Talousarvioesitys 2015
60. Siirto valtion asuntorahastoon
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja ja vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 250 000 000 euroa.
Vuonna 2015 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2015 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2015 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa vuoden 2015 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2015 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna 2015 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 1 500 000 euroa vuonna 2015.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja 40-vuotisin käyttö- ja luovutusrajoituksin muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 3 000 000 euroa pääkaupunkiseudun kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia vuokra-asuntoja. Käynnistysavustuksen suuruus on 5 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2015 saa pääkaupunkiseudulla valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää käyttötarkoituksen muutosavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamiseksi vuokra-asuntokäyttöön. Avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia hyväksytyistä muutoskustannuksista. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina vähintään 5 vuotta. Jos avustus myönnetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisella vuokra-asumisen perusparannuslainalla lainoitettaviin kohteisiin, avustuksen määrä on enintään 20 prosenttia hyväksytyistä muutoskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 35 000 000 euroa.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2013—2015 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella (810/2012) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Vuonna 2015 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 4 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille edellä mainittujen hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen sekä hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen liittyvään oppimateriaalituotantoon. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voivat käyttää 200 000 euroa vuodessa asuinalueiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseen liittyvään viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 prosenttia kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 prosenttia.
Vuonna 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 500 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vuokra-asuntotarjonnan monipuolistamiseksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuokra-asuntojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta. Nykyisen korkotukijärjestelmän rinnalle luodaan uusi korkotukilainamalli, jossa rajoitusaika on 20 vuotta ja valtion tuki nykyistä pienempi. Samalla huolehditaan nykyisen 40-vuotisen korkotukilainan kilpailukykyisyydestä.
Omakotitalojen rakentamista varten myönnettävistä korkotukilainoista luovutaan niiden vähäisen kysynnän takia.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta. Tarkoituksena on parantaa erityisesti lähiöissä sijaitsevien asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksen rahoitusedellytyksiä sekä edistää pitkäjänteistä, suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Valtiontakaus korvaa aiemmin käytetyn asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksen korkotukilainoituksen, josta luovutaan.
Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi ns. normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään vuoden 2015 loppuun saakka voimassa olevalla 40-vuotisen korkotukimallin vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella. Avustus kohdennetaan Helsingin seudulle ottaen huomioon seudun muusta maasta poikkeava kustannus- ja kysyntätilanne. Tällä seudulla asuntomarkkinat eivät tarjoa tyydyttävässä määrin pieni- ja keskituloisille kotitalouksille kohtuuhintaisia asuntoja, mikä uhkaa seudun talouden kasvua sekä yhteiskunnan yleistä etua. Käynnistysavustuksella voidaan parantaa pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytyksiä rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vähentämällä kohteen oman pääoman tarvetta.
Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi jatketaan myös vuonna 2014 käyttöön otettujen vuokra-asuntojen rakentamisen takauslainaan liittyvien määräaikaisten käynnistysavustusten myöntämistä. Avustuksilla tuetaan 600 asunnon rakentamista vuosittain. Myös tämä käynnistysavustus vähentää kohteen oman pääoman tarvetta.
Pääkaupunkiseudulla otetaan lisäksi käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön. Jotta avustus täyttää EUn valtiontukisääntöjen vaatimukset, se myönnetään vähämerkityksellisenä de minimis -tukena (komission asetus EU N:o 1407/2013, EUVL 24.12.2013), jollei avustusta myönnetä korkotukilainalla lainoitettavaa kohtuuhintaisina sosiaalisina vuokra-asuntoina käytettävää kohdetta varten. Korkotukilainoitettavissa kohteissa avustus poistaa oman pääoman tarpeen perusparannettavilta kohteilta. Avustuksella tuetaan arviolta noin 100 uuden vuokra-asunnon aikaansaamista.
Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia myönnetään vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien rakentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa. Lisäksi myönnetään avustuksia kuntotutkimuksiin kosteusvaurioituneissa, terveyshaittoja aiheuttavissa rakennuksissa. Muita mainitun lain mukaisia korjausavustuksia ei myönnetä. Energia-avustuksia myönnetään pienituloisille avustuksensaajaruokakunnille toimenpiteiden kohdistuessa enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävään asuinrakennukseen. Muita energia-avustuksia ei myönnetä.
Valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti vuosina 2013—2015 tuetaan asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamista 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 15 milj. euroa. Avustuksella edistetään uusien asuntoalueiden rakentamista kasvukeskusalueille, jotka ovat solmineet valtion kanssa MAL-aiesopimuksen. Avustus edistää kuntien välistä yhteistyötä, yhdyskuntarakenteen eheyttä sekä kohtuuhintaista ja energiatehokasta asuntotuotantoa. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kunta esittää selvityksen aiesopimuksen toteuttamisesta.
Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien tukemiseksi. Toiminnalla voidaan vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Asumisneuvonta on yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa työskentelemistä. Siksi on tarpeellista kehittää asumisneuvontaa yhtäältä ympäristöministeriön hallinnonalalla liittyen kiinteistötalouden ylläpitoon ja toisaalta kokonaisvaltaisesti, laajempana asuinaluekohtaisesti vaikuttavampana sosiaalipalveluna, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Asumistoiminnan edelleen kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi vuosien 2015—2017 aikana pysyväksi toiminnaksi avustuksen määrää nostetaan enintään 35 prosenttiin. Samalla avustuksen myöntämisvaltuus nostetaan 0,9 milj. euroon.
Asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi laaditun poikkihallinnollisen ohjelman toteuttamista varten varataan avustuksiin vuosittain 4 milj. euroa vuosina 2013—2015 asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti.
Vuonna 2015 valtion asuntorahasto on käytännössä velaton. Asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden ja rahastoon kertyvien tulojen ajoittumisen välisten erojen tasaamiseksi ja rahaston maksuvalmiuden varmistamiseksi rahastolla on tarvittaessa oltava edellytys lyhytaikaiseen varainhankintaan. Rahaston velka 31.12.2013 oli 280 milj. euroa.
Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2015 seuraavaksi:
Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna 2015 (milj. euroa)
| Arvioitu saldo 1.1.2015 | 100 |
| Tulot | |
| — Tulot asuntolainoista | 565 |
| — Tulot takausmaksuista | 10 |
| Menot | |
| — Korkotuki- ja avustusmenot | 250 |
| — Siirto talousarvioon | 66 |
| Arvioitu saldo 31.12.2015 | 359 |
| 2015 talousarvio | — |
| 2014 II lisätalousarvio | — |
| 2014 I lisätalousarvio | — |
| 2014 talousarvio | — |
| 2013 tilinpäätös | — |
Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 40 000 000 euroa.
Vuonna 2015 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 8 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosan kohdan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan Avustukset-kohdan viidennen kappaleen ja päätösosan kohdan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan Avustukset-kohdan kymmenennen kappaleen ensimmäisen virkkeen.
Lisäys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 35 000 000 euron korjausavustuksiin nähden ja 4 000 000 euroa talousarvioesityksen 4 000 000 euron asuinaluekohtaiseen avustukseen kasvukeskusten kunnille on tarkoitettu edistämään kasvua.
| 2015 talousarvio | — |
| 2014 II lisätalousarvio | — |
| 2014 I lisätalousarvio | — |
| 2014 talousarvio | — |
| 2013 tilinpäätös | — |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)
Talousarvioesityksen ulkopuolisen valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän noin 250 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen, mikä on enemmän kuin koko hallinnonalan talousarvioesitys. Lisäksi asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 66 milj. euroa.
Valiokunta toteaa, että hallituksen budjettilaiksi tarkoitettua esitystä uudesta 20 vuoden korkotukimallista ei ole annettu eduskunnalle. Valiokunta poistaa näin ollen momentin päätösosasta viittaukset uuteen lakiin ja vähentää korkotukivaltuutta 80 milj. euroa. Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainavaltuudeksi jää siten 1 170 milj. euroa, joka mahdollistaa 7 500 asunnon rakentamisen. Vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen välisen määrällisen kytköksen purkamista valiokunta pitää aiempien kannanottojensa (kuten VaVM 34/2013 vp) mukaisesti tarpeellisena. Asumisoikeusasuntojen rakentaminen kiinnostaa toimijoita, ja niiden määrän kasvu vapauttaa vuokra-asuntoja uusien asukkaiden käyttöön ja helpottaa siten osaltaan asuntopulaa kasvukeskuksissa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että asuntotuotantoa saadaan lisättyä myöntövaltuuden täyteen määrään, mutta toteaa samalla, että valtuuden suuruus ei todennäköisesti muodostu edelleenkään asuntotuotannon esteeksi. Ongelmana on se, että normaalien vuokra-asuntojen rakentamiseen ja omistamiseen halukkaita tahoja ei nykyisillä ehdoilla juurikaan ole. Tuotanto on jäänyt viime vuosina lähinnä kuntien vastuulle. Toimijoiden lisäämiseksi valtio pääomitti 30 milj. eurolla A-Kruunu Oy:tä vuonna 2013. A-Kruunu Oy on kohdannut kuitenkin samat ongelmat kuin muutkin toimijat mm. tonttitarjonnan suhteen. Sille asetettu tavoite rakentaa 1 500 valtion tukemaa kohtuuhintaista vuokra-asuntoa Helsingin seudulla on vielä kaukana.
Valiokunta pitää tarpeellisena uutta pääkaupunkiseudulle kohdistettua rakennusten käyttötarkoituksen muutosavustusta, jonka valtuus on 2 milj. euroa. Tyhjillään olevia toimisto- ja teollisuusrakennuksia sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, ja niiden saaminen vuokra-asuntokäyttöön on kannatettavaa. Rakennusten käyttötarkoitusten muutoksilla asuntotarjontaa voidaan lisätä nopeammin kuin uudisrakentamisella. Tarpeen on myös harkita, tulisiko samalla joustavoittaa kaavoitusta siten, että kohteissa voidaan käyttää niihin parhaiten soveltuvia toteutustapoja.
Valiokunta korostaa, että ARA-asuntokannan asumiskustannusten tulee pysyä kohtuullisina, ja pitää hyvänä, että esimerkiksi vanhojen korkeiden lainakorkojen ongelmaa on helpotettu. Kyseiset korot ovat kuitenkin edelleen markkinakorkoa korkeammalla tasolla, kun valiokunnan mielestä lähtökohtana tulee olla, että tuettu korko on alempi kuin markkinakorko.
Valiokunta pitää myös tärkeänä huolehtia ARA-asuntokannan käytön tehokkuudesta. Käyttöasteongelmat ovat lisääntyneet väestöltään vähenevien kuntien lisäksi jopa kasvukeskusten reuna-alueilla, jotka ovat jääneet kasvun ulkopuolelle keskusta-alueiden tiivistyessä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että tervehdyttämis- ja purkuavustusten sekä akordien määrät pidetään vastaavalla tasolla kuin vuonna 2014. Asuntokantaa on myös pystyttävä nopeassa tahdissa kehittämään vastaamaan kysyntää, esimerkiksi kokonsa osalta.
Korjausrakentaminen kannattelee heikossa suhdannetilanteessa koko talonrakennusalaa. Korjausrakentamisen arvo ylitti uudisrakentamisen arvon vuonna 2013, jolloin se oli yhteensä 11,3 mrd. euroa. Lisääntynyt korjaustarve kohdistuu suurelta osin 1960-, 70- ja 80- luvuilla rakennettuun lähiöissä sijaitsevaan rakennuskantaan. Vuonna 2014 korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan noin 3 prosenttia ja kasvu kohdistuu pääasiassa asuntojen korjaamiseen.
Koko rakennuskannan korjaustarpeeksi on arvioitu 30—50 mrd. euroa. Käynnissä on VTT:n tarkempi selvitys korjaustarpeen jakautumisesta kiinteistötyypeittäin ja alueellisesti. Teknisen korjaustarvearvion ohella on syytä laskea korjaustarpeen määrä myös taloudellisin perustein. Korjaamista kustannustehokkaampi ratkaisu voi olla kiinteistön purkaminen.
Vuonna 2014 valtion myöntämä perusparannusten käynnistämisavustus on osaltaan vauhdittanut korjausrakentamista. Avustuksen suuruus on 10 prosenttia hankkeen esitetyistä kokonaiskustannuksista, ja tarkoitukseen on käytettävissä yhteensä 140 milj. euron valtuus. Kokonaisuutena korjausavustusten arvioidaan lisäävän korjausrakentamista lähes 1,5 mrd. eurolla.
Hallitus esittää, että vuonna 2015 asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksen korkotukilainoituksen korvaa perusparannuslainojen takauslainavaltuus, jonka suuruudeksi ehdotetaan 100 milj. euroa. Tarkoituksena on parantaa erityisesti lähiöissä sijaitsevien asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksen rahoitusedellytyksiä sekä edistää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Lisäksi on perusteltua, että asuinalueiden elinvoimaisuuden lisäämiseen ja segregaation ehkäisemiseen esitetään 8 milj. euron avustusvaltuutta. Lähiöiden kehittäminen yhdessä asukkaiden kanssa ottaen huomioon myös tarjottavat palvelut edistää oleelliselta osaltaan asuinalueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta.
Aiemmin valtion talousarviosta myönnetyt asuntojen korjausavustukset on siirretty myönnettäväksi valtion asuntorahastosta. Myöntövaltuudeksi esitetään 40 milj. euroa ja se kohdennetaan eniten apua tarvitseville. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että avustuksia myönnetään edelleen vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien rakentamiseen ja liikuntaesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa. Myös energia-avustuksia myönnetään jatkossakin pienituloisille kotitalouksille pientaloissa.
Valiokunta toteaa, että kiinteistönomistajien ja kuntien on tiedostettava rakennusten ja asuinalueiden valtava korjaustarve. Ns. remonttiryhmän ehdotusten (ympäristöministeriö, loppuraportti 18.3.2014) mukaisesti Suomeen on juurrutettava uusi lähiöiden ja niiden kiinteistöjen korjaus- ja ylläpitokulttuuri.
Valtion asuntorahaston varoista esitetään myönnettäväksi avustuksia erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen investointeihin enintään 120 milj. euroa. Myöntövaltuus on samansuuruinen kuin vuonna 2014.
Pitkäaikaisasunnottomat ovat asumisen suhteen syrjäytynein ryhmä. Vuoden 2013 lopussa asunnottomia oli 7 500, joista pitkäaikaisasunnottomia oli noin 2 500. Valiokunta pitää tarpeellisena jatkaa käynnissä olevaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa myös vuoden 2015 jälkeen. Vaikka ohjelman määrällinen tavoite asuntojen tuottamisesta on saavutettu, pitkäaikaisasunnottomuutta ei ole pystytty poistamaan johtuen sen samanaikaisesta kasvusta. Erityisen huolestuttavana valiokunta pitää nuorten pitkäaikaisasunnottomuuden lisääntymistä. Joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias.
Valiokunta korostaa, että pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen edellyttää ennen kaikkea riittävää kohtuuhintaisten pienten vuokra-asuntojen kantaa. Tarpeen on myös painottaa asunnottomuuden riskien varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisyä. Valiokunta pitää hyvänä, että asunnottomuutta ehkäisevän asumisneuvonnan määrärahaa esitetään korotettavaksi 900 000 euroon. Summa ei ole suuri, mutta sillä voidaan merkittävästi vaikuttaa vuokrarästien, asunto-ongelmien ja häätöjen ehkäisemiseen. Neuvonta koskee asunnottomuusuhan alla olevien lisäksi myös muita asumisessa tukea tarvitsevia ryhmiä, kuten maahanmuuttajia, mielenterveyspotilaita ja ikääntyviä.
Erityisryhmien investointiavustuksista noin puolet on viime vuosina kohdistunut vanhuksille. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman mukaan vuoteen 2030 mennessä muistisairaille vanhuksille tarvitaan arviolta 1 500—2 000 tehostetun palveluasumisen paikkaa vuosittain. Valiokunta toteaa, että tarvetta lisää myös valtion rakennepoliittisen ohjelman tavoite laitospaikkojen, lähinnä sairaaloiden ja terveyskeskusten vanhusten pitkäaikaispaikkojen, vähentämisestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös asumisoikeusasuntojen rakentamisesta senioreille on saatu hyviä kokemuksia. Valiokunta pitääkin tärkeänä tarjota laajasti erilaisia vaihtoehtoja ikäihmisten asumisen ja niihin liittyvien palveluiden turvaamiseksi.
Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asuntohankkeet. Edellä mainittujen ryhmien lisäksi niihin kuuluvat mm. kehitysvammaiset ja mielenterveyspotilaat. Asuminen edellyttää näissä tapauksissa tukipalveluiden järjestämistä. Valiokunta toteaa, että myös mahdollisuus yksilöllisiin henkilökohtaisiin palveluihin tulee turvata ja pitää siten edelleen (kuten VaVM 34/2013 vp) tarpeellisena selvittää mahdollisuus irrottaa vammaisten henkilöiden välitön tuen tarve hankintalain kilpailuttamissäännöksistä.
Valiokunta pitää hyvänä, että korkotukilainojen omavastuukorko laskettiin 1 prosenttiin myös erityisryhmien osalta. Jatkossakin on syytä huolehtia siitä, että rakentamisen lainoitukseen osoitettava tuki on myös alemman investointiavustuksen tukiluokkiin kuuluvissa opiskelijoille ja nuorille tarkoitetuissa hankkeissa vähintään samalla tasolla kuin ARA-vuokra-asuntohankkeissa.
Valiokunta toteaa, että tarve erityisryhmien investointiavustukselle on erittäin suuri, ja pitää hyvänä, että myöntövaltuus on pidetty aiemmin nostetulla korkeammalla tasolla. Valiokunta pitää kuitenkin edelleen tarpeellisena seurata tarkasti valtuuden riittävyyttä ja tarvittaessa korottaa sitä. Avustusjärjestelmän on todettu olevan toimiva, ja sen vaikuttavuuden arvioidaan olevan merkittävä erityisryhmien asumisen kustannusten kohtuullistamisessa ja kohteen laadun varmistamisessa (ympäristöministeriön raportteja 14/2014).
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 170 000 000 euroa.
Vuonna 2015 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2015 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2015 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa vuoden 2015 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2015 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna 2015 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 1 500 000 euroa vuonna 2015.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja 40-vuotisin käyttö- ja luovutusrajoituksin muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 3 000 000 euroa pääkaupunkiseudun kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia vuokra-asuntoja. Käynnistysavustuksen suuruus on 5 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2015 saa pääkaupunkiseudulla valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää käyttötarkoituksen muutosavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamiseksi vuokra-asuntokäyttöön. Avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia hyväksytyistä muutoskustannuksista. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina vähintään 5 vuotta. Jos avustus myönnetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisella vuokra-asumisen perusparannuslainalla lainoitettaviin kohteisiin, avustuksen määrä on enintään 20 prosenttia hyväksytyistä muutoskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 40 000 000 euroa.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2013—2015 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella (810/2012) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Vuonna 2015 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 8 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille edellä mainittujen hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen sekä hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen liittyvään oppimateriaalituotantoon. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voivat käyttää 200 000 euroa vuodessa asuinalueiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseen liittyvään viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 prosenttia kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 prosenttia.
Vuonna 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 500 000 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja saa vuonna 2015 hyväksyä valtion asuntorahaston varoista yhteensä enintään 5 000 000 euroa sellaisiin ennen vuotta 2015 tehtyihin korkotukilainapäätöksiin, joiden oikaisuhakemusten hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Selvitysosa:Korkotukea asunto-osakeyhtiöiden uusiin perusparannuslainoihin ei enää myönnetä vuonna 2015. Vuonna 2014 tehtyihin eräisiin päätöksiin on kuitenkin haettu vuonna 2015 oikaisuja, jotka tulee hyväksyä, mikäli edellytykset hyväksymiseen täyttyvät. Näiden oikaisuvaatimusten hoitamiseen myönnetään korkotukilainan hyväksymisvaltuutta enintään 5 000 000 euroa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2015 I lisätalousarvio | — |
| 2015 talousarvio | — |
| 2014 II lisätalousarvio | — |
| 2014 I lisätalousarvio | — |
| 2014 talousarvio | — |
| 2013 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja saa vuonna 2015 hyväksyä valtion asuntorahaston varoista yhteensä enintään 5 000 000 euroa sellaisiin ennen vuotta 2015 tehtyihin korkotukilainapäätöksiin, joiden oikaisuhakemusten hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.