Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       61. Maanmittauslaitos
       62. Geodeettinen laitos
       72. Elintarvikevirasto

Talousarvioesitys 2003

30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa-, puutarha- ja metsätalouden, kala-, riista- ja porotalouden, maaseudun kehittämisen, eläinlääkintähuollon sekä siihen liittyvän eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan, vesivarojen käytön ja maanmittauksen.

Hallinnonalan toiminnalla on seuraavat strategiset yleistavoitteet:

  • luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä niistä saatavien hyödykkeiden hyvän laadun turvaamiselle
  • luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle
  • turvataan elintarvikkeiden laatu sekä eläinten ja kasvien terveys.

Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2003 seuraavat keskeiset muutokset:

  • Puun energiakäyttö lisääntyy ja kansainvälisen metsäpolitiikan merkitys kasvaa
  • Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukiratkaisun jatkoneuvottelut 2003
  • Agenda 2000 välitarkastelu
  • EU:n laajeneminen
  • WTO-neuvottelukierros
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot tehtäväalueittain sekä tulot (luku 12.30)
vuosina 2001—2003, milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa ao. määrärahat on budjetoitu vuonna 2003):
    2002    
  2001 varsinainen 2003 2002/2003
  tilinpäätös talousarvio esitys muutos
         
Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu yhteensä 2 025 2 095 2 145 +49
— maa- ja puutarhatalouden tulotuki (30.12) 1 745 1 756 1 771 +16
— maatalous- ja puutarhatuotteiden markkinointi (30.13) 159 152 159 +7
— maatilatalouden ja maaseudun rakenteen
kehittäminen (30.14)
71 136 161 +25
— tutkimus, neuvonta ja muut menot (30.15 ja 21) 50 51 52 +1
Metsätalous (30.31, 32 ja 33) 140 140 155 +16
Kala-, riista- ja porotalous (30.41 ja 42) 57 56 56 +1
Vesivarat ja maanmittaus (30.51, 61 ja 62) 75 78 78 +1
Elintarvikkeet ja terveys (30.71, 72, 73 ja (74)) 37 38 42 +4
Muu toiminta (30.01, 02, 03 ja 04) 61 60 89 +29
Yhteensä, menot 2 395 2 466 2 565 +99
Yhteensä, tulot (luku 12.30) 1 144 890 886 -4

Vuonna 2003 määrärahalisäykset perustuvat pääasiassa Agenda 2000 toimeenpanon edellyttämien hallinnollisten hintojen alentamista korvaavien tukien nousuun, EU:n rakennerahastoista osarahoitettujen vuosia 2000—2006 koskevien ohjelmien ja Kansallinen metsäohjelma 2010 tehostettuun toteuttamiseen sekä BSE-valvontaohjelman täysimääräiseen toteuttamiseen.

Hallinnonalan alustavat tulostavoitteet vuodelle 2003 tehtäväalueittain:

Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu

Vuonna 2001 valmistuneen maatalouden strategiaprojektin pohjalta valtioneuvosto asetti Suomen maatalouspolitiikan kansallisiksi tavoitteiksi vuoteen 2010 mennessä seuraavat kuusi tavoitetta. Niiden saavuttamiseksi hallinnonala toteuttaa vuonna 2003 kunkin kohdalla mainittuja yksityiskohtaisempia toimenpiteitä:

1.   Kuluttajalähtöisen toiminnan vahvistaminen koko elintarvikeketjussa.

Hallinnonala varmistaa omalla toiminnallaan ja mm. resursseja suuntaamalla, että elintarvikeketju tuottaa laadukkaita ja turvallisia elintarvikkeita.

2.   Markkinoiden toimivuuden parantaminen

Varmistetaan elintarvikeketjun asiakaslähtöinen toiminta myös tuottamalla tietoa kuluttajien ja kansalaisten laatuodotuksista sekä lisäämällä tuotantoketjun osaamista ja yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja kehittämishankkeiden avulla kansallisen elintarviketalouden laatustrategian mukaisesti.

3.   Maatalouden kannattavuuden ja toimintaedellytysten turvaaminen

Vuonna 2003 tavoitteena on aikaansaada komission kanssa käytävissä neuvotteluissa Etelä-Suomen kansallisen tuen neuvotteluissa tulos, joka turvaa maataloustuotannon toimintaedellytykset ja tuotannon kannattavuuden sekä mahdollistaa eri alueiden tasapainoisen kehityksen. Lisäksi vaikutetaan yhteisen maatalouspolitiikan välitarkasteluun siten, että tehtävissä päätöksissä otettaisiin huomioon Suomen erityisolosuhteet.

4.   Yhteisen maatalouspolitiikan kehittäminen tasapuolisemmaksi sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi

Valmistaudutaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen täsmentämällä Suomen tavoitteita eri alueiden välisten luontaisten kilpailukykyerojen tasaamisesta siten, että aikaisempaa enemmän kiinnitetään huomiota taloudellisen tuen todelliseen tarpeeseen ottaen huomioon kestävän kehityksen, ympäristönhoidon ja eläinten hyvinvoinnin vaatimukset.

5.   Maatalous- ja maaseutupolitiikan vuorovaikutusten tehostaminen

Täsmennetään Suomen kantoja siihen, miten erilaisten maatalouden tuottamien julkishyödykkeiden lisääntyvään kysyntään vastataan ja miten julkishyödykkeiden tuottaminen otetaan maatalous- ja maaseutupolitiikassa huomioon.

6.   Maatalouden rakenteen parantaminen

Sukupolvenvaihdosten lisäämiseksi selvitetään käytössä olevien keinojen tehostamismahdollisuuksia.

Metsätalous

Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 hallitusohjelmaan sisältyvän Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suhteen tasapainoisena kokonaisuutena. Hallinnonalalla toteutetaan kansallista metsäohjelmaa.

Kansallisen metsäohjelman tarkoituksena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa, kehittyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina sekä antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille.

Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on:

1.   Säilyttää metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa kilpailukykyisinä niin, että metsäteollisuus lisää vuoteen 2010 mennessä kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä 5—10 miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2003 valtioneuvosto toteuttaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ylläpitävää ja edistävää politiikkaa, erityisesti energia- ja liikennepolitiikkaa.

2.   Kaksinkertaistaa vuoteen 2010 mennessä puuteollisuuden viennin arvo 4,2 miljardiin euroon vuodessa ja lisätä vuotuista energiapuun käyttöä 5 miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2003 osallistutaan PuuEurooppa -kampanjaan ja edistetään taloudellisilla ohjauskeinoilla energiapuun korjuuta, kuljetusta, haketusta ja käyttöä.

3.   Huolehtia metsänhoidosta ja metsänparannustöistä siten, että kohoava vuotuinen ainespuun hakkuukertymä on kestävällä pohjalla. Vuonna 2003 tuetaan momenttien 30.31.44 ja 30.31.83 määrärahoilla yksityismetsien puuntuotannon turvaamistöitä sekä parannetaan metsän uudistamisen laatua.

4.   Metsien eliölajien ja elinympäristöjen suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen riittävällä suojelualueiden ja monimuotoisesti käsiteltävien talousmetsien yhdistelmällä. Vuonna 2003 jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden suojelutoimikunta METSO:n työn pohjalta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden kehittämistä sekä edistetään metsätalouden vesiensuojelua vesiensuojelun tavoiteohjelma 2005:n ja EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämällä tavalla.

5.   Huolehtia siitä, että metsien käytössä ja suojelussa otetaan huomioon metsien perinteiset käyttömuodot ja edistetään metsistä saatavaa monipuolista aineellista ja henkistä hyvinvointia.

6.   Parantaa metsäosaamista vahvistamalla edelleen tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvälistymiseen perustuvaa metsäalan innovaatiotoimintaa. Vuonna 2003 käynnistetään metsäalan klusteritutkimusohjelman kansainvälisesti verkottunut vaihe, joka koordinoidaan puutuotealan osaamiskeskusverkoston ja Puu-Suomi -toimintaohjelman kanssa.

7.   Edistää kestävää metsätaloutta aktiivisella kansainvälisellä metsäpolitiikalla, tutkimus- ja koulutusyhteistyöllä sekä metsä- ja ympäristöviestinnällä. Vuonna 2003 toteutetaan Suomen kansainvälisen metsäprojektin ministeriryhmän asettamia tavoitteita.

Ohjelman toimenpiteet parantavat julkisen talouden rahoitustasapainoa sekä tukevat työllisyyttä ja maaseudun kehitystä.

Kansallista metsäohjelmaa on toteutettu oppivana prosessina, jota suunnataan ja tarkistetaan toimintaympäristön muutosten ja uuden tiedon perusteella. Ohjelma evaluoidaan vuonna 2002. Evaluoinnin tulokset otetaan huomioon vuoden 2003 toiminnassa.

Kala-, riista- ja porotalous

Keskeisenä lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen kestävän käytön sallimissa rajoissa. Tämä merkitsee ennen muuta sitä, että kalastus ja metsästys on mitoitettava kala- ja riistakantojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan. Toiminnan kannalta avainasemassa ovat oikeat tiedot kala- ja riistakannoista sekä porolaitumista.

Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Kalavarojen suojelun lisäksi tällöin otetaan huomioon kuluttajien ja kalatalouteen liittyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalalajista ja vesialueesta riippuen kalataloutta eri tavoin. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu rakennepolitiikan piiriin, mutta resurssipolitiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät koskevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja.

Elinkeinokalatalouden ohella myös vapaa-ajankalataloudella on suuri merkitys kalavarojen hyödyntämisessä. Vapaa-ajan kalataloutta kehitetään kansallisin toimenpitein ministeriön hyväksymän kehittämisstrategian mukaisesti. Kestävän käytön sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajan kalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastusmahdollisuuksia.

Kalavesien ylläpidossa parannetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä kehitetään kalanviljelymenetelmiä.

Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun rajoittamiseen. Tarve näiden kantojen säätelyyn kasvaa jatkuvasti. Metsäkanalintukantoja pyritään elvyttämään.

Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on porotalouden rakenteen kehittäminen ja poromäärien suhteuttaminen laidunten kestokykyyn.

Elintarvikkeet ja terveys

Tavoitteena on edistää elintarviketurvallisuutta ja tuotteiden laatua, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvinterveyttä sekä viljely-ympäristön laatua ja samalla luoda edellytykset taloudelliselle tuotannolle ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn kehittämiselle.

Ihmisten terveyden suojelemiseksi elintarviketurvallisuutta valvotaan elintarvikeketjun kaikilla osa-alueilla. Jatketaan toimenpiteitä kansallisen elintarviketalouden laatustrategian ja koko elintarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Luodaan kansallinen riippumattoman tieteellisen neuvonnan järjestely elintarviketurvallisuutta koskevan päätöksenteon tueksi.

Tavoitteena on edistää ja varmistaa valvonta- ja muiden lakisääteisten tehtävien hoitamisen laatu, tehokkuus ja saatavuus elintarviketurvallisuuden, viljely-ympäristön laadun, eläinsuojelun, tarttuvien eläintautien vastustamisvalmiuden ja kunnallisten eläinlääkäripalvelujen osalta. Tässä tarkoituksessa kehitetään edelleen eläinten terveydenhuoltojärjestelmää, mikrobilääkeresistenssin ehkäisyä sekä luonnonmukaisen tuotannon, kasvisten laadun ja eläimistä ihmisiin leviävien tartuntatautien valvontaa sekä viranomaisten ammattitaitoa. Vahvistetaan elintarvikevalvontaa alue- ja paikallistasolla sekä käynnistetään vaihtoehtoisten organisointimallien kokeiluhanke.

BSE-valvontaohjelmaa toteutetaan tehokkaasti Euroopan yhteisön lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa.

Eläinten ja kasvien hyvän terveystilanteen ylläpitämiseksi kehitetään tehtävien ja kustannusten jakamista sekä toimenpiteitä siten, että valvontaan ja terveyden edistämiseen käytettävissä olevat voimavarat kohdistetaan tarkoituksenmukaisesti riskinarviointiin perustuen.

Eläinsuojelussa keskitytään tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseen sekä eläinkuljetusten ja koe-eläintoiminnan kehittämiseen.

Vesivaratehtävät

Ministeriön vesivarastrategian mukaisesti tavoitteena on turvata terveydellisesti moitteettoman talousveden saanti sekä asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Tavoitteena on myös huolehtia vesistöjen kestävästä käytöstä, maatalouden ja asutuksen tulvahaittojen ehkäisemisestä ja peruskuivatuksesta sekä valtion vesistörakenteiden ylläpidosta. Vesivarojen käytön ja hoidon toimenpitein toteutetaan myös EY:n rakennerahasto-ohjelmien ja maaseutuohjelmien tavoitteita.

Maanmittaustehtävät

Tavoitteena on osana valtion peruspalvelutehtävää ylläpitää toimivaa kiinteistöjärjestelmää, huolehtia yleisten karttojen valmistamisesta ja kansallisten perusmaastotietojen keräämisestä, edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydyttää kartastoalan tutkimustarpeet.

Hallinnon kehittäminen

Hallinnonalan virastot ja laitokset, joilla ei ole käytössä uutta palkkausjärjestelmää, kiirehtivät palkkausjärjestelmien kehittämistä.

Yhteenveto tuloista ja EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Hallinnonalan toiminnan perusteella arvioidaan vuonna 2003 tuloutuvan talousarvioon (luku 12.30) yhteensä 885,950 milj. euroa. Näistä 95 % eli 841,565 milj. euroa tuloutuu Euroopan unionilta (momentit 12.30.01—04). Lisäksi talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin (Maatalouden interventiorahasto ja Maatilatalouden kehittämisrahasto) arvioidaan tuloutuvan vuonna 2003 Euroopan unionilta 114,3 milj. euroa.

Vuonna 2003 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on 846,331 milj. euroa ja vastaavia kansallisia menoja 538,249 milj. euroa. Kun otetaan lisäksi huomioon EU:n jäsenyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 588,620 milj. euroa, hallinnonalan menoista 1 973,2 milj. euroa eli 77 % aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
esitys
1000 €

Muutos 2002—2003
    1000 € %







01.
Maa- ja metsätalousministeriö
37 202
36 875
64 361
27 486
75
02.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
9 238
9 832
12 735
2 903
30
03.
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta
526
596
598
2
0
04.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
13 576
12 406
10 887
- 1 519
- 12
12.
Maa- ja puutarhatalouden tulotuki
1 744 851
1 755 639
1 771 393
15 754
1
13.
Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen
158 506
152 335
159 365
7 030
5
14.
Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen
71 154
136 044
161 488
25 444
19
15.
Muut maatalouden menot
21 039
21 124
22 090
966
5
21.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
29 434
30 204
30 241
37
0
31.
Metsätalouden edistäminen ja valvonta
103 745
102 933
118 337
15 404
15
32.
Metsäntutkimuslaitos
36 374
36 895
36 995
100
0
41.
Kala-, riista- ja porotalous
41 677
39 855
40 743
888
2
42.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
15 367
15 661
15 719
58
0
51.
Vesivarojen käyttö ja hoito
26 546
26 807
27 310
503
2
61.
Maanmittauslaitos
45 946
47 970
47 980
10
0
62.
Geodeettinen laitos
2 872
2 929
2 990
61
2
71.
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos
17 656
17 455
24 762
7 307
42
72.
Elintarvikevirasto
7 718
9 103
5 113
- 3 990
- 44
73.
Kasvintuotannon tarkastuskeskus
11 462
11 704
12 217
513
4
(74.)
Siemenperunakeskus
310
121

- 121
- 100

Yhteensä
2 395 197
2 466 488
2 565 324
98 836
4

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 5 311 5 395 5 410    

1) Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TE-keskukset noin 621 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 262 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 21 läänineläinlääkäriä, UM: 6 erityisasiantuntijaa, VM: noin 100 tullilaitoksessa EMOTR-T tarkastustehtävissä.