Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2007

1. YhteenvetoPDF-versio

Kansainvälisessä taloudessa epävarmuus on lisääntynyt poliittistenjännitteiden kasvun myötä. Öljyn hinta on korkealla, eikä sen odotetajuurikaan alenevan. Kuluttajahintojen nousu on nopeutunut niin Yhdysvalloissakuin euroalueella, ja kansainvälisen kaupan kasvu on hidastumassa.Yhdysvalloissa rahapolitiikkaa on asteittain kiristetty suuren vaihtotaseenalijäämän ja nopeutuneen inflaation taltuttamiseksi. Talouskasvunarvioidaan siellä hidastuvan ja jäävän vajaaseen kolmeen prosenttiinvuosina 2006 ja 2007. Aasiassa talouskasvu jatkuu edelleen nopeana,joskin kansainvälisen talouden epävarmuudet alkanevat vaikuttaamyös kehittyvien maiden kasvuvauhtiin.

Euroalueella talouskasvu nopeutui vuoden 2006 alussa. Talouskasvuon aikaisempaa laaja-alaisempaa ja tukeutuu nyt myös kotimaiseenkysyntään. Kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 2 % sekäv. 2006 että v. 2007. Viimeaikainen epävarmuuden lisääntyminen voikuitenkin hidastaa talouskasvua, mutta kasvun hidastuminen Yhdysvalloissaei kovin nopeasti heijastune euroalueelle.

Suomessa talouskasvu on suhdannekierron nopeimmassa vaiheessa.Kokonaistuotanto on kasvanut muutamana vuonna 3 %, jostase nopeutuu kuluvana vuonna 4,5 prosenttiin. Kasvusta osa selittyyvuoden 2005 vertailutasolla, jota metsäteollisuuden työmarkkinakiistaalensi. Talouskasvu nojautuu laaja-alaisesti sekä ulkomaiseen ettäkotimaiseen kysyntään. Vuonna 2007 kasvun arvioidaan hidastuvanjälleen kolmeen prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu on pysynyt maltillisena.

Työllisyyden kasvu on parin viime vuoden ajan ollut vahvaa.Työllisyysaste nousee 68,8 prosenttiin v. 2006. Työvoimankysyntä on kasvanut etenkin yksityisissä palveluissa ja rakentamisessamutta myös teollisuudessa. Työvoiman tarjonta on samoin lisääntynyt,sillä ikääntyneet pysyvät pidempään työelämässä ja nuoret hakeutuvataktiivisemmin työmarkkinoille. Työttömyysaste laskee 7,7 prosenttiinv. 2006, ja v. 2007 työttömyysasteen arvioidaan alenevan7,4 prosenttiin työvoiman tarjonnan vähentyessä. Rakennetyöttömyyspysyy kuitenkin edelleen korkeana, ja se muodostaa yhdessä työmarkkinoidenkohtaanto-ongelmien kanssa kasvavan riskitekijän vakaalle talouskasvulle.

Talouspolitiikan linja

Hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on työllisyydenlisääminen muun muassa siksi, että väestön ikääntymisestä johtuviinjulkisen talouden menopaineisiin pystyttäisiin vastaamaan. Hallituksentalousarviot ovat tukeneet talouskasvua ja työllisyyttä verotuksellisintoimenpitein, kasvuedellytyksiä parantavilla määrärahalisäyksilläja rakenteellisilla uudistuksilla. Tässä talousarvioesityksessäerityinen painopiste on työmarkkinoiden toimivuutta parantavissa toimenpiteissä.Julkisen talouden finanssipolitiikan arvioidaan olevan kokonaisuudessaanneutraalia v. 2007.

Suotuisan talouskehityksen myötä verotulot ovat kasvaneet nopeamminkuin hallituskauden alussa arvioitiin. Lisäksi menokuri on pitänyt,ja keskimäärin hallinnonalojen reaalimenojen vuosikasvu jää tällähallituskaudella 1,2 prosenttiin. Verotulojen lisäyksellä ja omaisuudenmyyntituloillaon lyhennetty valtionvelkaa, mikä on yhdessä alhaisen korkotasonkanssa alentanut valtionvelan korkomenoja.

Valtionvelan lyhentäminen ja korkomenojen aleneminen on luonuttilaa väestön ikääntymisestä aiheutuvalle menojen kasvulle. Tästähuolimatta ollaan kuitenkin kaukana vuosikymmenen alussa esitetystätasapainotavoitteesta, jonka mukaan valtiontalouden ylijäämän tulisiolla kuluvan vuosikymmenen aikana keskimäärin 1½—2 prosenttiasuhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta valtion velka saataisiinalenemaan riittävästi julkisen talouden kestävyyden takaamiseksimyöhempinäkin vuosina. Menojen kasvun hillitseminen on välttämätöntä,jotta verorasitus ei tulevaisuudessa kasva kohtuuttomaksi.

Tuottavuuden edistäminen

Vakaan talouskasvun turvaaminen edellyttää työllisyysasteennostamisen lisäksi työn tuottavuuden jatkuvaa parantamista sekäjulkisella että yksityisellä sektorilla. Julkisen hallinnon ja palveluidentuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen on välttämätöntä myös julkisentalouden tasapainon turvaamiseksi. Vuosia 2007—2011 koskevanvaltiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti tuottavuutta lisäävientoimenpiteiden on arvioitu vähentävän valtion henkilöstömäärää vuoteen2011 mennessä keskimäärin 1,6 prosentilla vuodessa ja kasvattavansamalla tuottavuutta. Vuonna 2007 vähennys on 1 100 henkilötyövuotta.

Tuloarviot

Budjettitalouden varsinaisiksi tuloiksi arvioidaan 40,5 mrd.euroa v. 2007. Tämä on 3,4 % enemmän kuin vuoden 2006 varsinaisessatalousarviossa. Valtion verotuloiksi arvioidaan 35,1 mrd. euroa.Verotulot kasvavat 5,0 % vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioonverrattuna suotuisan talouskehityksen jatkuessa. Muiden tulojenkuin verotulojen arvioidaan alenevan verrattuna vuoden 2006 varsinaiseentalousarvioon. Siirto valtion eläkerahastosta budjettitalouteen puolittuu,koska eläkerahaston varoja on tarkoitus kartuttaa aikaisempaa enemmänvaltiontalouden suotuisan tulokehityksen salliessa.

Tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutulosta koskevan hallituksenlinjauksen mukaiset tuloveronkevennykset alentavat v. 2007 valtiontuloveron tuottoa 725 milj. eurolla inflaatiotarkistus mukaan lukien.Valtionverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan ja valtion tuloveroasteikkoa muutetaansiten, että keskituloisen palkansaajan tuloveroaste alenee vajaallaprosenttiyksiköllä.

Määrärahat

Valtion talousarvion määrärahoiksi vuodelle 2007 ehdotetaanvaltionvelan vähentäminen mukaan lukien 40,5 mrd. euroa, joka on2,3 % enemmän kuin vuoden 2006 varsinaisessa talousarviossa.Hinta- ja rakennemuutokset huomioiden määrärahat pysyvät reaalisestivuoden 2006 tasolla. Hallinnonalojen menot kasvavat nimellisestinoin 1,8 %, ja valtionvelan korkomenojen ennakoidaan kasvavanhieman korkotason nousun seurauksena.

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino,milj. euroa

  2005
tilinpäätös
2006
varsinainen
talousarvio
2007
esitys
Muutos%
2006—2007
         
Tulovero 12 715 12 153 12 721 5
Arvonlisävero 11 281 12 590 13 558 8
Muut verot 8 315 8 667 8 813 2
Muuttulot 6 712 5 726 5 390 -6
Yhteensä 39 023 39 136 40 482 3
Nettolainanottoja velanhallinta1) - 446 -  
Tuloarviot yhteensä 39 023 39 582 40 482 2
         
Kulutusmenot 12 340 12 617 12 758 1
Siirtomenot 22 237 24 313 24 824 2
Sijoitusmenot 549 374 393 5
Muutmenot pl. valtionvelan nettokuoletukset 2 340 2 278 2 344 3
Yhteensä 37 467 39 582 40 319 2
Nettokuoletuksetja velanhallinta1) 3 780 - 163  
Määrärahat yhteensä 41 247 39 582 40 482 2
         
Tilinpäätösalijäämä -2 225 -    

1) Sisältää nettoutettuna85 milj. euroa velanhallinnan menoja vuonna 2005, 46 milj. euroavuonna 2006 ja 48 milj. euroa vuonna 2007.

Jakamaton varaus

Hallitus ehdottaa, että talousarvioesityksen kehykseen kuuluvatmenot ovat 30,2 mrd. euroa. Ns. jakamaton varaus vuodelle 2007 on112 milj. euroa.

Omaisuudenmyyntitulojen käyttö

Omaisuudenmyyntituloja arvioidaan tällä vaalikaudella kertyväneduskunnan myöntämien myyntivaltuuksien perusteella siten, ettäniitä voidaan kohdistaa lähinnä liikenneinfrastruktuurin kehittämiseenja ylläpitämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan noin 115 milj.euroa.

Työllisyyttä ja talouskasvua tuetaan

Työllisyysasteen nostamiseksi ja työvoiman ammatillisen ja alueellisenliikkuvuuden lisäämiseksi hallitus ehdottaa toimenpidekokonaisuutta,joka sisältää sekä rakenteellisia uudistuksia, määrärahalisäyksiäettä veroperustemuutoksia. Työllistymistä helpottaviin toimenpiteisiinehdotetaan 15 milj. euron määrärahalisäystä ja työvoiman liikkuvuuttaedistäviin toimenpiteisiin 2 milj. euroa. Viimeksi mainittuun sisältyyuusi harkinnanvarainen muuttoavustus. Oppisopimuskoulutuksena järjestettäväänammatilliseen lisäkoulutukseen ehdotetaan 8,3 milj. euron määrärahalisäystä.Työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi verotuksen matkakuluvähennyksen enimmäismäärääehdotetaan korotettavaksi 4 700 eurosta 7 000euroon, mikä vähentää verotuottoa yhteensä 14 milj. euroa.

Äkillisistä talouden rakennemuutoksista ja suurista työpaikkamenetyksistäkärsivien paikkakuntien avustamiseen varataan valtioneuvoston päätökselläkäytettäväksi yhteensä 30 milj. euroa sisäasiainministeriön, kauppa-ja teollisuusministeriön ja työministeriön hallinnonalan määrärahoista.

Suomi osallistuu Euroopan yhteisössä käynnissä olevaan kokeiluun,jonka tarkoituksena on selvittää, millainen vaikutus kohdennetullaarvonlisäveron alennuksella on työllisyyteen ja harmaaseen talouteen.Tähän liittyen parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pientenkorjauspalveluiden arvonlisäverokantaa alennetaan 22 prosentista8 prosenttiin vuosiksi 2007—2010. Kokeilun arvioidaan vähentävänverotuloja 43 milj. euroa.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilua laajennetaankoskemaan Pielisen Karjalan seutukunnan sekä Ilomantsin ja Rautavaarankuntien yksityisiä sekä kunta- ja seurakuntatyönantajia vuosina2007—2009.

Vuonna 2007 käynnistetään kymmenen uutta väylähanketta, joistaviisi todettiin jo vuoden 2006 talousarviossa. Näiden hankkeidenkustannukset ovat yhteensä noin 800 milj. euroa, josta v. 2007aiheutuu 27 milj. euroa. Aloitettavat väylähankkeet ovat Seinäjoki—Oulu-radan perusparannuksen ensimmäinen vaihe, Lahti—Luumäki-radan perusparannus, Keski-Pasilan ratapihatyöt sekä Lappeenranta—Imatra-tien, Kehä I Turunväylä—Vallikallio -tien, Lusi—Vaajakoski-tien, Kirkkonummi—Kivenlahti -tien, Savonlinnan keskustantien ja Kemin tien ja siltojen perusparannukset sekä Haminan meriväylänparannus.

Panostuksia perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin jatketaan.Perhevapaauudistus toteutetaan vuoden 2007 alusta lukien. Vanhempainpäivärahojakorotetaan, työnantajalle maksettavaa vuosilomakorvausta korotetaansekä ns. isäkuukauden käyttöä joustavoitetaan. Lisäksi pidennetäänadoptiovanhempien vanhempainrahakautta. Perhevapaauudistukseen kohdennetaan0,8 milj. euron määrärahalisäys. Uudistus rahoitetaan pääosin korottamallapalkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua.

Perhehoitajien saatavuuden parantamiseen ehdotetaan runsaat0,5 milj. euroa, tulkkipalvelujen lisäämiseen noin 1,8 milj. euroa,omaishoitajien vapaan lisäämiseen 7,8 milj. euroa, erityislastentarhanopettajienpalveluiden saatavuuteen noin 1,0 milj. euroa ja vammaisten päivätoiminnanlaajentamiseen noin 6,0 milj. euroa. Elatustuen korotukseen ehdotetaan2,5 milj. euroa ja kotihoidontuen sisarkorotukseen 1,4 milj. euroa.Eläkkeensaajan asumistuen korotukseen ehdotetaan 4,6 milj. euroaja eläkkeensaajien erityishoitotuen korotukseen 4,8 milj. euroa.Sotainvalidien laitoshoitoon pääsyä helpotetaan ja heidän puolisoidensasekä rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa parannetaan.

Kouluhyvinvoinnin tueksi käynnistetään laaja valtakunnallinentoimenpidekokonaisuus, johon kohdennetaan yhteensä 8 milj. euroa.Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan korvattavan tuntimäärän nostamiseenehdotetaan 7 milj. euroa.

Esityksen mukaan kehitysyhteistyöhön suunnataan 746 milj. euroa,ja kehitysyhteistyömäärärahat ovat ensi vuonna 0,43 % suhteessabruttokansantuloon.

Suomen myöntämiin kriisinhallintamenoihin ehdotetaan 119 milj.euroa, josta siviilikriisinhallinnan osuus on runsaat 14 milj. euroa.

EU:n uuden rahoituskauden maaseutuvarojen alentumaa kompensoidaankansallisesti, ja tästä aiheutuva määrärahatarve v. 2007on 50 milj. euroa. Maaseudun kehittämisohjelman rahoitus jatkuunykytasoisena, ja erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, ettäviljelijöiden tulotaso säilyy. Tämän seurauksena ympäristötukienja luonnonhaittakorvauksien merkitys korostuu.

Kuntatalous

Talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaankokonaisuudessaan parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2006verrattuna nettomääräisesti 424 milj. euroa indeksikorotukset mukaanlukien. Kuntien yhdistymisavustuksiin ehdotetaan 55 milj. euroaja kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeentoteuttamiseen 75 milj. euroa. Vuosille 2005—2008 ajoittuvanvaltion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisenerän, 185 milj. euroa, suorittamista kunnille aikaistetaan vuodelle2007. Se suoritetaan kunnille alentamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystäsiten, että kuntien verotulot kasvavat kustannustenjaon tarkistuksenviimeistä erää vastaavasti. Vastaavasti valtionverotuksen veroperusteitamuutetaan siten, että verovelvollisten asemaan veroperustemuutoksillaei ole merkittävää vaikutusta.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen alkaa v. 2007.Uudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdistavahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapojaja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekätarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntienvastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekäkuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta.Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntienmenojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluidenohjauksen kehittämiselle.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2007 on 163 milj. euroa ylijäämäinen.Ylijäämä käytetään velan lyhentämiseen. Tämän lisäksi valtion rahastotaloudenylijäämä kasvaa muun muassa eläkerahaston talousarviosiirron alentamisenja Asuntorahaston arvopaperistettujen lainojen lunastusten pienenemisenvuoksi.

Taulukko 2. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino,milj. euroa

  2005
tilinpäätös
2006
budjetoitu1)
2007
esitys
Muutos,% 2006—2007
         
Budjettitalous        
Tulot 39 023 40 127 40 482 0,9
Menot 37 467 39 782 40 319 1,3
Varsinainen ylijäämä 1 556 346 163  
Velanhallinnanmenot (-) -44 -46 -48  
Nettorahoitusylijäämä 1 511 300 115  
         
Rahastotalous        
Tulot 4 538 4 639 4 471 -3,6
Menot 4 185 4 234 3 182 -24,8
Nettorahoitusylijäämä 353 405 1 289  
         
Valtiontalous2)        
Tulot 41 373 42 671 43 455 1,8
Menot 39 465 41 920 42 002 0,2
Nettorahoitusylijäämä 1 864 705 1 404  

1) Ml. vuoden 2006 lisätalousarvio.

2) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja jamenoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojenvuoksi.

Hallitusohjelman tavoite valtiontalouden tasapainosta vaalikaudenlopussa toteutuu. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontaloudenylijäämäksi arvioidaan 0,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseenv. 2007.

Valtionvelka

Valtion budjettitalouden velan korkomenoiksi arvioidaan 2,3mrd. euroa eli noin 66 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2006 varsinaisessatalousarviossa. Korkotason nousu lisää euromääräisen valtionvelankorkomenoja enemmän kuin korkomenoja kyetään säästämään velkaa lyhentämällä.

Kuluvana vuonna valtionvelka supistuu sekä euromääräisesti ettäsuhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna valtionvelka suhteessabruttokansantuotteeseen alenee 34,4 prosenttiin. Valtionvelan arvioidaanolevan vuoden 2007 lopussa vajaa 60 mrd. euroa.


Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroaja % BKT:sta

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino,milj. euroa Taulukko 2. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino,milj. euroa Valtiontalous Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroaja % BKT:sta