Talousarvioesitys 2015

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Maatalouden kokonaistulosta kaksi kolmasosaa on tuotteista saatavia myyntituloja ja noin kolmasosa tulee maataloudelle maksettavista tuista. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (1.10.2014) julkaiseman maa- ja elintarviketalouden ennusteen mukaan maatalouden yrittäjätulo laskee vuonna 2014 noin 8 prosenttia. Vuonna 2015 sen arvioidaan laskevan edelleen noin 5 prosenttia. Väheneminen johtuu pääosin tuottajahintojen alenemisesta.

Erityisen voimakkaasti laskevat viljatilojen tulot. Viljojen hinnat ovat laskeneet maailmalla runsaan tuotannon ja kasvavien varastojen takia. Maitotilojen tulot alenevat vuonna 2014 maltillisesti. Maitokiintiöiden poistumisen ja Venäjän tuontirajoitusten ennustetaan kuitenkin laskevan maidon tuottajahintaa selvästi vuonna 2015. Sianlihan tuottajahinta on alentunut vuoden 2013 alusta lähtien. Sen hintaan ei ole odotettavissa merkittävää nousua myöskään ensi vuonna. Broilerinlihan hinta seuraa sianlihan hintaa, ja naudanlihan hinnan arvioidaan hieman laskevan vuonna 2015.

Valiokunta toteaa, että maatalouden tuet ovat toimineet tähän saakka turvaverkkona tuotannon jatkumiselle vaikeina aikoina. Vuonna 2015 maataloustuet laskevat kuitenkin kokonaisuudessaan noin 22 milj. euroa eli noin 1 prosentin verrattuna vuoteen 2014. Kansalliseen tukeen kohdistuu 55 milj. euron säästö kehyspäätösten mukaisesti, mistä noin 33 milj. euron osuus voidaan kompensoida EU:n tuotantosidonnaisten suorien tukien kautta. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen seurauksena tukien määrä pienenee edelleen myös vuodesta 2015 eteenpäin. Viljelijöiden epävarmuutta lisää se, että kaikki merkittävät maataloutta koskevat EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2015. Osa näistä uudistuksista on edelleen valmistelussa, joten kaikki viljelijöille asetettavat vaatimukset eivät ole vielä tiedossa.

Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto on lisäksi nopeasti vaikeuttanut markkinoita entisestään. Valiokunta painottaa, että EU:ssa ja Suomessa on varauduttava pakotteista aiheutuvien maatalouden markkinahäiriöiden jatkumiseen vuonna 2015. On myös välttämätöntä, että Suomi saa Venäjän tuontikielloista kärsiville maidontuottajille EU:n tukipaketin, jonka suuruus vastaa muille tuotannonaloille aiemmin maksettuja tukia. Lisäksi on huomioitava (kuten VaVM 12/2014 vp), että Venäjän pakotteista kärsivät myös Suomessa muutkin sektorit, kuten sianlihan tuottajat.

Valiokunta pitää tilannetta erittäin vakavana. Kannattavuuden ylläpitäminen on hyvin vaikeaa tilanteessa, jossa sekä markkinahinnat että tuet laskevat. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan 28 prosentille tiloista ei jää lainkaan yrittäjätuloa vuonna 2014. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtio luo mahdollisuudet maatalouden toimintaedellytysten säilymiseen tässä erittäin poikkeuksellisessa ja vaikeassa markkinatilanteessa. Koska myös valtion resurssit ovat rajalliset, tulisi löytää keinoja, joilla on toimintaan suuri vipuvaikutus. Maatilojen lukumäärän väheneminen ei saa kiihtyä siten, että elintarvikkeiden tuotanto Suomessa vähenee.

Valiokunta korostaa, että investointihalukkuutta tulee ylläpitää ja huolehtia investointituen saatavuudesta. Ruuan tuotannon tason ja omavaraisuuden säilyttämisen arvioidaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellyttävän yli miljardin euron rakennusinvestointeja vuoteen 2020 mennessä. Nykyisellä kannattavuudella investointeihin tarvitaan yhteiskunnan apua. Maatalouden rakennekehityksellä parannetaan työn tuottavuutta, mutta kannattavuus paranee vasta viiveellä. Valiokunta korostaa, että rakennetukien jatkuvuus on ratkaistava ennen kuin määrärahojen puute estää niiden käyttöä. Tärkeää on myös etsiä investointihalukkuutta lisääviä uusia keinoja.

Viljelijän talouden suunnittelua vaikeuttaa myös kohtuuttomasti maataloushallinnon viesti vuoden 2015 tukimaksujen myöhentymisestä. Sen lisäksi, että maksatukset viivästyisivät tukivuoden aikana, vuodelle 2016 siirtyvien maksujen määrä olisi viimeisimmän arvion mukaan 200 milj. euroa eli noin 11 prosenttia viljelijätukien kokonaissummasta. Muutos maksujen aikataulussa johtuu tukikokonaisuuden rakenteen muuttumisesta. EU-tukien maksamisen perusehtona on, että valvonnat on saatava valmiiksi ennen kuin tukea voidaan maksaa.

Valiokunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö etsii edelleen yhdessä Maaseutuviraston kanssa keinoja maksujen aikaistamiseksi, ja pitää erittäin hyvänä, että hallitus täydensi esitystään lisäämällä Maaseutuvirastolle ja ELY-keskuksille resursseja viljelijätukien maksatusaikataulun turvaamiseen. Muutenkin vaikeassa markkinatilanteessa tulojen myöhentäminen voi vaikeuttaa kohtalokkaasti viljelijöiden taloudenpitoa. Toimialan houkuttelevuuden ja jatkuvuuden sekä viljelijöiden jaksamisen kannalta olisi päinvastoin tärkeää, että kansallisessa maatalouspolitiikassa löydettäisiin toimintaa helpottavia ja hallinnollista taakkaa pienentäviä toimia. EU:n maatalouspolitiikassa tämä tavoite ei ole toteutunut asetetuista tavoitteista huolimatta.

Valiokunta painottaa lisäksi, että tilakoon kasvaessa maataloushallintoa tulisi pystyä pienentämään. Nykyinen kehitys kuitenkin monilta osin päinvastoin lisää hallintoa. Tukijärjestelmien monimutkaistuminen vaatii myös entistä enemmän esimerkiksi neuvontajärjestöjen työpanosta, vaikka tältäkin osin tilojen lukumäärän vähentymisen pitäisi vaikuttaa työmäärää vähentävästi.

Valiokunta lisää momentille 2 500 000 euroa.

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)