Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 3 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -2 300
Matalatuottavuuden työ, osatyökykyisten toimenpideohjelma sekä kannustinloukkujen purkaminen; toimintakonseptin toimeenpanon poisto -100
Toimintamenosäästö (HO 2015) -390
Tasomuutos 300
Yhteensä -2 490

2017 talousarvio 3 072 000
2016 II lisätalousarvio -55 000
2016 talousarvio 5 562 000
2015 tilinpäätös 7 562 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Päihteitä käyttävien äitien hoitokustannukset

Eduskunta on jo usean vuoden ajan osoittanut lisäresursseja päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Määräraha on ollut tarpeellinen, sillä kunnille valtionosuutena osoitettu 3 milj. euron määräraha ei ole riittävällä tavalla varmistanut päihderiippuvaisten äitien hoidon saatavuutta. Myös toimintaa pitkään tukeneen Raha-automaattiyhdistyksen kantana on ollut, että se ei rahoita toimintaa siltä osin kuin kyse on kuntien lakisääteisistä tehtävistä.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan pysyvälle ja kestävälle pohjalle, sillä rahoituksen jatkuva epävarmuus ja lyhytkestoisuus heikentävät hoidon saatavuutta ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Hoidon tarve on ilmeinen, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain 1—5 prosenttia syntyneistä lapsista (noin 600—3 000 lasta) on alkoholin vaurioittamia. Tehokkaalla ja ennaltaehkäisevällä hoidolla voidaan kuitenkin vähentää sekä inhimillistä kärsimystä että päihdehaitoista, huostaanotoista ja lasten vammautumisesta ym. aiheutuvia kuluja.

Valiokunta korostaa, että hoidon rahoitus on varmistettava viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä, jolloin järjestämisvastuu siirtyy suuremmille toimijoille ja näin myös edellytykset palvelujen järjestämiseen paranevat. Samalla on kuitenkin välttämätöntä huolehtia myös siitä, että palvelujen saatavuus varmistetaan sote-uudistusta edeltävän siirtymäkauden aikana.

Valiokunta lisää momentille 1 750 000 euroa päihdeäitien hoidon turvaamiseen.

Hoitotyön tutkimuksen rahoitus

Hoitotyöllä on keskeinen asema terveydenhoidossa ja sen vaikuttavuudella on suuri merkitys arvioitaessa hoidon tuloksia. Hoitotyön edistäminen edellyttää kuitenkin tutkimusta, jotta hoitokäytännöt perustuisivat tutkittuun tietoon. Näyttöön ja luotettavaan arviointiin perustuvaa tietoa hyödyntämällä voidaan yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä, parantaa hoidon vaikuttavuutta ja laatua sekä myös yhtenäisten palvelu- ja hoitoketjujen toimivuutta. Hoitomenetelmien kehittyessä näyttöön perustuvaa toimintaa tulee myös seurata ja arvioida jatkuvasti.

Valiokunta katsoo, että hoitotyön tutkimuksen rahoitus on saatettava kestävälle pohjalle.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen.

Lapsiperheiden tuen kehittäminen

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan SOS-Lapsikylä ja Varkauden kaupunki ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on luoda lapsiperheiden tukemiseksi aiempaa kokonaisvaltaisempaa tukea antava malli. Siinä paljon tukea tarvitseville perheille tarjotaan kokonaisvaltaista ja perheen omista tarpeista lähtevää tukea sirpaleisen palvelujärjestelmän sijaan. Toimintamallissa on keskeistä perhekokonaisuuden tuki, joka on riittävän pitkäkestoista ja juurisyihin pureutuvaa ja joka lähtee aidosti perheenjäsenten tarpeista. Toimintamalli vaatii erittäin hyvää ja keskitettyä johtamista, jotta perheen tarvitsemat erityispalvelut voidaan järjestää oikea-aikaisesti.

Valiokunta pitää tärkeänä, että käynnissä olevan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman rinnalla selvitetään myös malleja, joissa huomion keskipisteenä on lapsiperheen kokonaisvaltaisen tuen tarve ja koko perheen yhtaikainen auttaminen. On myös tärkeää selvittää keinot kustannustietoiseen palveluiden johtamiseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan em. hankkeessa on mallinnettu, miten kunnat ja tulevat sote-alueet voisivat säästää jopa 20 prosenttia lapsiperheiden erityispalveluiden kustannuksista viiden vuoden aikana. Tämä mallinnus vaatii kuitenkin vielä jatkohankkeen, jotta se voidaan ottaa käyttöön.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa ennakoivan lastensuojelun ja lapsiperheiden tarvelähtöisen auttamismallin (ns. Varkauden-mallin) kehittämiseen ja levittämiseen.

Matalan kynnyksen toimintamallit

Ruoka-apu.Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1,1 milj. euroa matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun. Määräraha oli tarkoitettu suoraan em. avun antamiseen ja siihen liittyvään välittömään asiakastyöhön.

Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaaliturvaa ja sen kannustavuutta sekä työllistymistä edistetään niin, että ruoka-avun tarve on mahdollisimman vähäinen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käytännössä kuitenkin arviolta 20 000—25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa nk. leipäjonojen kautta. Avustusruoanjakelusta on käytännössä tullut tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa, sillä leipäjonoissa asioi pääasiassa perusturvaetuuksien varassa eläviä ja huonossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, joka on tarkoitettu valtakunnallisille toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville. Tuen myöntämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen.

Päihderiippuvaisten tuki.Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa päihderiippuvaisten tukeen. Hoitopaikkoja tarjoavien järjestöjen talous on erittäin heikko, ja myös kuntien mahdollisuudet maksusitoumusten antamiseen ovat vähentyneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarve alkoholi- ja huumeongelmaisten auttamiseen on kuitenkin erittäin suuri. Päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan nuorten ja nuorten aikuisten terveyshaitoista, ovat merkittävä syrjäytymisen riskitekijä ja voivat aiheuttaa pitkäaikaista työkyvyttömyyttä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kolmannella sektorilla on mahdollisuus lisätä päihteidenvastaista työtä ja päihderiippuvaisten tarvitseman avun ja tuen tarjontaa.

Momentin määräraha. Momentille lisätään yhteensä 4 500 000 euroa, josta osoitetaan

  • —  1 750 000 euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen
  • — 250 000 euroa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen
  • — 1 000 000 euroa valtakunnallisille toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville
  • — 1 000 000 euroa päihdeongelmista kärsivien hoidon ja tuen järjestämiseen
  • — 500 000 euroa ennakoivan lastensuojelun ja lapsiperheiden tarvelähtöisen auttamismallin kehittämiseen ja toteuttamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 7 572 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.