Talousarvioesitys 2018
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Selvitysosa:Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan, jotka ovat kasvupolitiikan keskeisiä elementtejä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työvoimakoulutusta uudistetaan ja suunnataan entistä enemmän yrityslähtöiseksi. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.
Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toteutuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin, mikä toteuttaa kasvupolitiikan tavoitteita tukemalla työvoiman saatavuutta yrityksissä. TE-toimistojen yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään. Työttömien määräaikaishaastattelut toteutetaan aiempaa useammin kasvokkain, ja tehostettua palvelua tarvitsevia ohjataan ulkoisten palvelutuottajien tarjoamiin palveluihin. Työttömien alueellista liikkuvuutta tuetaan tekemällä työtarjouksia entistä laajemmalle alueelle ja tarjoamalla työnhakijoille tietoa liikkuvuuden taloudellisista tukimuodoista. Liikkuvuusavustuksen soveltamisalaa laajennetaan. Työnvälitys- ja yrityspalvelujen ostopalvelujen kokeiluhankkeet arvioidaan ja tulosten perusteella toimintamallia kehitetään ja laajennetaan siten, että se tukee maakunnallisen kasvupalvelun kehittämistä. Sähköiset työnvälityspalvelut uudistetaan maakunnan kasvupalveluun soveltuvaksi ja toiminta digitalisoidaan kattavasti. Kaikille työmarkkinoiden toimijoille avoin digitaalinen työmarkkinatori otetaan käyttöön ja työnvälityksessä hyödynnetään automaatiota. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin ja palkkatuen kohdentamisessa sovelletaan profilointimallia. Sanssi- ja duunikortit yhdistetään yhdeksi palkkatukikortiksi. Kasvuyritysten työllisyysohjelmalla tuetaan kasvuyritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä osaavan työvoiman tarjonnalla ja samalla vähennetään työttömyyttä.
Työnhakijan roolia työnhaussa aktivoidaan. Työttömät ja osa-aikatyössä olevat velvoitetaan hakemaan aikaisempaa tiiviimmän raportointivelvollisuuden velvoittamina omaehtoisesti työtä, minkä lisäksi nykyistä useammalle työttömälle ja osa-aikatyössä olevalle tehdään työtarjouksia. Omatoimisen työnhaun ja työtarjousten seurantaa kehitetään siten, että seuranta edistää työllistymistä, avoimien työpaikkojen täyttymistä ja korostaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta. Omatoimisen työnhaun merkityksen korostamiseksi ja työnhaun aktivoimiseksi ja tueksi nykyistä useammalle työttömälle työnhakijalle järjestetään työnhakuvalmennusta. TE-toimistot arvioivat työttömien työnhakijoiden työttömyyden pitkittymisen riskin käyttäen profilointityökalua.
Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron maakunnille vuoden 2020 alusta lähtien. Uudistuksessa nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistetään asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kasvupalveluksi. Kasvupalvelussa yhdistetään osaavan työvoiman, yrittäjyyden ja yritysten kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Kasvupalvelun järjestämisessä on tarkoitus hyödyntää järjestäjä-tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopisivat kasvupalvelujen tuottamisesta ulkoisten palvelutuottajien kanssa.
Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Nuorisotakuussa luodaan ohjaamotoiminta vakinaistamalla ja toimintaa kehittämällä malli, jossa nuori saa tukea kynnyksettömällä periaatteella palvelutarpeensa mukaisesti. TE-toimistojen ja Ohjaamojen yhteistyötä tiivistetään edelleen. Ohjaamotoiminnan tavoitteellisuuden vahvistamiseksi lisätään yhteistyötä myös elinkeinoelämän edustajien ja kolmannen sektorin edustajien kanssa. Nuorten palveluprosessia tehostetaan TE-toimistoissa painottamalla TE-toimistojen määräaikaishaastatteluissa aikaisempaa enemmän kasvokkain tapahtuvaa haastattelua. Yksityistä pääomaa kanavoidaan NEET-nuorten määrän vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen yhteiskunnallisen vaikuttavuusinvestoinnin hankkeella. Nuorten yrittäjyyden tukemista jatketaan valtakunnalliseksi laajennetulla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamallilla.
Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella. Kotoutumiskoulutusta uudistetaan ja kieli- ja yhteiskuntatietouden opintojen rinnalla lisätään merkittävästi ammatillisesti suuntautuneita opetussisältöjä. Koulutuksen linkittymistä työelämään ja yrittäjyyteen kasvupolitiikan välineenä lisätään, samoin kuin maahanmuuttajien ammatillisiin tutkintoihin tai niiden osiin valmistavia koulutuksia.
Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Palkkatuettu työ1) | |||
— Valtionhallinto | 585 | 500 | 500 |
— Kunnat ja kuntayhtymät | 5 950 | 8 620 | 5 800 |
— Yksityinen sektori | 11 690 | 17 250 | 14 000 |
Starttiraha1) | 3 640 | 3 820 | 3 500 |
Työvoimakoulutuksen hankinta | 20 320 | 18 990 | 14 410 |
— Ammatillinen koulutus | 12 700 | 9 680 | 7 180 |
— Kotoutumiskoulutus | 7 620 | 9 310 | 7 230 |
Valmennukset | 2 130 | 1 560 | 1 200 |
Yhteensä | 44 315 | 50 740 | 39 410 |
Työkokeilut | 11 560 | 13 650 | 11 500 |
Yhteensä | 55 875 | 64 390 | 50 910 |
1) Vuoden 2018 palkkatuetun työn ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työttömyysetuusmäärärahoilla (33.20.50, 51 ja 52) rahoitettuja.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa ja kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2018:
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee | |||
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) | 28,1 | < 23 | < 23 |
Rakenteellinen työttömyys vähenee | |||
— Vaikeasti työllistyvien määrä (hlöä) | 213 866 | < 190 000 | < 186 550 |
Työttömyysjaksot lyhenevät | |||
— Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) | 47,3 | < 35 | < 35 |
Nuorten osallisuus lisääntyy | |||
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla (%) | 37,2 | < 24 | < 24 |
Maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy | |||
— Virta yli 3 kk työttömyyteen maahanmuuttajilla (kansalaisuus) (%) | 48,9 | < 43 | < 43 |
Yrittäjyys lisääntyy | |||
— Uusien yritysten määrä (lkm) | 7 610 | 10 000 | 10 000 |
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 162 576 000 euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Palvelukyky ja laatu | |||
— työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (asteikko 1—5) | 4,0 | - | > 4,0 |
— työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (asteikko 1—5) | 4,0 | - | > 4,0 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 2 659 | 2 757 | 2 713 |
— henkilötyövuodet toimintamenomomentilla | 2 320 | 2 507 | 2 463 |
— henkilötyövuodet muilla momenteilla | 339 | 250 | 250 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,4 | > 3,4 | > 3,4 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 154 767 | 173 531 | 162 976 |
Bruttotulot | 617 | 400 | 400 |
Nettomenot | 154 150 | 173 131 | 162 576 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 828 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 17 415 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Nuorisotyöttömyys: Psykososiaalisen tuen palvelupaketti (siirto momentilta 32.30.51) | 3 000 |
Ohjaamotoiminnan vakinaistaminen | 5 000 |
Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköinen käsittelyjärjestelmä (ent. Todennetun osaamisen rekisteri) (siirto momentille 29.01.02) | -150 |
Tuottavuushankkeet (siirto momentilta 32.01.21) | 200 |
Työllisyys- ja kilpailukyky: TE-palvelujen digitalisaatio | -10 000 |
Työvoimapalvelukokonaisuuden tehostaminen (työllisyyspaketti) | -7 000 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -135 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -119 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -723 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -220 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -203 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -202 |
Vuokrien indeksikorotus | 48 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -51 |
Yhteensä | -10 555 |
2018 talousarvio | 162 576 000 |
2017 talousarvio | 173 131 000 |
2016 tilinpäätös | 164 737 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 162 976 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 400 000 euroa talousarvioehdotuksen 162 576 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 32.70.03 maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyviin tehtäviin.
2018 talousarvio | 162 976 000 |
2017 talousarvio | 173 131 000 |
2016 tilinpäätös | 164 737 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa TE-toimistoille yhteisen valtakunnallisen positiivisen rakennemuutoksen yksikön perustamiseen. Tavoitteena on tuottaa tehokasta ja asiantuntevaa asiakasohjausta työpaikkoihin, pilotteihin, koulutuksiin ja eri toimenpiteisiin maakuntarajojen yli.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 163 076 000 euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 1 258 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 338 000 euroa palkkausten tarkistuksiin ja vähennyksenä 80 000 euroa siirtona momentille 29.01.02 Euroguidance-toiminnan rahoitukseen.
2018 I lisätalousarvio | 1 258 000 |
2018 talousarvio | 163 076 000 |
2017 tilinpäätös | 173 131 000 |
2016 tilinpäätös | 164 737 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 1 258 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)
Momentilta vähennetään 810 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 1 330 000 euroa työvoima- ja kasvupalvelukoulutuksen hankinnan ja 180 000 euroa yrittäjien oleskelulupien käsittelyn siirrosta momentille 32.01.02 sekä 650 000 euroa Rakennusalan digitaalisen työllistymisen alusta -hankkeen siirrosta momentille 32.01.40.
Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 350 000 euroa kertamenona tietokantahallintajärjestelmän ylläpidosta aiheutuviin lisäkustannuksiin.
2018 II lisätalousarvio | -810 000 |
2018 I lisätalousarvio | 1 258 000 |
2018 talousarvio | 163 076 000 |
2017 tilinpäätös | 173 131 000 |
2016 tilinpäätös | 164 737 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)
Momentilta vähennetään 810 000 euroa.
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 327 050 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 3 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä
2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen
4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisiin alueellisiin kokeiluihin
5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
6) yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta hankittavista työnvälityksen ja yrityspalveluiden ostopalveluista sekä niihin liittyviin markkinoinnista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2018 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2018 jälkeen enintään 70 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vuoden 2018 alusta lähtien opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa mm. aloitettavasta tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta, pl. kotoutumiskoulutus.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Asiantuntija-arvioinnit | 3 320 000 |
Kokeilut ja valmennukset | 26 890 000 |
Työvoimakoulutuksen hankinta | |
— Ammatillinen koulutus | 106 470 000 |
— Kotoutumiskoulutus | 72 670 000 |
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus | 1 700 000 |
Yhteensä | 180 840 000 |
---|---|
Starttiraha | 9 260 000 |
Palkkatuettu työ | |
— Valtionhallinto | 11 420 000 |
— Kunnat ja kuntayhtymät | 15 010 000 |
— Yksityinen sektori | 41 370 000 |
Yhteensä | 67 800 000 |
Työllisyyspoliittinen avustus | 10 000 000 |
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 10 000 000 |
Korvaukset | 1 690 000 |
Vakuutusturva | 950 000 |
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot | 1 300 000 |
Nuorten palvelut, tulosperusteiset hankinnat | 15 000 000 |
Kaikki yhteensä | 327 050 000 |
Palkkatuettua työtä ja työttömien starttirahaa rahoitetaan vuosina 2017 ja 2018 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta työttömyysetuusmäärärahoista momenteilta 33.20.50, 51 ja 52 peruspäivärahaa vastaavan määrän osalta ja ylittävä osa rahoitetaan momentilta 32.30.51. Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan momenteilta.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
|
— TE-palvelun kokonaistehokkuus (indeksi 100 = tehokas) | - | - | 82 |
— TE-palvelun kohtaantotehokkuus (indeksi 100 = tehokas) | - | - | 82 |
— TE-palvelun kustannustehokkuus (indeksi 100 = tehokas) | - | - | 82 |
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus1) (%) | 40,6 | < 37 | < 37 |
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 50,5 | < 45 | < 43 |
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 30,7 | < 34 | < 31 |
1) Sisältää vain momentilta 32.30.51 rahoitettavan ammatillisen työvoimakoulutuksen (v. 2018 tavoite ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden toteutumaan ja arvioon).
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Työvoimakoulutus | |||||
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 99 647 | 28 000 | 800 | - | 128 447 |
Vuoden 2018 sitoumukset | - | 54 000 | 15 500 | 500 | 70 000 |
Menot yhteensä | 99 647 | 82 000 | 16 300 | 500 | 198 447 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aktiivimallin käyttöönotto (työllisyyspaketti) | 25 000 |
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) | -20 000 |
Kertaluonteisen EGR-rahoituserän poistuminen | -2 253 |
Kotoutumiskoulutus | -23 078 |
Nuorisotyöttömyys (siirto momenteille 29.20.30, 32.30.01 ja 33.30.60) | -16 400 |
Perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen siirtyvät | -2 912 |
Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut | -5 000 |
Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus (siirto momentille 33.20.52) | -1 160 |
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen | 8 100 |
Työvoimakoulutuksen hankinta (siirto momenteille 29.10.30, 29.10.31, 29.20.30 ja 29.40.20) | -59 000 |
Yhteensä | -96 703 |
2018 talousarvio | 327 050 000 |
2017 I lisätalousarvio | 10 000 000 |
2017 talousarvio | 423 753 000 |
2016 tilinpäätös | 598 495 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Momentin määrärahaksi esitetään 327,1 milj. euroa, joka on 96,7 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Momentin määrärahaan vaikuttavat vähennyksinä toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvä 59 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sekä nuorisotyöttömyyden vähentämiseen liittyvä 13,4 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkiin. Kotouttamiskoulutuksen määrärahojen 23 milj. euron lasku johtuu turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisestä. Momentin määrärahoja lisätään 25 milj. eurolla aktiivimallin toimeenpanoon.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi on toteutettu tai vireillä useita kehittämistoimia, joiden tarkoituksena on edistää kasvua ja vahvistaa julkista taloutta. Tavoite työnhakijoiden aktivoimiseksi on kiitettävä, mutta asiantuntijat ovat erimielisiä parhaista malleista ja menetelmistä. Valiokunta kiinnittää huomiota huoleen, että toimeentulotuen varassa elävät tai korkean työttömyyden alueilla asuvat saattavat joutua sanktioiden kohteeksi ilman omaa syytään. Valiokunta pitää hyvänä, että yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan nykyistä paremmin. On tärkeää parantaa työmarkkinoiden toimintaa sekä tehdä työnteosta taloudellisesti houkuttelevampaa ja työllistämisestä kannattavampaa.
Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että työllisyystilanne on kehittynyt myönteisesti ja ennusteiden mukaan kehitys jatkuu hyvänä myös lähivuosina. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 272 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 56 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys väheni kaikkien ELY-keskusten alueella sekä kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Myös nuorten ja yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden tilanne parani merkittävästi. Huolestuttavaa on, että ennusteiden mukaan pitkäaikaistyöttömyys säilyy vakavana ongelmana vielä pitkään, samalla kun pitkäaikaistyöttömyyden kehityksessä tapahtuu selvää alueellista eriytymistä. Valiokunnan arvion mukaan hallitus ei tule myönteisestä kehityksestä huolimatta pääsemään asettamaansa työllisyysastetavoitteeseen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus arvioi työvoimapoliittisten toimien ja niiden muutosten vaikutuksia sekä määrärahojen käytön tuloksellisuutta tarkasti ja reagoi tarvittaessa tilanteeseen nopeasti. Tämä edellyttää mm. sitä, että työllisyystilanteen seurantatietojen perusteella saadaan luotettava kuva tapahtuneesta kehityksestä. Nyt tietoihin sisältyy epävarmuutta eivätkä tilastotiedot työttömyyden merkittävästä vähenemisestä perustu todelliseen kehitykseen. Saadun selvityksen mukaan mm. vuoden 2017 alusta toteutettujen työttömien määräaikaishaastattelujen myönteiset vaikutukset voivat osaltaan selittää työttömyyden merkittävää tilastollista vähenemistä. Työvoimapoliittisten kokeilujen vaikutusten arvioinnissa ja tulosten hyödyntämisessä valiokunta näkee kehittämistarvetta.
Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus on ryhtynyt toimiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmien ja osaavan työvoiman saantivaikeuksien vähentämiseksi. Tärkeää on nyt löytää tilanteeseen nopeita ja tuloksellisia ratkaisuja. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yritysten rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet ja ne vaikeuttavat jo useilla toimialoilla ja mm. Varsinais-Suomessa merkittävästi yritysten kasvua ja lisäävät kustannusten nousupaineita. Valiokunta pitää huolestuttavina arvioita, joiden mukaan työvoiman saantivaikeudet lisääntyvät entisestään tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä jo noin kolmasosalla työvoimaa hakeneista toimipaikoista on ollut vaikeuksia löytää sopivaa henkilöä avoimeen työpaikkaan. Heinäkuussa 2017 julkaistun suhdannebarometrin mukaan esimerkiksi rakennusalalla rekrytointivaikeuksia oli jo 37 prosentilla vastaajista ja ne olivat yleisin toiminnan kasvun este. Teknologiateollisuuden aloilla 18 prosenttia yrityksistä kertoi osaajavajeen rajoittavan kasvua (viime vuoden lopussa alle 10 prosenttia). Pk-yritysbarometrin mukaan noin 12 prosenttia pk-yrityksistä kokee työvoiman saatavuuden pahimmaksi kehittämisen esteeksi. Työvoiman saatavuus vaikeutti erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten toimintaa. Matkailusektorin edistämisen yhdeksi merkittäväksi esteeksi on muodostunut työvoimapula.
Valiokunta näkee paljon mahdollisuuksia kehittää ulkomaisen osaavan työvoiman saantia Suomeen. Suunnitelmallinen ja hallittu työperäinen maahanmuutto on kansantaloudellisesti tärkeää, sillä ilman maahanmuuttoa työvoiman määrä supistuisi merkittävästi. Suomea on tehtävä kansainvälisten osaajien keskuudessa tunnetummaksi ja vetovoimaisemmaksi, missä Business Finland -toimijan vastuu on suuri. Myös ulkomailta rekrytointiin liittyviä prosesseja on nopeutettava ja tehostettava. Valiokunta pitää hyvänä äskettäin käynnistynyttä Talent Boost — Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä hyödyntää Suomessa asuvien osaajien asiantuntemusta yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan tueksi. Ohjelman onnistuminen, kuten yleensä ulkomaisten osaajien houkuttelu, edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tahtotilaa sekä valtion ja kuntien tuloksellista yhteistyötä. On esimerkiksi huolehdittava myös osaavien työntekijöiden perheiden elämänlaadusta uudessa ympäristössä.
Valiokunnan mielestä on tärkeää, että työelämässä tarvittavia osaamistarpeita kyetään nykyistä paremmin ennakoimaan, jotta työvoiman saantivaikeudet ehkäistään. Uusi teknologia ja digitalisaatio tulevat muuttamaan merkittävästi työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, minkä seurauksena myös eri ammatteihin kohdistuva kysyntä muuttuu. Esimerkiksi tekoälyn uskotaan mullistavan seuraavien vuosien aikana työelämän, teollisuuden, liikenteen ja terveydenhuollon. Syksyllä 2017 julkaistun ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on lisääntynyt. Valtakunnan tasolla työvoimapula-ammateiksi määriteltiin elo-syyskuussa 32 ammattia. Ylitarjontaa arvioitiin olevan noin 42 ammatissa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös OECD:n Skills for Jobs Suomen maaraporttiin, jonka mukaan Suomessa alikoulutettuja tehtäväänsä on 21 prosenttia ja ylikoulutettuja 7 prosenttia. Raportissa tunnistetaan useita taitoja ja osaamisalueita, joiden osalta Suomessa on liian vähän osaamista. Toisaalta joillakin aloilla on kriittisen paljon liikaa työvoimatarjontaa. Valiokunta toteaa myös, että kaikissa tapauksissa korkea koulutustaso ja yleissivistävä koulutus tarjoavat parhaat edellytykset alanvaihtoon ja sen edellyttämään uudelleenoppimiseen.
Valiokunta pitää hyvänä hallituksen tavoitetta parantaa työvoimahallinnon tuloksellisuutta. Valiokunta nostaa esille työnvälityksen onnistumisen merkityksen ja kiinnittää huomiota siihen, että työnhakijan roolia työnhaussa on lisätty. Yhtenä kiireellisenä kehittämiskohteena on sähköisten TE-palveluiden ongelmien poistaminen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kaikki työnhakijat eivät välttämättä osaa käyttää näitä palveluita ilman riittävää neuvontaa ja ohjausta. Nyt työnhakijoiden työnhaku TE-toimistossa on voinut päättyä, koska he eivät osanneet käyttää palvelua oikein tai huomanneet sähköisiin palveluihin tehtyjä muutoksia ja niihin liittyviä määräaikoja.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 327 050 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 3 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä
2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen
4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisiin alueellisiin kokeiluihin
5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
6) yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta hankittavista työnvälityksen ja yrityspalveluiden ostopalveluista sekä niihin liittyviin markkinoinnista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2018 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2018 jälkeen enintään 70 000 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia, työnvälityspalvelua tai työkokeiluun ohjaamista tai näihin verrattavissa olevia toimia sekä kohdassa 1 mainittua palvelua.
Edellä tehtyjen muutosten johdosta talousarvion momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohta 6) ehdotetaan samalla poistettavaksi tarpeettomana.
Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä 423 753 000 euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 800 000 euroa.
Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 24 000 000 euroa aiheutuu yrityslähtöisten työvoimakoulutusten lisäämisestä ja 5 000 000 euroa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi käynnistettävistä kasvupalvelupiloteista.
Vuoden 2017 määrärahan peruutus aiheutuu kotouttamisen vaikuttavuusinvestointirahaston (SIB) kautta toteutuneista säästöistä kotouttamiskoulutusmenoissa.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
2018 I lisätalousarvio | 29 000 000 |
2018 talousarvio | 327 050 000 |
2017 tilinpäätös | 433 753 000 |
2016 tilinpäätös | 598 495 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia, työnvälityspalvelua tai työkokeiluun ohjaamista tai näihin verrattavissa olevia toimia sekä kohdassa 1 mainittua palvelua.
Edellä tehtyjen muutosten johdosta talousarvion momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohta 6) ehdotetaan samalla poistettavaksi tarpeettomana.
Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä 423 753 000 euron kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 800 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)
Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 2 500 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 32.50.40 ja 2 500 000 euroa siirrosta momentille 32.20.06 Talent Boost — Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelmaan, 10 000 000 euroa siirrosta momentille 29.20.30 ja 10 000 000 euroa siirrosta momentille 29.40.20 osaamisen kehittämisen täsmätoimiin sekä 2 000 000 euroa siirrosta momentille 29.10.31, 2 500 000 euroa siirrosta momentille 29.01.53, 2 500 000 euroa siirrosta momentille 32.70.03 ja 3 000 000 euroa siirrosta momentille 29.40.20 maahanmuuttajien osaamiseen.
2018 II lisätalousarvio | -35 000 000 |
2018 I lisätalousarvio | 29 000 000 |
2018 talousarvio | 327 050 000 |
2017 tilinpäätös | 433 753 000 |
2016 tilinpäätös | 598 495 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)
Momentilta vähennetään 35 000 000 euroa.