Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              (78.) Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 323 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 125 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 14 000 000
   
Ratahankkeet  
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 40 000 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Rauman meriväylä 30 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 173 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2018
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA I 2014 2018 76,0   72,2 3,8 -
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017 2021 125,0   7,0 47,5 70,5
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0   5,0 42,0 74,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie TA 2017 2021 198,0   12,2 65,8 120,0
Vt 12 Tillola—Keltti LTA 2017 2018 14,0   7,0 7,0 -
               
Ratahankkeet              
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   27,0 9,0 4,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2020 150,0   68,7 17,6 63,7
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen TA 2016 2020 60,0   24,0 15,0 21,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0   3,0 38,0 124,0
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys TA 2017 2018 5,7 2,0 3,6 2,1 -
Uudenkaupungin radan sähköistys LTA 2017 2021 21,0   2,0 8,0 11,0
               
Vesiväylähankkeet              
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   28,0 8,0 4,0
Oulun meriväylä LTA 2017 2019 -   12,5 - -
               
Yhteiset väylähankkeet              
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt LTA I 2015/TA 2017/TA 2018 2018 173,0   143,1 29,9 -
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 188,7 2,0 415,3 298,7 492,2
               
Uudet väylähankkeet              
Kehä I Laajalahden kohta TA 2018 2020 20,0     2,0 18,0
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt TA 2018 2020 7,0     7,0 -
Kokkolan meriväylä TA 2018 2020 45,0     15,0 30,0
Vuosaaren meriväylä TA 2018 2020 12,5     1,0 11,5
Uudet väylähankkeet yhteensä     84,5     25,0 59,5
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     1 273,2 2,0 415,3 323,7 551,7

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Kehä I Laajalahden kohta

Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä Kehä I:lle. Kehä I:n liikennemäärä vaihtelee vuodelle 2035 laaditun liikenne-ennusteen mukaan välillä 55 000—84 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä I:llä olevat nykyiset liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja, jolloin liikenne ruuhkautuu voimakkaasti aamuin illoin. Ruuhkat heijastuvat jopa Mestarintunneliin saakka. Nykyiset liikennejärjestelyt ovat tulossa liikenteellisen ikänsä päähän. Myös Espoon kaupunki kehittää ympäröivää maankäyttöä huomioiden Kehä I:lle kaavaillut liikennejärjestelyt.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen Kehä I:n välittömään tuntumaan siten, että Raide-Jokeri ja Kehä I risteävät eritasossa. Hanke mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen toteuttamisen suunnitelmien mukaisesti koko matkalle Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen.

Hankkeen myötä sujuvoitetaan liikennettä korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymällä, sekä parantamalla liikenteen turvallisuutta eritasoratkaisuilla niin ajoneuvo- kuin kevyen liikenteenkin osalta. Välillä Turvesuontie—Turunväylä korvataan kaksi katuverkkoon liittyvää tasoliittymää yhdellä eritasoliittymällä ja parannetaan Kehä I:n tasausta, sekä mahdollistetaan pikaraitiotien kulkuyhteys Kehä I:n yli ympäröivän asutuksen tasossa. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen yhteyksiä ja meluesteitä.

Hankkeen kustannusarvio on 30,0 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion rahoitusosuus on 20,0 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,7.

Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt

Länsiväylä on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöidyistä pääväylistä. Länsiväylä palvelee läntisen pääkaupunkiseudun ja Lounais-Uudenmaan työmatkaliikennettä. Suunnittelualueen keskimääräisen arkivuorokauden liikennemäärät vaihtelevat noin 25 000—70 000 ajoneuvon välillä. Liikenne ruuhkautuu aamun- ja illan huipputuntien aikana.

Länsiväylä toimii Matinkylään ulottuvan Länsimetron liityntäliikenteen runkoreittinä. Länsimetron toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen jatkaa raideliikenteeseen tukeutuvaa maankäytön kehityskäytävää Lounais-Espooseen. Alueelle on kaavailtu 30 000—70 000 uutta asukasta mm. Finnoon tulevaan keskukseen ja tiivistämällä muiden asemanseutujen maankäyttöä. Metrojärjestelmään siirtyminen aiheuttaa muutoksia joukkoliikenteen liityntäasemilla ja niiden ympäristöissä.

Hankkeen tavoitteena on turvata metron liityntäliikenteen sujuminen ja nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Samalla Länsiväylän liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat ja häiriöherkkyys vähenee. Hankkeessa parannetaan Länsimetron jatkeen liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin toimivuutta muun muassa liikenteenhallinnallisin ja liikenteen ohjauksen toimenpitein, kaistajärjestelyin, viitoituksin ja tiedotustauluin.

Hankkeen kustannusarvio on 7,5 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion osuus on 7,0 milj. euroa.

Kokkolan meriväylä

Kokkolan sataman transito- ja konttikuljetusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2016 Kokkolan satama oli kuljetusmäärältään maamme neljänneksi suurin satama. Sataman kautta kuljetettiin 6,2 miljoonaa tonnia ulkomaankaupan kuljetuksia, josta transitoa oli noin 3,4 miljoonaa tonnia. Viennin osuus kuljetuksista on erittäin merkittävä (75 %). Kuljetusmäärien kasvua ennakoidaan kaivannaisteollisuudessa ja transitoliikenteessä.

Hankkeen tavoitteena on parantaa Kokkolan sataman kautta kulkevan tavarakuljetusten kuljetustaloutta. Hankkeessa satamaan johtava 13,0 metrin meriväylä syvennetään 14,0 metrin kulkusyvyyteen sekä toteutetaan väylään liittyvät turvalaitetyöt.

Hankkeen kustannusarvio on 45,0 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 35 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,9.

Vuosaaren meriväylä

Itämeren alueen konttialusliikenteen kehityksen myötä Vuosaaren satamaan suuntautuvien konttikuljetusten aluskoko on kasvussa, jolloin nykyisen väylän kulkusyvyys tulee jatkossa rajoittamaan satamaan kulkevien konttialusten kokoa ja heikentämään liikenteen toimintaedellytyksiä. Itämeren konttialusliikenteeseen on jo tilattu useita aluksia, joiden kulkusyvyys on noin 12,5 metriä.

Hankkeen tavoitteena on turvata sataman konttialusliikenteen toimintaedellytykset tulevaisuudessa alusten koon kasvaessa. Lisäksi hanke varmistaa Äänekosken biotuotetehtaan kustannustehokkaat vesikuljetukset. Hankkeessa Vuosaaren satamaan johtava 11,0 metriä kulkusyvyinen meriväylä syvennetään 13,0 metriä kulkusyvyyden vaatimuksia vastaavaksi.

Hankkeen kustannusarvio on 25 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 12,5 milj. euroa ja Helsingin Satama Oy:n rahoitusosuus on 12,5 milj. euroa. Hankkeelle on mahdollista hakea TEN-tukea. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,8.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt

Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt -hankkeen sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu vt 4/vt 13-tien muuttamisesta keskikaiteelliseksi Huutomäen eteläpuolella sekä Kuorejoen uuden sillan rakentamisesta. Valtuuden tarkistuksesta aiheuttama määrärahatarve vuodelle 2018 on 5 milj. euroa

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 293 700 226 900 166 500 98 800 785 900
Uudet väylähankkeet 25 000 46 000 13 500 - 84 500
Menot yhteensä 318 700 272 900 180 000 98 800 870 400

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 631 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Raide-Jokeri (siirto momentilta 31.10.20) 2 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos 48 900
Yhteensä 50 900

2018 talousarvio 323 700 000
2017 I lisätalousarvio 35 012 000
2017 talousarvio 272 800 000
2016 tilinpäätös 347 729 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 334 950 000 euroa.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan Uudet väylähankkeet -taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan Uudet väylähankkeet -taulukon.

Talousarvioesitykseen nähden Uudet väylähankkeet -taulukkoon on lisätty vt 4 Kirri—Tikkakoski -hanke.

Lisäys talousarvioesityksen 323 700 000 euroon nähden on 11 250 000 euroa, mistä 5 000 000 euroa on siirtoa momentilta 31.10.20 ja 6 250 000 euroa aiheutuu Kirri—Tikkakoski -hankkeen vuoden 2018 rahoituksesta.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Vt 4 Kirri—Tikkakoski -hanke

Valtatien 4 (E75) Kirri—Tikkakoski tieosuus (pituus n. 14,7 km) on osa valtakunnallista päätieyhteyttä pääkaupunkiseudulta Keski-Suomen kautta Pohjois-Suomeen ja tie kuuluu TEN-T ydinverkkoon. Valtatiellä 4 ei ole rinnakkaista ratayhteyttä ja siksi sen merkitys koko Suomen ja paikallisen elinkeinoelämän kuljetuksille ja henkilöliikenteelle on suuri. Jyväskylän seutu on yksi nelostien ruuhkaisimpia osuuksia. Jyväskylän ympäristössä sijaitsee keskeisen Suomen merkittäviä logistiikkakeskuksia. Hanke parantaa valtakunnallisesti tärkeän tieyhteyden liikenneturvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta.

Tien parannus vähentää häiriöitä tieosuudella, mikä edesauttaa koko maan elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kuljetusten aikatauluttamista. Hanke parantaa olennaisesti Jyväskylän, Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken välisiä liikenneyhteyksiä ja näin edesauttaa alueiden maankäytön kehittymistä. Hanke on tärkeä tulevien biotuotteiden raaka-ainekuljetusten varmistamiselle ja hankkeessa toteutuu puolustusvoimain muutostarpeita Tikkakosken lentoaseman kohdalla.

Hankkeen kustannusarvio on 139 milj. euroa.

Edellä mainitun muutoksen johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2018
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA I 2014 2018 76,0   72,2 3,8 -
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017 2021 125,0   7,0 47,5 70,5
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0   5,0 42,0 74,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie TA 2017 2021 198,0   12,2 65,8 120,0
Vt 12 Tillola—Keltti LTA 2017 2018 14,0   7,0 7,0 -
               
Ratahankkeet              
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   27,0 9,0 4,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2020 150,0   68,7 17,6 63,7
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen TA 2016 2020 60,0   24,0 15,0 21,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0   3,0 38,0 124,0
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys TA 2017 2018 5,7 2,0 3,6 2,1 -
Uudenkaupungin radan sähköistys LTA 2017 2021 21,0   2,0 8,0 11,0
               
Vesiväylähankkeet              
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   28,0 8,0 4,0
Oulun meriväylä LTA 2017 2019 -   12,5 - -
               
Yhteiset väylähankkeet              
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt LTA I 2015/TA 2017/TA 2018 2018 173,0   143,1 29,9 -
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 188,7 2,0 415,3 298,7 492,2
               
Uudet väylähankkeet              
Kehä I Laajalahden kohta TA 2018 2020 20,0     2,0 18,0
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt TA 2018 2020 7,0     7,0 -
Vt 4 Kirri—Tikkakoski TA 2018 2021 139,0     6,3 132,7
Kokkolan meriväylä TA 2018 2020 45,0     15,0 30,0
Vuosaaren meriväylä TA 2018 2020 12,5     1,0 11,5
Uudet väylähankkeet yhteensä     223,5     31,3 192,2
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     1 412,2 2,0 415,3 330,0 684,4

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 293 700 226 900 166 500 98 800 785 900
Uudet väylähankkeet 31 250 91 250 62 500 38 500 223 500
Menot yhteensä 324 950 318 150 229 000 137 300 1 009 400

Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie

Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 1 500 000 euroa. Sopimusvaltuuden uusimistarve aiheutuu pääurakkaan kuuluvista indekseistä, jotka toteutuivat ennakoitua pienempinä ja määrärahaa on tämän johdosta jäänyt käyttämättä. Valtuuden uusimisella varmistetaan hankkeen alkuperäiseen laajuuteen kuuluvien töiden tilaaminen vuonna 2018 ja rahoittaminen. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys

Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 80 000 euroa. Sopimusvaltuuden uusimistarve aiheutuu pääurakkaan kuuluvista sanktioista, jotka toteutuivat ennakoitua pienempinä ja määrärahaa on tämän johdosta jäänyt käyttämättä. Uusimisella varmistetaan hankkeen vuonna 2018 tilattava taloudellisen loppuselvityksen tekeminen. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Vt 6 Taavetti—Lappeenranta

Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 857 000 euroa. Sopimusvaltuuden uusiminen aiheutuu hankkeeseen kuuluvien bonuksien ja tehtyjen sopimusten toteutumisesta ennakoitua pienempinä, jonka takia määrärahaa on jäänyt käyttämättä. Vuonna 2018 solmittavien uusien sitoumusten avulla varmistetaan hankkeen onnistunut loppuun saattaminen. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.


2018 talousarvio 334 950 000
2017 III lisätalousarvio 288 000
2017 I lisätalousarvio 35 012 000
2017 talousarvio 272 800 000
2016 tilinpäätös 347 729 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Talousarvioesitykseen sisältyy kuusi uutta liikenneinvestointia, jotka ovat Kehä I Laajalahti (valtuus 20 milj. euroa), Länsimetron jatkeen liityntäyhteydet (valtuus 7 milj. euroa), Vt 4 Kirri—Tikkakoski (valtuus 139 milj. euroa), Kokkolan meriväylä (valtuus 45 milj. euroa), Vuosaaren meriväylä (valtuus 12,5 milj. euroa) sekä elinkaarihankkeena toteutettava Hailuotoon rakennettava kiinteä yhteys (116,9 milj. euroa), joka rahoitetaan momentilta 31.10.79.

Hallitus on myös päättänyt käynnistää pääradan kehittämistä koskevan valmistelun rataosuudella Pasila—Riihimäki niin, että päätös hankkeesta voidaan tehdä kevään 2018 kehysriihessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uusia kehittämishankkeita on loppujen lopuksi näinkin monta, sillä määrärahojen kohdentaminen korjausvelan vähentämiseen on vähentänyt mahdollisuuksia uusien väylähankkeiden käynnistämiseen. Nyt käynnistettävillä hankkeilla parannetaan liikenteen sujuvuutta, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä joukkoliikenteen toimivuutta. Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta on myös myönteistä, että talousarviossa käynnistetään myös kahden meriväylän (Vuosaari, Kokkola) syventäminen, minkä lisäksi Oulun meriväylän syventämisestä tehtiin päätös jo kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Valiokunta pitää perusteltuna, että liikennerahoituksen painopiste on väyläverkon huonon kunnon vuoksi perusväylänpidossa, mutta on samalla huolissaan siitä, ettei uusista kehittämishankkeista ole pitkän tähtäimen suunnitelmaa eikä niille ole varattu rahoitusta tulevissa rahoituskehyksissä.

Valiokunta korostaa, että liikenteen sujuvuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämisen kannalta tärkeää on nimenomaan päätöksenteon ja rahoituksen pitkäjänteisyys, mikä parantaisi suunnittelutyön edellytyksiä ja elinkeinoelämän ja yhdyskuntasuunnittelun pitkäjänteistä päätöksentekoa. Se loisi myös vakautta ja luottamusta maanrakennusalan investointeihin ja edistäisi kansallisten etujen ajamista EU:ssa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että liikennehankesuunnittelun ja rahoituksen aikajänne pitenee ja että päätöksenteon pohjaksi saadaan yli vaalikausien ulottuva, esim. 10—12 vuoden suunnitelma.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös liikennehankkeiden budjetointiin, joka ei tue riittävällä tavalla kannattavien hankkeiden toteutusta. Ongelmallisena on koettu mm. se, että liikenneinvestointeja käsitellään talousarviossa kulueränä siitä huolimatta, että investoinnit tuottavat yhteiskunnallista vaikuttavuutta vuosikymmeniksi eteenpäin ja ovat talouskasvun ja viennin kannalta välttämättömiä. Käytännössä myöskään menokehyksen kasvattamiseen ei ole ollut mahdollisuutta, mistä johtuen kiireellisten hankkeiden käynnistämiseksi kehyksiä on jouduttu kiertämään mm. siten, että hankkeita on aloitettu varsin pienellä aloitusrahalla tai joku ulkopuolinen taho on maksanut rakentamisaikaiset kulut kokonaan. Näin suurin osa rahoituksesta on jäänyt seuraavalle vaalikaudelle, mikä on taas rajoittanut seuraavan hallituksen liikkumavaraa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä pohtii parhaillaan liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavia keinoja. Työryhmän määräaika on 28.2.2018, johon mennessä tavoitteena on luoda kustannustehokas, pitkäjänteinen ja tarkoituksenmukainen suunnitelma väyläverkon kehittämiselle ja rahoitukselle. Työryhmän tulee ottaa huomioon liikenteen korjausvelan vähentäminen, kehittämisinvestoinnit, digitalisaatiokehitys ja päästövähennystavoitteet.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että työryhmä löytää sellaisia uusia ratkaisuja, jotka edistävät liikennehankkeiden tarkoituksenmukaista, riittävää ja pitkäjänteistä rahoitusta ja kehittämistä. Niiden tulee tukea myös julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 334 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 125 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 14 000 000
   
Ratahankkeet  
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 40 000 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Rauman meriväylä 30 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 173 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 24 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Keski-Pasila, länsiraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 48 800 000 euroa

2) hankkeeseen vt 4 Oulu—Kemi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 140 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä valtuuden tarkistuksesta johtuva lisämäärärahan tarve hankkeelle Keski-Pasila, länsiraide. Tarvittavasta 8 800 000 euron lisäyksestä osa katetaan momentille 12.31.10 tuloutettavalla Ratakorridori TEN-T -tukihankkeen välimaksatusta vastaavalla määrärahalla 4 242 000 euroa.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 500 000 euroa hankkeeseen E18 Haminan ohikulkutie. Hanke tarvitsee lisämäärärahan hankkeen valmistumisen jälkeen hankealueelle tulleen ennakoimattoman painuman korjaukseen.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon 15 000 000 euroa määrärahan uudelleenjaksotuksena hankkeessa Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe vuodelta 2019 vuodelle 2018.

Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Keski-Pasila, länsiraide

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 8 800 000 eurolla 40 000 000 eurosta 48 800 000 euroon. Sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu suunnitelmien valmistumisen ja rakennustöiden alkamisen myötä hankkeen kokonaiskuvan tarkentumisesta ja välttämättömien töiden kustannuksien selviämisestä. Lisämäärärahatarpeesta katetaan 4 242 000 euroa Ratakorridori-hankkeen TEN-T-tukien tuloutuksia vastaavista määrärahoista.

Vt 4 Oulu—Kemi

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 15 000 000 eurolla 125 000 000 eurosta 140 000 000 euroon. Sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu Oulujoen siltojen uusimisesta raskaan liikenteen enimmäismassojen kasvun johdosta. Määrärahatarve ajoittuu vuosille 2019—2020.


2018 I lisätalousarvio 24 500 000
2018 talousarvio 334 950 000
2017 tilinpäätös 308 100 000
2016 tilinpäätös 347 729 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 24 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Keski-Pasila, länsiraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 48 800 000 euroa

2) hankkeeseen vt 4 Oulu—Kemi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 140 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 4 400 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 10 100 000 euroa

2) hankkeeseen vt 4 Kirri—Tikkakoski liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 139 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys

Lisämäärärahan tarve aiheutuu siitä, että Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys -hankkeen valtuutta tarkistetaan 4,4 milj. eurolla 5,7 milj. eurosta 10,1 milj. euroon. Sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu hankkeen laajentamisesta käsittämään myös Mäntyluoto—Tahkoluoto rataosan. Laajennus käsittää 10,5 km mittaisen osan valtion rataverkkoa.

Vt 4 Kirri—Tikkakoski

Hankkeen valtuus uusitaan. Vuoden 2018 talousarvion mukaan hankkeessa rakennetaan moottoritietä 14,7 km. Sopimusvaltuuden uusimisella mahdollistetaan moottoritien rakentaminen noin 16 km matkalta, Palokan ja Kirrin eritasoliittymien parantaminen moottoritiejakson eteläpuolella sekä turvallisuutta parantavien tiejärjestelyjen toteuttaminen moottoritiejakson pohjoispuolella. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.


2018 II lisätalousarvio 4 400 000
2018 I lisätalousarvio 24 500 000
2018 talousarvio 334 950 000
2017 tilinpäätös 308 100 000
2016 tilinpäätös 347 729 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 4 400 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 10 100 000 euroa

2) hankkeeseen vt 4 Kirri—Tikkakoski liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 139 000 000 euroa.