj. euroa on valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000—2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdystä valtioneuvoston periaatepäätöksestä aiheutuvaa menoa ja tarkoitettu sähköisen matkustajainformaatiojärjestelmän kehittämistä varten.


2003 talousarvio 81 000 000
2002 talousarvio 79 880 000
2001 tilinpäätös 78 849 695