Talousarvioesitys 2019
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:
- — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
- — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
- — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.
Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.
Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.
Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.
Maakuntien perustaminen, sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen niille ja maakuntien rahoitusratkaisu on merkittävä uudistuskokonaisuus, joka vaikuttaa myös julkisen talouden ohjaukseen. Väestön ikääntymisestä aiheutuvan sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvun hillintä siirtyy uudistuksen myötä suoremmin valtion ohjaukseen. Maakuntalainsäädännössä maakuntien ohjaukselle on luotu kehikko, jonka tarkoituksena on turvata menokasvun hillintää ja maakuntien hyvää taloudenhoitoa.
Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.
- — Työllisyysaste nousee, tuottavuus kasvaa.
- — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee, velkaantumisaste alenee
- — Verovaje on alhainen.
- — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
- — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
- — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita
- — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.
Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen, siten että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,5 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon mukaisia tavoitteita erityisesti verotuksen kautta. Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Lisäksi progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotus tukee työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua varmistaen samalla julkisen sektorin kestävän rahoituksen.
Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Väestörekisterikeskus ja maistraatit tuottavat digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukevat kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
||
28.30.01 | Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | ||
— sopimusvaltuus | 5,6 | - | |
28.60.02 | Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) | ||
— sopimusvaltuus | 4,6 | 2,7 | |
28.92 | EU ja kansainväliset järjestöt | ||
— sopimusvaltuus | 4 586,0 | 4 586,0 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019
v. 2017 tilinpäätös 1000 € |
v. 2018 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2019 esitys 1000 € |
Muutos 2018—2019 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 152 232 | 167 748 | 163 287 | -4 461 | -3 |
01. | Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 30 295 | 30 415 | 31 046 | 631 | 2 |
20. | Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) | 245 | 245 | 445 | 200 | 82 |
21. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 646 | 646 | 0 |
29. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 121 692 | 124 088 | 120 780 | -3 308 | -3 |
69. | Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) | — | 13 000 | 10 370 | -2 630 | -20 |
10. | Verotus ja tulli | 589 974 | 579 446 | 616 908 | 37 462 | 6 |
01. | Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 405 820 | 368 601 | 402 270 | 33 669 | 9 |
02. | Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 159 837 | 164 518 | 167 058 | 2 540 | 2 |
03. | Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | — | 1 727 | 11 980 | 10 253 | 594 |
63. | Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) | 10 661 | 15 900 | 14 600 | -1 300 | -8 |
95. | Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) | 8 951 | 22 700 | 15 000 | -7 700 | -34 |
97. | Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) | 4 705 | 6 000 | 6 000 | — | 0 |
20. | Palvelut valtioyhteisölle | 38 934 | 38 881 | 36 672 | -2 209 | -6 |
01. | Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 22 837 | 23 721 | 24 622 | 901 | 4 |
02. | Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) | 1 062 | 50 | 50 | — | 0 |
(06.) | Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) | 1 000 | 110 | — | -110 | -100 |
07. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 1 034 | 2 000 | 2 000 | — | 0 |
09. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 000 | 3 000 | 3 000 | — | 0 |
10. | Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) | 10 000 | 10 000 | 7 000 | -3 000 | -30 |
88. | Senaatti-kiinteistöt | 0 | 0 | — | — | 0 |
30. | Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto | 60 580 | 84 180 | 86 355 | 2 175 | 3 |
01. | Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 47 138 | 47 299 | 48 843 | 1 544 | 3 |
02. | Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 382 | 3 412 | 3 488 | 76 | 2 |
03. | Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 10 060 | 33 469 | 29 024 | -4 445 | -13 |
04. | Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha) | — | — | 5 000 | 5 000 | 0 |
40. | Valtion alue- ja paikallishallinto | 82 341 | 80 783 | 81 281 | 498 | 1 |
01. | Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 53 560 | 50 402 | 53 012 | 2 610 | 5 |
02. | Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 28 429 | 27 899 | 26 417 | -1 482 | -5 |
03. | Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) | 352 | 2 482 | 1 852 | -630 | -25 |
50. | Eläkkeet ja korvaukset | 4 830 491 | 4 953 587 | 5 068 688 | 115 101 | 2 |
15. | Eläkkeet (arviomääräraha) | 4 577 449 | 4 673 697 | 4 768 273 | 94 576 | 2 |
16. | Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) | 1 553 | 2 050 | 2 070 | 20 | 1 |
17. | Muut eläkemenot (arviomääräraha) | 1 241 | 2 643 | 2 373 | -270 | -10 |
50. | Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) | 36 816 | 40 500 | 42 200 | 1 700 | 4 |
63. | Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) | 199 015 | 217 200 | 234 386 | 17 186 | 8 |
95. | Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) | 14 417 | 17 497 | 19 386 | 1 889 | 11 |
60. | Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot | 16 094 | 15 865 | 16 815 | 950 | 6 |
02. | Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) | 13 | 15 | 15 | — | 0 |
10. | Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 850 | 850 | 800 | -50 | -6 |
12. | Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 15 000 | 15 000 | 16 000 | 1 000 | 7 |
(60.) | Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) | 231 | — | — | — | 0 |
70. | Valtionhallinnon kehittäminen | 159 158 | 240 402 | 240 315 | -87 | 0 |
01. | Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 6 000 | 4 125 | 4 700 | 575 | 14 |
02. | Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) | 6 800 | 5 000 | 5 500 | 500 | 10 |
(03.) | Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 27 500 | — | — | — | 0 |
05. | Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) | 53 300 | 180 070 | 211 015 | 30 945 | 17 |
20. | Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 49 730 | 23 268 | 11 000 | -12 268 | -53 |
(21.) | Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) | 15 828 | 15 663 | — | -15 663 | -100 |
(22.) | Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v) | — | 4 176 | — | -4 176 | -100 |
40. | Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) | — | 8 100 | 8 100 | — | 0 |
80. | Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle | 268 995 | 265 302 | 272 640 | 7 338 | 3 |
30. | Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) | 233 616 | 237 302 | 242 640 | 5 338 | 2 |
31. | Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 23 945 | 15 000 | 17 000 | 2 000 | 13 |
33. | Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 11 433 | 13 000 | 13 000 | — | 0 |
90. | Kuntien tukeminen | 8 633 781 | 8 587 335 | 8 524 867 | -62 468 | -1 |
(20.) | Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 1 400 | 2 475 | — | -2 475 | -100 |
22. | Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 200 | 200 | 200 | — | 0 |
30. | Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) | 8 605 674 | 8 576 670 | 8 490 577 | -86 093 | -1 |
31. | Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) | 26 507 | 7 990 | 4 090 | -3 900 | -49 |
32. | Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 30 000 | 30 000 | 0 |
91. | Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen | 242 444 | 261 000 | 285 000 | 24 000 | 9 |
41. | Energiaverotuki (arviomääräraha) | 242 444 | 261 000 | 285 000 | 24 000 | 9 |
92. | EU ja kansainväliset järjestöt | 1 938 564 | 1 927 270 | 2 097 235 | 169 965 | 9 |
03. | Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 450 | 2 947 | 3 953 | 1 006 | 34 |
20. | Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) | 1 500 | 1 500 | 1 700 | 200 | 13 |
40. | Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) | 11 073 | 11 550 | 12 312 | 762 | 7 |
(60.) | Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) | — | 18 493 | — | -18 493 | -100 |
67. | Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) | 0 | 170 | 170 | — | 0 |
(68.) | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakentamis- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) | — | — | — | — | 0 |
69. | Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) | 1 903 000 | 1 881 000 | 2 069 000 | 188 000 | 10 |
87. | Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) | 11 868 | 11 610 | 10 100 | -1 510 | -13 |
(95.) | Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) | 8 673 | — | — | — | 0 |
99. | Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot | 15 525 | 17 850 | 6 600 | -11 250 | -63 |
95. | Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) | 0 | 300 | 300 | — | 0 |
96. | Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 5 000 | 2 000 | -3 000 | -60 |
97. | Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) | 305 | 150 | 300 | 150 | 100 |
98. | Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha) | 10 220 | 12 400 | 4 000 | -8 400 | -68 |
(99.) | Kehysvaraukset | — | — | — | — | 0 |
Yhteensä | 17 029 113 | 17 219 649 | 17 496 663 | 277 014 | 2 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 12 006 | 12 190 | 12 097 |