Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              44. Alueellinen kuljetustuki
              50. Palkkaturva
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastomuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella.

Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritystukilain (1336/2006) uudistuksella yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan yritystukijärjestelmää. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta sekä yritysten ja työelämän laadun kehittämistoimenpiteitä. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Uudistetut yritystoiminnan kehittämispalvelut otetaan käyttöön vuonna 2014.

Työvoima- ja yrityspalvelujen kehittämistä jatketaan vuoden 2013 alussa käynnistyneen palvelu-uudistuksen linjausten mukaisesti. Uudistuksella tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut järjestetään valtakunnallisten palvelulinjojen mukaisesti. Näitä ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämisen palvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. TE-toimiston ydinpalvelu on työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Monikanavaista palvelumallia kehitetään ja verkkoasiointimahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa verkotutaan muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja työvoiman palvelukeskuksissa.

Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan varmistamalla nuorisotakuun toteutus. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka taikka jokin muu työllistymistä tukeva palvelu viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten yrittäjyyttä ja uusia yrittäjyyden muotoja tuetaan räätälöimällä alkavan yrittäjän palveluja nuorten tarpeisiin. Toimialakohtaisia nuorten työllistämismalleja toteutetaan laajassa yhteistyössä.

Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään. Pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi on käynnistetty kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä on lisätty. Kokeilussa pyritään vuoteen 2015 mennessä löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työllistymistä edistäviä toimintamalleja, joissa otetaan huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Kokeilun tulosten perusteella tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi toteutetaan vuodesta 2014 alkaen. Välityömarkkinoilla tarjottavien palvelujen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotoutumiskoulutusta.

Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Palkkatuettu työ      
— Valtionhallinto 812 1 000 740
— Kunnat ja kuntayhtymät 7 581 7 420 7 120
— Yksityinen sektori 16 627 18 370 17 460
Starttiraha1) 4 080 4 660 4 610
Työvoimakoulutus2) 23 319 19 660 18 280
Valmennukset2) 2 576 4 530 4 170
Yhteensä 54 995 55 640 52 380
Työkokeilut3) 13 267 14 000 13 500
Yhteensä 68 262 69 640 65 880

1) Palkkatuen ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työmarkkinatukimäärärahoilla (33.20.52) työllistettyjä.

2) Työvoimakoulutus sisältää vuodesta 2013 lähtien vain ammatillisen koulutuksen ja kotoutumiskoulutuksen. Vuoden 2012 luvusta on vähennetty ohjaavan koulutuksen volyymit ja lisätty kohtaan valmennukset.

3) Työkokeilut (v. 2012 työharjoittelu ja työelämävalmennus) rahoitetaan kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momenteilta 33.20.50, 51 ja 52.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % 31,4 29 29
— Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, enintään % 19 15,6 15,6
— Ulkomaalaisten työttömyysaste, enintään % 25,1 17,9 17,9
— Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä 143 751 140 000 140 000
— Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % 31,4 29 29
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % 19,6 10 10
— Virta yli 3 kk työttömyyteen 25—29 -vuotiailla vastavalmistuneilla, enintään % 29,9 13 13
— Uusien yritysten määrä 6 644 9 000 8 000
— Työolobarometrin työelämän laadun yleisarviointi 8,01 8,1 8,1

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 157 063 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimakoulutuksen hankkeita sekä nuorten yhteiskuntatakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiskokeilun kehittämismenoja, jotka rahoitetaan momentilta 32.30.51

2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen.

Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
— työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, % 63 69 69
— työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, % 62 65 65
— CV:n julkaisseiden työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista, vähintään, % 8 30 30
— työnhaun aloitus verkon kautta, kaikki asiakkaat, vähintään, % 41 51 60

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 3 235 3 123 3 053
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -0,73 - -
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,0 - > 3,0
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,1 - > 3,1
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) 2,9 - > 2,9
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) 3,1 - > 3,1
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) 3,0 - > 3,0
Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) 3,5 - > 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
Bruttomenot 176 562 182 055 157 463
Bruttotulot 12 369 14 000 400
Nettomenot 164 193 168 055 157 063
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 19 189    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 688    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 32.01.02 (-170 htv) -6 677
Siirto momentille 32.01.02 (-1 htv) -45
Palkkausten tarkistukset 567
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -403
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -300
Tasomuutos -4 134
Yhteensä -10 992

2014 talousarvio 157 063 000
2013 I lisätalousarvio -6 677 000
2013 talousarvio 168 055 000
2012 tilinpäätös 158 692 000

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 067 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan pienten ja keskisuurten yritysten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan, Kaustisen seutukunnan ja entisen Ullavan kunnan alueella jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavista kuljetuksista kotimaassa tapahtuvan kuljetuksen osalta. Tukea voidaan maksaa myös satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa taikka Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa.

Kuljetustukea voidaan maksaa myös saaristokuljetusten tukena alueiden kehittämislain (1651/2009) perusteella 1 ja 2 tukialueeseen määrätyiltä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevilta pysyvästi asutuilta, ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta saarilta alkavista Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista.

Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tuki on luonteeltaan toimintatukea, jota maksetaan tapahtuneiden kuljetusten perusteella.

Kuljetustukea maksetaan noin 300 pienen ja keskisuuren yrityksen kuljetuksista.

Kuljetustukea koskeva valtioneuvoston asetus on voimassa 31.12.2013 asti. Asetuksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2017 loppuun. Samalla kuljetustukijärjestelmään tehdään tarvittavat EU:n uusista kauden 2014—2020 valtiontukisäännöistä johtuvat ja mahdolliset muut tarpeelliseksi katsottavat sisällölliset ja tekniset muutokset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen, kuljetustuen jatkamisen vuoksi perusteettomaksi tulleen lisäyksen poistaminen -2 500
Kuljetustuen jatkaminen 2 528
Yhteensä 28

2014 talousarvio 5 067 000
2013 talousarvio 5 039 000
2012 tilinpäätös 6 000 000

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 29 239 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen

2) vuonna 2014 voimaan tulevan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain kumoavan uuden lain mukaisten avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 saa tehdä enintään 25 678 000 euron arvosta sitoumuksia.

Mikäli vuoden 2013 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2014.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi, jolla kumotaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (1336/2006). Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2014.

Momentin mukaisia avustuksia suunnataan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä, kilpailukyvyn parantamista ja osaamista edistäviin sekä pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Momentin valtuudesta enintään 20 000 000 euroa on tarkoitus käyttää äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla.

Lisäksi momentin valtuudesta enintään 2 000 000 euroa suunnataan pk-yritysten keksintöjen edistämiseen, eli innovatiivisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja kaupallistamiseen.

Momentin mukaisilla avustuksilla arvioidaan myötävaikutettavan 930 uuden työpaikan ja 100 uuden yrityksen syntymiseen.

Perusteluina vuoden 2013 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämiseksi vuodelle 2014 ovat erityisesti toimenpiteet varuskuntapaikkakuntien äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseksi. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2014 puolella.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
           
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 23 439 9 973 1 618 - 35 030
Vuoden 2014 sitoumukset 5 800 9 200 8 500 2 178 25 678
Menot yhteensä 29 239 19 173 10 118 2 178 60 708

Vuonna 2014 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 25,3 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästö -1 200
Keksintötoiminnan rahoituksen siirto momentilta 32.20.41 550
TA 2013 varuskuntapaikkakunnille tarkoitetun valtuuden (10 milj. euroa) maksatukset 3 800
Äkillinen rakennemuutos 4 000
Tasomuutos -14 567
Yhteensä -7 417

2014 talousarvio 29 239 000
2013 talousarvio 36 656 000
2012 tilinpäätös 25 077 666

50. Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 37 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen

3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 36 327 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Palkkaturvan tunnuslukuja

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa) 35 966 30 000 37 000
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) 6 561 6 000 6 650
Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä 8 231 8 000 8 600
Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä 2 506 2 400 2 500
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 64 55 65
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) 62 70 65

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 7 000
Yhteensä 7 000

2014 talousarvio 37 000 000
2013 talousarvio 30 000 000
2012 tilinpäätös 36 130 778

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 510 975 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin

3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 1 000 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauskustannusten korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin

5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti lisätukien maksamiseen kunnille sekä palkkatuen ja starttirahan perustuen ja lisäosan maksamiseen lukuun ottamatta niitä perustukia, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista momentilta 33.20.52

6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin

7) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla

8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin

10) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan toiminnan menoihin

11) enintään 10 000 000 euroa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan

12) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) nojalla maksettavien osa-aikalisien maksamiseen

13) enintään 2 000 000 euroa palkkioiden maksamiseen kuntakokeilukunnissa toimiville yhdistyksille ja säätiöille, jotka hankkivat palveluksessaan olleille pitkäaikaistyöttömille palkkatukijakson jälkeisen työpaikan ja enintään 2 000 000 euroa tulospalkkioiden maksamiseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla.

Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2014 jälkeen enintään 91 500 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että työttömyyspäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto lyhenisi kahdeksasta kuuteen kuukauteen. Samassa yhteydessä esitetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamista siten, että, että kunnille säädetyn työllistämisvelvoitteen enimmäisaika lyhenee kahdeksasta kuuteen kuukauteen.

Määrärahan käyttöperusteisiin on lisätty kohta 11), koska julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 8 luvun 5 § tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Vuoden 2014 alusta lähtien näitä palveluja ei enää rahoiteta momentilta 32.01.02. Käyttöperusteisiin on lisätty myös kohta 12) ennen vuotta 2013 aloitettujen osa-aikalisien loppuun maksamiseen. Lisäksi käyttöperusteisiin on lisätty kohta 13) tulospalkkioiden maksamiseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille ja palkkioiden maksamiseen kuntakokeilukunnissa toimiville yhdistyksille ja säätiöille.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Asiantuntija-arvioinnit 7 818 000
Kokeilut ja valmennukset 38 770 000
   
Työvoimakoulutuksen hankinta  
— Ammatillinen koulutus 146 500 000
— Kotoutumiskoulutus 45 000 000
Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotus- ja ilmoitustoiminta 1 300 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 500 000
Yhteensä 194 300 000
   
Starttiraha 35 500 000
   
Palkkatuettu työ  
— Valtionhallinto 24 000 000
— Kunnat ja kuntayhtymät 48 000 000
— Yksityinen sektori 106 000 000
Yhteensä 178 000 000
   
Työllisyyspoliittinen avustus 37 500 000
Korvaukset 3 700 000
Vakuutusturva 650 000
Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kokeilujen kehittäminen 300 000
Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) 437 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta (enintään) 10 000 000
Kuntakokeilukunnille maksettavat tulospalkkiot (enintään) 2 000 000
Työnetsintäpalkkio kuntakokeilukunnissa (enintään) 2 000 000
Kaikki yhteensä 510 975 000

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason.

Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla.

Työvoimakoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta 33.20.52 maksetaan palkkatuen ja starttirahan perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta.

Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Vaikuttavuus      
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 34,2 29 31
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 47,3 43 46
Laatu      
— ammatillisen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hyvien/erinomaisten arvosanojen osuus, vähintään, % 81,0 79 79
Yrityksiin työllistäminen      
— tuella palkatuista henkilöistä yrityksissä, vähintään, % 36,3 40 38

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
           
Työvoimakoulutus          
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 73 159 21 000 4 000 - 98 159
Vuoden 2014 sitoumukset - 67 000 21 000 3 500 91 500
Menot yhteensä 73 159 88 000 25 000 3 500 189 659

Vuonna 2014 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 90,1 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -35 489
Yhteensä -35 489

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio 510 975 000
2013 III lisätalousarvio 25 000 000
2013 I lisätalousarvio 7 790 000
2013 talousarvio 546 464 000
2012 tilinpäätös 513 863 000

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 156 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 saa tehdä enintään 4 000 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin.

Mikäli vuoden 2013 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2014.

Selvitysosa:Työllisyysperusteisten investointien tavoitteena on tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä sekä lieventää työttömyyttä. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville toimintayksiköille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään toimintayksiköiden investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 185 henkilötyövuotta.

Perusteluina vuoden 2013 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle 2014 ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2014 puolella.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
         
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 6 056 900 - 6 956
Vuoden 2014 sitoumukset 1 100 2 000 900 4 000
Menot yhteensä 7 156 2 900 900 10 956

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -3 330
Yhteensä -3 330

2014 talousarvio 7 156 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 10 486 000
2012 tilinpäätös 18 529 169