Talousarvioesitys 2003

Talousarvioesityksen määrärahat

Talousarvion määrärahoiksi ehdotetaan 35,7 mrd. euroa. Tästä 3,6 mrd. euroa ehdotetaan korkomenoihin. Hallinnonalojen menoihin ehdotetaan 32,2 mrd. euroa, joka on 3,4 % enemmän kuin vuoden 2002 varsinaisessa talousarviossa.

Taulukko 7. Määrärahat pääluokittain vuosina 2001—2003¹⁾

¹⁾ Taulukossa menot on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

²⁾ Lukujen vertailussa vuoden 2003 esitykseen on otettava huomioon arvonlisäveromenojen siirto valtiovarainministeriön pääluokasta muille hallinnonaloille. Pääluokkien arvonlisäveromenot on esitetty taulukossa 8.

Talousarvioesitys sisältää eräitä menojen kasvua rajoittavia ehdotuksia. Tälläisia ovat mm. kaikkille hallinnonaloille tehty toimintamenosäästö, joka on 10 % suhteutettuna matkakustannuksiin, sairausvakuutuksen omavastuiden nostaminen ja lääkekorvausten kasvun rajoittaminen, puolustusmenojen maksatusten lykkäys sekä rata- ja luotsausmaksujen korotus.

Määrärahat hallinnonaloittain

Valtionhallinnon tavaroiden ja palvelujen ostoon sisältyvä arvonlisävero on budjetoitu uutena määrärahana kullekin hallinnonalalle. Aiemmin arvonlisäveron osuus oli budjetoitu kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön pääluokkaan. Pääluokkien määrärahat arvonlisäveromenoihin on koottu taulukkoon 8.

Hallinnonalojen toimintoihin, tehtäviin ja organisaatioihin ehdotettavat muutokset on koottu lukuun 6.2. Talousarvioesityksen vaikutusta kuntien talouteen käsitellään keskitetysti luvussa 5.3, alueellisen kehittämisen ja rakennerahastojen määrärahoja luvussa 5.4 ja tiede- ja teknologiapolitiikkaa luvussa 5.5.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 722 milj. euroa, missä on lisäystä 11 milj. euroa vuoden 2002 talousarvioon verrattuna. Lisäyksestä 7 milj. euroa johtuu arvonlisäveromenojen siirrosta valtiovarainministeriön pääluokasta. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 23 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 52 %, lähialueyhteistyön 4 % ja muiden menojen 21 %.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenomäärärahalla ulkoasiainministeriö toteuttaa vuonna 2001 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Suomen ulkoasiainhallinnon tehtävistä ja voimavaroista tekemänsä selvityksen linjauksia. Tärkeänä osana uutta toimintastrategiaansa ulkoasiainhallinto kehittää vuonna 2003 tulosohjausta, mukaan lukien tehtävien priorisointi, johtamisjärjestelmien ja organisaation kehittäminen sekä toiminnan tuloksellisuuden arviointimenetelmät. Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 151 milj. euroa.

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 507 milj. euroa, josta 413 milj. euroa on budjetoitu ulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Kehitysyhteistyömäärärahoihin ehdotetaan lisäystä 28 milj. euroa. Ehdotettu kehitysyhteistyömäärärahojen taso vastaa 0,348 prosenttia vuodelle 2003 ennustetusta bruttokansantulosta. Talousarvioesityksessä osoitetaan kehitysyhteistyölle budjettivuoden määrärahojen lisäksi myös sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2003 jälkeisille vuosille. Valtuuksia ehdotetaan myönnettäväksi 314 milj. euron arvosta.

Lähialueet

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 30 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2002. Lähialueyhteistyötä pidetään siirtymäajan toimintana, joka päättyy aikanaan. Nykymuotoinen yhteistyö Baltian maiden kanssa jatkuu vähitellen supistuen, kunnes maat liittyvät EU:n jäseniksi. Venäjän kanssa Suomen tulee varautua jatkamaan yhteistyön taloudellista tukemista vielä useiden vuosien ajan.

Rauhanturvaaminen

Rauhanturvaamistoimintaan on osoitettu määrärahaa yhteensä 95 milj. euroa, mikä on 15 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2002. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus on 51 milj. euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 44 milj. euroa rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin. Rauhanturvaamistoiminnan määrärahat on mitoitettu Suomen vuoden 2003 rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumisen edellyttämien rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti. Operaatioissa on arvioitu olevan noin 950—1000 sotilasta.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 629 milj. euroa, mikä on 65 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2002 talousarviossa.

Lisäyksestä 41 milj. euroa johtuu arvonlisäveromenojen siirrosta valtiovarainministeriön pääluokasta. Määrärahoista 82 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle ja sen yhteydessä toimiville viranomaisille, 206 milj. euroa tuomioistuimille, 53 milj. euroa oikeusapuun, 77 milj. euroa ulosottoon, 169 milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 29 milj. euroa syyttäjille ja 14 milj. euroa vaaleihin.

Oikeusturva

Tuomioistuinlaitoksessa pyritään parantamaan oikeudenkäyntien sujuvuutta ja joutuisuutta tuomioistuinmenettelyä, tuomioistuinorganisaatiota ja tuomioistuimien toimintapuitteita kehittämällä. Eduskunta on hyväksynyt esityksen riita-asioiden eräiden säännösten uudistamisesta menettelyn keventämiseksi. Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys, jolla on tarkoitus lyhentää riita-asioiden käsittelyaikoja hovioikeuksissa sekä uudistaa muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen. Tarkoitus on myös antaa esitykset rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn eräiden säännösten uudistamisesta ja oikeudenkäynnin julkisuudesta. Vireillä on myös muutoksenhakujärjestelmän kehittäminen kokonaisuudessaan. Myös hallinto-oikeuksien käsittelyaikoja pyritään lyhentämään työmenetelmiä kehittämällä.

Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudelleen järjestelyä jatketaan. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia tehdä hovioikeuspiirien rajoihin muutoksia, joiden avulla tasattaisiin asiamääriä hovioikeuksien kesken. Asiamäärät ovat lisääntyneet erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskusten tuomioistuimissa. Vuonna 2003 valmistuu komitean selvitys tuomioistuinlaitoksen kehittämislinjoista pidemmällä aikavälillä.

Mahdollisuus saada oikeusapua laajeni kesäkuussa 2002 myös keskituloisiin ja oikeusaputoimistojen tehtävät lisääntyivät. Uudistuksen johdosta oikeusavun määrärahoja esitetään lisättäväksi noin 1,7 miljoonalla eurolla kuten kuluvanakin vuonna. Uuden oikeusapulain tavoitteiden toteutumista seurataan selvittämällä muun muassa oikeusapupalvelujen saatavuutta ja kohdentumista sekä oikeusaputoimistojen resurssien riittävyyttä.

Ylivelkaantuneiden asema ja ulosotto

Pitkäaikaisiin velkavaikeuksiin joutuneiden henkilöiden ongelmien vähentämiseksi on alennettu viivästyskorkoja ja vireillä on ulosoton enimmäiskestoa koskeva uudistus. Valtio on allekirjoittanut pankkien ja perintätoimistojen kanssa ohjelman vapaaehtoisten velkasovintojen edistämisestä ja eduskunnalle on annettu esitys yksityishenkilön velkajärjestelyyn pääsyn helpottamiseksi. Velkajärjestelyjen ja velkasovintojen tuomioistuinkäsittelyä tehostetaan ja lisätään neuvonta- ja selvitystoimintaa.

Ulosottolaitoksen voimavaroja suunnataan edelleen erikoisperintään ja rikoshyödyn jäljittämiseen. Ulosottolain uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan maaliskuussa 2003. Tavoitteena on ulosottomenettelyn kehittäminen nykyaikaisemmaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Tähän liittyen uudistetaan ulosoton tietojärjestelmä, jolloin ulosoton tiedonsaanti paranee ja velkojille tulee mahdollisuus sähköiseen asiointiin.

Rikollisuuden vastustaminen

Rikollisuuden ja rikollisuudesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi kehitetään rikoksentorjuntaa, erityisesti paikallistason viranomais- ja muuta yhteistyötä. Lisäksi keskitytään edelleen nuorten rikoskierteen katkaisemiseen ja rikosvastuun joutuisaan toteuttamiseen sekä huume-, talous- ja väkivaltarikollisuuden vähentämiseen ja seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden parantamiseen. Vankeinhoidossa jatketaan laitoskannan kehittämistä pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman pohjalta.

Sisäasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 384 milj. euroa, missä on lisäystä 70 milj. euroa vuoden 2002 talousarvioon verrattuna. Lisäyksestä 63 milj. euroa johtuu arvonlisäveromenojen siirrosta valtiovarainministeriön pääluokasta.

Ulkomaalaishallinto

Kansalaisuuslainsäädännön uudistus pyritään saattamaan loppuun. Ulkomaalaislain uudistamista jatketaan. Lainsäädäntöä ja menettelytapoja kehitetään ottaen erityisesti huomioon tiivistyvä maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden yhteistyö Euroopan unionissa.

Poliisitoimi

Poliisitoimi toteuttaa tavoitteita, jotka hallitus on asettanut Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Toiminnan painopisteitä ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, hälytysvalmiuden turvaaminen, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä talousrikollisuuden vähentäminen yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Poliisihallintoa uudistetaan mm. kehittämällä paikallispoliisin organisaatiota. Kasvavan huumerikollisuuden tehostettua torjuntaa jatketaan. Näiden tehtävien toteuttamiseksi poliisitoimen toimintamenoihin ehdotetaan 516 milj. euroa, mikä on 15 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2002.

Pelastustoimi

Pelastustoimessa toiminta painottuu turvallisuuskulttuurin edistämiseen, pelastustoimen järjestelmän uudistamiseen perustamalla alueelliset pelastuslaitokset, väestönsuojelun kehittämiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon pohjalta ja hätäkeskusten rakentamiseen sekä koulutusjärjestelmän kehittämiseen vastaamaan toimialan uutta rakennetta.

Rajojen vartiointi

Rajavalvonta Suomen itärajalla pidetään nykytasolla ja vilkastuvan rajanylitysliikenteen sujuvuus turvataan.

Kunta-asiat

Kunnille menevien avustusten ja alueiden kehittämisen osuus pääluokan määrärahasta on noin 30 %. Kuntien yleiseen valtionosuuteen ehdotetaan 167,8 milj. euroa. Esitykseen sisältyy 1,4 prosentin kustannustason tarkistus mikä vastaa puolta arvioidusta kustannustason muutoksesta. Määrärahan mitoitukseen vaikuttavat lisäksi kuntien verotulojen muutoksen perusteella tehtävä tasaus ja hätäkeskusten valtiolle siirtymisen johdosta tehtävät määrärahasiirrot.

Kuntien yhdistymisavustuksiin esitetään 8,4 milj. euroa, missä on kasvua 2 milj. euroa vuoteen 2002 verrattuna. Määrärahan lisäys ja siihen liitetty mahdollisuus saada investointi- ja kehittämishankkeiden tukea kuntien yhdistyessä on lisännyt kuntien kiinnostusta yhdistymishankkeisiin. Kuntien taloutta ja alueellisen kehityksen määrärahoja käsitellään tarkemmin luvuissa 5.3 ja 5.4.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 945 milj. euroa, mikä on 229 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2002 talousarviossa. Lisäyksestä 165 milj. euroa aiheutuu arvonlisäveromenoista, mistä 149 milj. euroa on siirtoa valtiovarainministeriön pääluokasta.

Puolustusvoimia kehitetään eduskunnan vuonna 2001 hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti.

Puolustusvoimien toimintamenot

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 203 milj. euroa, jossa on lisäystä 72 milj. euroa. Lisäys johtuu pääosin puolustushallinnon kiinteistöuudistuksesta. Puolustusvoimien koulutuksen painopistealueena on strategisen iskun ennaltaehkäisykyvyn ylläpito ja torjuntakyvyn kehittäminen. Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan kriisin ja rauhan ajan henkilöstötarvetta. Koulutettavien reserviläisten määrää lisätään 35 000 reserviläiseen vuodessa, joka vastaa selonteossa edellytettyä vähimmäistasoa.

Puolustusmateriaali-hankinnat

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 519 milj. euroa, josta 455 milj. euroa aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien maksuista sisältäen myös 39 milj. euroa valmiusyhtymien varustamisen täydentämisen tilausvaltuuden ensimmäisen vuoden maksuosuutena. Materiaalihankintamäärärahasta aiheutuu lisäksi 34 milj. euroa Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi myönnettävän uuden tilausvaltuuden (STALVA) maksuista, 20 milj. euroa muista puolustusmateriaalihankinnoista ja 10 milj. euroa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvista menoista. Uuden tilausvaltuuden painopiste on raskaissa ampumatarvikkeissa, ja sen avulla pyritään nykyistä pitkäjänteisempään yhteistyöhön kotimaisen ampumatarviketeollisuuden kanssa. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettava määräraha kasvaa 4 milj. euroa vuoden 2002 talousarvioon verrattuna.

Puolustushallinnon kiinteistöuudistus

Talousarvioesitys on laadittu lähtien siitä, että puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteuttamista jatketaan siirtämällä puolustushallinnon rakennettu kiinteistökanta Senaatti-kiinteistöille vuoden 2003 alusta lukien. Samalla luovutetaan eräitä alueita Tiehallinnolle ja Ilmailulaitokselle.

Rauhanturvaamis-toiminta

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 44 milj. euroa rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus 51 milj. euroa sisältyy ulkoasianministeriön hallinnonalalle. Rauhanturvaamistoiminnan määrärahat on mitoitettu Suomen vuoden 2003 rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumisen edellyttämien rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 5 058 milj. euroa, missä on vähennystä 631 milj. euroa vuoden 2002 talousarvioon verrattuna. Vähennys aiheutuu lähinnä siitä syystä, että valtiovarainministeriön hallinnonalan momentilta aiemmin keskitetysti maksettu kaikkien hallinnonalojen tavaroiden ja palvelusten ostoon sisältyvä arvonlisävero on vuoden 2003 talousarvioesityksessä jaettu ao. pääluokkiin. Ilman tätä siirtoa hallinnonalan menot kasvaisivat 152 milj. euroa.

Taulukko 8. Arvonlisäveromenot hallinnonaloittain

Valtion eläkemenot

Runsas puolet valtiovarainministeriön hallinnonalan menoista on eläkkeitä. Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 2 886 milj. euroa, missä on lisäystä 5,7 prosenttia. Eläkemenojen kasvu pysyy lähivuosina vakaana. Kasvua ovat hillinneet lukuisat 1990-luvulla tehdyt muutokset; muun muassa valtion liikelaitosten yhtiöittämiset, yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajan nosto alunperin 55 vuodesta 60 vuoteen sekä vuosina 1993—1995 toteutetut valtion lisäeläke-etujen leikkaukset. Eläkemenoja tulee myös vähentämään vuonna 1999 aloitettu kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien hitaasti tapahtuva siirtyminen ylläpitäjän mukaiseen eläkejärjestelmään. Näiden muutosten aiheuttamat säästöt lisääntyvät koko ajan, mutta täysimääräisesti ne toteutuvat vasta kymmenien vuosien päästä.

Kuvio 3. Valtion vuotuiset eläkemenot ja eläkkeiden lukumäärä

Ns. viimeisen eläkelaitoksen periaatetta (Vilma) sovelletaan myös valtion eläkkeiden osalta vuoden 2004 alusta lukien. Uuteen järjestelmään siirtymisen edellyttämä muutostyö on aloitettu vuonna 2002. Työeläkkeen yhteensovitusta tarkistetaan niiden valtion eläkejärjestelmän eläkeläisten osalta, joilta työeläkettä on kansaneläkkeen yhteensovituksen johdosta aikanaan alennettu ja joilta kansaneläkkeen pohjaosa on asteittain leikattu.

Tulonsiirrot Ahvenanmaalle

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 170 milj. euroksi. Määrärahat lisääntyvät vuoden 2002 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 2,5 milj. euroa. Ahvenanmaan tasoitusmaksun suuruus määräytyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan siten, että tasoitusmaksu on 0,45 % valtion tilinpäätöksen mukaisista tuloista lukuunottamatta uusia valtion lainoja. Tasoitusmaksun määräraha lisääntyy valtion tulojen kasvua vastaavasti.

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan Unionille ehdotetaan 1 376 milj. euroa, missä on lisäystä 28 milj. euroa. Lisäys johtuu lähinnä EU:n menojen kasvusta. Maksuosuusjärjestelmässä, ns. EU:n omien varojen järjestelmässä ei tapahdu muutoksia vuonna 2003.

Kuvio 4. Valtiovarainministeriön hallinnonalan suorittamat maksut EU:lle 1995—2003

Opetusministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 5 810 milj. euroa, missä on lisäystä 331 milj. euroa vuoden 2002 talousarvioon verrattuna. Lisäyksestä 149 milj. euroa johtuu arvonlisäveromenojen siirrosta valtiovarainministeriön pääluokasta.

Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavat määrärahat yliopistojen toimintaan ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön, kirjastotoimeen sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön. Opetus- ja kulttuuritoimen menot rahoittavat pääosin valtio ja kunnat. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista 398 milj. euroa rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Yliopistojen rahoitus

Valtio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintamenoista ja määrärahoista. Muiden rahoittajien kuten yritysten ja yhteisöjen osuus on vajaa 10 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Yliopistojen toimintamenoista noin 14 prosenttia katetaan maksullisen palvelutoiminnan tuloilla. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksessa on siirrytty kokonaan tutkintomäärätavoitteisiin ja -toteutumiin perustuvaan laskennalliseen menettelyyn. Yliopistojen rahoitusta lisätään korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaisesti 30 milj. eurolla yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalvelujen sekä kulttuuritoimen rahoitus määräytyy pääosin laskennallisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa yksikköhintojen ja suoritemäärien perusteella. Rahoituksesta vastaa valtio yhdessä kuntien ja muiden toiminnan järjestäjien kanssa. Kustannustenjaon piiriin lukeutuvat valtionosuudet on laskettu vuoden 2000 toteutuneiden yksikkökustannusten perusteella korotettuna vuosien 2001, 2002 ja 2003 kustannustason muutoksella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 2 123 milj. euroa, jossa on lisäystä 103 milj. euroa vuoteen 2002 verrattuna. Valtionosuuksiin aiheuttaa lisäyksiä yksikköhintojen korotus ja oppilasmäärien kasvu ammatillisessa koulutuksessa.

Perustamiskustannuksiin ehdotetaan yhteensä 73,6 milj. euroa, josta vähintään 15 milj. euroa tulee käyttää koulujen home- ja kosteusvaurioiden poistamiseen.

Ammatillista koulutusta ehdotetaan lisättäväksi nostamalla oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen oppilasmäärää 2 000 opiskelijalla 20 000 opiskelijaan ja aloittamalla aikuisten koulutustason kohottamisen viisivuotinen toimenpideohjelma. Vuonna 2003 aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan voisi osallistua noin 2 800 aikuisopiskelijaa. Oppisopimuskoulutuksen määrärahoja lisätään 5,4 milj. euroa ja koulutustason kohottamisohjelmaan ohjataan 10 milj. euroa.

Opetus- ja kultturitoimen rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus keskitettäisiin kokonaan valtionosuusjärjestelmään, josta rahoitettaisiin toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien ja vakiintuneesti lisäkoulutusta järjestäneiden vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämää koulutusta.

Opintotuki

Opintotukimäärärahoihin ehdotetaan lisäystä 12,5 milj. euroa lähinnä saajamäärän kasvun johdosta. Opintotuen etuuksien enimmäismääriin ei ehdoteta muutoksia.

Taulukko 9. Valtion talousarvion määrärahat koulutuksen tarjontaan ja opintotukiin, milj. euroa

Veikkausvoittovarojen käyttö

Valtion omistaman Oy Veikkaus Ab:n nettovoitto käytetään kokonaisuudessaan urheilun ja liikuntakasvatuksen, nuorisotyön, tieteen ja taiteen edistämiseen opetusministeriön hallinnonalan määrärahoina. Tieteen menoista 37 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 77 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 398 milj. euroa eli suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2002. Voittovarat ehdotetaan jaettavaksi siten, että nuorisotyön osuus on 5 %, liikunnan osuus on 21 %, tieteen osuus 19 % sekä taiteen ja kulttuurin (ml. kirjastot) osuus 55 %. Talousarvioesitykseen liittyy esitys raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain muuttamisesta.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 565 milj. euroa, missä on lisäystä 99 milj. euroa vuoden 2002 talousarvioon verrattuna. Lisäyksestä 26 milj. euroa johtuu arvonlisäveromenojen siirrosta valtiovarainministeriön pääluokasta. Hallinnonalan määrärahoista noin 80 % määräytyy EU:n jäsenyyden perusteella. Suomen maa- ja puutarhatalouteen sovelletaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jota maaseudun kehittämistoimenpiteet ja maatalouden rakennepolitiikka täydentävät. EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa sovelletaan kalatalousasioiden hoitoon ja EU:n eläinlääkintä- ja kasvinterveyslainsäädäntöä eläinlääkintä- ja kasvinterveystehtäviin. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano vaikuttaa Suomen vesitalousasioiden hoitoon kasvavassa määrin. Vuonna 2003 määrärahalisäykset aiheutuvat pääosin Agenda 2000:n toimeenpanosta, EU:n rakennerahastoista osarahoitettujen vuosia 2000—2006 koskevien ohjelmien ja Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta.

Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2003 EU:n laajeneminen, Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukiratkaisun jatkoneuvottelut, Agenda 2000 -välitarkastelu, WTO:n neuvottelukierros sekä puun energiakäytön lisääntyminen ja kansainvälisen metsäpolitiikan merkityksen kasvu.

Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu

Maa- ja puutarhatalouden sekä maaseudun kehittämisen määrärahat lisääntyvät 49 milj. eurolla 2 145 milj. euroon. Agenda 2000 -uudistuksessa sovittu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukainen maataloustuotteiden hallinnollisten hintojen alentaminen lisää EU:n kokonaan rahoittaman tulotuen tarvetta. Kansallinen tuki turvaa osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja viljelijöiden tulotasoa. EU:n osaksi rahoittama maaseudun kehittämistoiminta on v. 2003 täydessä toteutusvaiheessa, minkä johdosta maksatukseen tarvitaan 20 milj. euroa lisää varoja. EU:n maaseudun kehittämisasetuksen piiriin kuuluvan luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen toteutus jatkuu v. 2000 alkaneen uuden ohjelman mukaisesti. Ympäristötukeen ehdotetaan lisää varoja 8 milj. euroa, mikä perustuu pääosin vuonna 2002 hyväksyttyyn Itämeren suojeluohjelmaan. Elintarvikkeiden kansallisen laatustrategian toteuttamista jatketaan.

Aluehallinto

Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavat mm. siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti. Alueelliset ympäristökeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle, hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla. Läänineläinlääkärit, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle, hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät.

Metsätalous

Valtioneuvosto päätti vuonna 1999 hallitusohjelmaan sisältyvän Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta. Talousarvioesitykseen ehdotetut määrärahat mahdollistavat ohjelman toteuttamisen metsänhoito- ja metsänparannustöiden, metsäluonnon hoidon ja muiden metsätalouden edistämistöiden osalta mahdollistaen mm. puun energiakäytön lisäämisen.

Kala-, riista- ja porotalous

Elinkeinokalatalouden rakenneohjelman toteutusta jatketaan täysimääräisesti. Vapaa-ajankalataloutta kehitetään hyväksytyn strategian mukaisesti. Riistataloudessa kehitetään toimenpiteitä vahinkojen estämiseksi.

Elintarvikkeet ja terveys

Tehtäväalueella jatketaan toimenpiteitä kansallisen elintarvikkeiden laatustrategian, koko elintarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän sekä elintarvikeketjun tehokkaan valvonnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Samoin jatketaan BSE-valvontaohjelman täysimääräistä toteuttamista. Eläinsuojelun osalta huomiota kiinnitetään erityisesti koe-eläintoiminnan ja eläinten kuljetusten kehittämiseen.

Vesivarat

Vesivarojen käytössä ja hoidossa perustehtävien hoito ja toimenpiteiden tukeminen säilyvät lähes ennallaan. Voimavaroja suunnataan tulvantorjuntavalmiuksien ylläpitoon ja parantamiseen sekä maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuollon edistämiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 638 milj. euroa, missä on lisäystä 320 milj. euroa vuoden 2002 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäyksestä 223 milj. euroa johtuu arvonlisäveromenojen siirrosta valtiovarainministeriön pääluokasta.

Määrärahan tasossa merkittävimmät lisäykset ovat noin 20 milj. euron lisäys tierahoitukseen, noin 14 milj. euron lisäys vuonna 2002 käyttöön otetun matkustaja-alusten tuen maksamiseen, noin 46 milj. euron lisäys lähinnä vuonna 2002 aloitettujen ratahankkeiden toteuttamiseen sekä 9 milj. euroa Vuosaaren sataman liikenneväylähankkeiden aloittamiseen.

Liikenneinfrastruktuuri

Hallinnonalan määrärahoista yli 80 prosenttia käytetään liikenneväyliin: tieverkkoon 758 milj. euroa, vesiväyliin 23 milj. euroa ja rataverkon 377 milj. euroa. Lisäksi nettobudjetoidulla Merenkulkulaitoksella on käytössään 119 milj. euron ja Ratahallintokeskuksella 71 milj. euron tulorahoitukset. Ajoneuvohallinnon noin 57 milj. euron menot katetaan pääosin maksullisen toiminnan tuloilla ja noin 10 milj. euron määräraha käytetään verotustehtävien ja muiden maksuttomien tehtävien menojen maksamiseen.

Tienpidon päämäärinä ovat tieverkon kunnon säilyttäminen, päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehtiminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen. Seitsemään suuren keskeneräisen tiehankkeen rahoitukseen on osoitettu määrärahaa 133 milj. euroa. Uutena tiehankkeena aloitetaan Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet. Yksityisteiden valtionavustus on 11 milj. euroa.

Luotsausmaksujen keskimäärin 5 prosentin korotus lisää maksutuloja 1,2 milj. eurolla. Uutena hankkeena aloitetaan 6,5 milj euroa maksava Naantalin väylän syventäminen. Vuonna 2002 käyttöön otetun matkustaja-alusten miehistökustannustuen maksaminen koko vuodelta nostaa määrärahatarpeen noin 14 milj. eurosta noin 28 milj. euroon.

Radanpidon tavoitteena on verkon kunnossapito ja liikenneturvallisuuden parantaminen, johon sisältyy tasoristeysten poistaminen poisto-ohjelman mukaisesti. Ratamaksun korotus lisää maksutuloja 3 milj. eurolla, mikä vähentää vastaavasti perusradanpidon määrärahatarvetta. Kolmeen vuonna 2002 aloitettuun ratahankkeeseen on osoitettu määrärahaa 30 milj. euroa vuonna 2002, 115 milj. euroa vuonna 2003 ja myöhempien vuosien tarpeeksi arvioidaan 297 milj. euroa.

Ilmaliikenteen infrastruktuurista vastaava Ilmailulaitos toimii valtion liikelaitoksena tulorahoituksellaan. Yksityiskenttien valtionavustus on 1 milj. euroa.

Uutena yhteishankkeena aloitetaan Vuosaaren sataman rautatie-, tie- ja vesiväylien rakentaminen. Hankkeen kustannusarvio on 207 milj. euroa ja vuoden 2003 määrärahatarve on 9 milj. euroa. Helsingin kaupunki maksaa valtiolle hankkeen arvonlisäverollisista kustannuksista puolet, mikä tuloutetaan hallinnonalan tuloihin.

Viestintä

Viestintämarkkinoiden ohjauksessa käytetään lähinnä lainsäädäntötoimia, lupien myöntämistä, valvontaa ja muita hallinnollisia menetelmiä. Viestintäviraston menot ovat noin 32 milj. euroa, jotka katetaan pääosin maksullisen toiminnan tuloilla ja määrärahatarve on noin 0,8 milj. euroa.

Joukkoliikenteen tuki

Joukkoliikenteen tuella edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ja siten edistetään tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä. Joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 81 milj. euroa.

Elinkeinoelämän tuet

Lehdistön tukemisen tarkoituksena on edistää kotimaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta. Lehdistötukeen ehdotetaan 13 milj. euroa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 976 milj. euroa, joka on 100 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2002 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä 61 milj. euroa johtuu arvonlisäveromenojen siirrosta valtiovarainministeriön pääluokasta.

Elinkeinopolitiikka

Elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja monipuolistaa elinkeinorakennetta. Erityisesti vaikutetaan yritysten toimintaympäristön laatuun. Elinkeinopoliittisia yleistavoitteita toteutetaan usealla eri toimintalohkolla.

Teknologiapolitiikka

Tutkimukseen ja kehitykseen kohdistuu yli puolet kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan määrärahoista. Teknologiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 494 milj. euroa. Mittatekniikan keskuksen määrärahoihin ehdotetaan lisäystä 1,2 milj. euroa talousarviovuonna valmistuvien uusien laboratoriotilojen kustannusten kattamiseen. Teknologian kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuuksiksi ehdotetaan yhteensä 363 milj. euroa, joka on sama kuin vuonna 2002. T&K-rahoituksen kokonaisuutta käsitellään luvussa 5.5.

Energiapolitiikka

Kansallinen ilmastostrategia tähtää Suomelle asetettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteiden täyttämiseen. Avainasemassa ovat energian käytön ja tuotannon hiilidioksidipäästöt. Lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Strategian toteuttaminen edellyttää myös julkisen rahoituksen lisäämistä. Energiatuen myöntämisvaltuuteen ehdotetaan lisäystä 4 milj. euroa vuoden 2002 varsinaiseen talousarvioon nähden.

Yrityspolitiikka

Yrittäjyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota yritysten toimintaympäristön laatuun, luomalla yrittäjäystävällistä ilmapiiriä, parantamalla markkinoille pääsyä sekä vahvistamalla erityisesti aloitusvaiheessa olevien yritysten kasvua. Lähtökohtana on markkinoiden sujuva toiminta ja niiden toimintapuutteiden korjaaminen.

Yritystukia myönnetään laadullisesti korkeatasoisiin aineellisiin ja aineettomiin hankkeisiin. Tukien vaikuttavuuden arvioinnin roolia vahvistetaan. Suuressa osassa yritystukia ja kehittämispalveluita EU:n rakennerahasto-ohjelmilla on keskeinen asema. Omalta osaltaan yrityspolitiikkaa toteuttaa Finnvera Oyj, joka myöntää rahoitusta pk-yrityksille sekä korkotukena että riskinottoon liittyvänä, valtion luotto- ja takaustappiokorvausten muodossa maksettavana tukena. Finnveran alueelliseksi korkotukilainavaltuudeksi ehdotetaan 118 milj. euroa sekä elinkeinopoliittisin perustein myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi 101 milj. euroa. Yrityspolitiikan kokonaismäärärahoiksi ehdotetaan 204 milj. euroa.

Omistajapolitiikka

Valtio harjoittaa aktiivista ja pragmaattista omistajapolitiikkaa. Lähtökohtana valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden strategian kehittämisessä on hyvän kannattavuuden ja tuloskehityksen ylläpitäminen sekä siten riittävän osingonmaksukyvyn turvaaminen ja omistuksen arvon kasvattaminen. Valtion omistajapolitiikan periaatteita käsitellään tarkemmin luvussa 7.1.

Kansainvälistymis-politiikka

Kansainvälistymisen edistämisellä turvataan Suomen etuja globaaleilla markkinoilla. Viennin ja kansainvälistymisen edistämistä arvioineen toimikunnan työtä jatkamaan asetettu Vientifoorumi keskittyy kansainvälistymisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen sekä yhteisöjen ja yritysten tarpeiden yhteensovittamiseen.

Kuluttaja- ja kilpailu-politiikka

Elinkeinotoiminnan harjoittamisen keskeinen edellytys on esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy. Kuluttajapolitiikassa kiinnitetään huomiota erityisesti lasten asemaan hyödykemarkkinoilla ja turvallisten hyödykkeiden käyttäjinä. Talous- ja velkaneuvontaan ehdotetaan lisäystä 1,5 milj. euroa vapaaehtoisia velkasovintoja koskevan ohjelman toteuttamiseen.

TE-keskukset

Työvoima- ja elinkeinokeskusten palvelujen seutukunnallista ja paikallista saatavuutta parannetaan. Keskukset tukevat tasapainoista aluerakennetta ja maaseudun elinvoimaisuutta. Uuden osaamisen vastaanottamiseen ja hyödyntämiseen panostetaan alueellisten vahvuuksien pohjalta.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala(pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 8 471 milj. euroa, missä on lisäystä 324 milj. euroa vuoden 2002 talousarvioon verrattuna. Lisäyksestä 16 milj. euroa johtuu arvonlisäveromenojen siirrosta valtiovarainministeriön pääluokasta.

Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat sekä vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin niin, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ennen kaikkea ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvasta suoraan. Lisäksi valtio takaa kansaneläke-, sairausvakuutus- ja yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyyden. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta. Valtio osallistuu niiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Kaikista vuoden 2003 sosiaalimenoista sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteilla on runsas viidennes.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan samana. Työnantajien pakollisten sosiaalimaksujen yhteismäärä nousee hieman. Yksityisen sektorin työnantajan kansaneläkemaksu säilyy ennallaan ja on 1,35, 3,55 tai 4,45 prosenttia palkoista riippuen poistojen määrästä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin. Julkisen sektorin kansaneläkemaksu säilyy myös ennallaan eli kuntien ja seurakuntien kansaneläkemaksu 2,40 prosenttina ja valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan kansaneläkemaksu 3,95 prosenttina palkoista.

Eräissä Pohjois-Suomen ja saariston kunnissa yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitoksen sosiaaliturvamaksu poistetaan vuosilta 2003—2005. Kansaneläkelaitoksen rahastoihin syntyvän maksutuoton vajeen kattamiseksi korotetaan työnantajien sairausvakuutusmaksua 0,014 prosenttiyksiköllä. Tällöin yksityisen sektorin työnantajan, valtion liikelaitoksen, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisten liikelaitosten työnantajien sairausvakuutusmaksu on 1,614 %, valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan maksu on 3,864 %. Yksityisen sektorin työeläkemaksujen arvioidaan keskimäärin nousevan hieman. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän ennallaan 0,70 prosentissa palkkasumman 840 940 ensimmäisen euron osalta ja muilta osin alenevan 2,70 prosentista 2,60 prosenttiin.

Työntekijöiden maksujen yhteismäärä nousee arviolta 0,1 prosenttiyksiköllä. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu säilyy ennallaan ja eläketuloa saavan ylimääräinen sairausvakuutusmaksu 0,4 % poistetaan. Tällöin kaikkien vakuutettujen sairausvakuutusmaksu on 1,5 %. Työntekijän työeläkemaksun arvioidaan olevan 4,6 prosenttia palkasta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun 0,3 prosenttia palkasta. Ulkomailla oleskelevan, Suomen sosiaaliturvan säilyttävän henkilön osalta aletaan periä vakuutetun sairausvakuutusmaksua ja työnantajan sosiaaliturvamaksua.

Maatalousyrittäjien ja yrittäjien työeläkemaksu, joka seuraa TEL-työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, nousee arviolta 21,3 prosenttiin.

Kansaneläke- ja sairausvakuutuksen rahoittamiseksi ohjataan arvonlisäveron tuotosta yhteensä 1 000 milj. euroa rahastoille. Rahastojen minimitason säilyttäminen edellyttää lisäksi valtion takuusuorituksia yhteensä arviolta 629 milj. euron edestä. Liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien ns. täyskustannusvastuun mukaista maksua jatketaan vielä vuoden 2003 osalta yksivuotisella lainsäädännöllä ja sen tuotto 52 milj. euroa ohjataan sairausvakuutusrahastoon. Järjestelmiltä perittävä maksu perustuu vahingoittuneiden hoidosta keskimäärin yhden vuoden aikana julkiselle terveydenhoitojärjestelmälle aiheutuneisiin kustannuksiin.

Sairausvakuutus-korvaukset

Isyysrahakautta pidennetään ja perhevapaiden käyttöä joustavoitetaan. Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja korotetaan sekä vanhempainrahan määräytymisperusteita muutetaan työttömien osalta. Sairaanhoitokorvausten omavastuita korotetaan ja lääkekustannusten kasvua rajoitetaan.

Sotilasvammakorvaukset

Sotilasvammalakia muutetaan siten, että kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen valtion korvauksen edellytyksiä lievennetään alentamalla korvaukseen oikeuttavaa haitta-astetta nykyisestä 30 prosentista 25 prosenttiin.

Sosiaali- ja terveys-palvelut

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä kiinnitetään terveydenhuollon kehittämistoimenpiteiden ohella erityistä huomiota ikääntyvän väestön tarvitsemien palvelujen järjestämiseen, lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen ja sosiaalityön sekä avopalvelujen parantamiseen.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 2 753 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta esitetään korotettavaksi 1,51 prosenttiyksiköllä nykyisestä 25,36 prosentista 26,87 prosenttiin. Valtionosuuksiin tämä merkitsee 160 milj. euron lisäystä. Korotuksesta 0,05 prosenttiyksikköä liittyy vuonna 2002 toteutettuun kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamiseen. Hyvinvointipalvelujen parantamiseksi valtionosuutta korotetaan 0,92 prosenttiyksiköllä ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi sekä sosiaalityön ja lastensuojelun voimavarojen lisäämiseksi 0,54 prosenttiyksiköllä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten päivähoitojärjestelmän uudistamisen johdosta valtionosuuksia lisätään 1,2 milj. euroa. Sosiaalinen luototus on tarkoitus järjestää vuoden 2003 alusta lähtien osana kunnan sosiaalihuoltoa. Tästä johtuvan sosiaalityön lisääntymisen vuoksi valtionosuuksia korotetaan 0,4 milj. euroa. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten palveluihin osoitetaan valtionavustusta 5 milj. euroa erillisenä määrärahana.

Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankejärjestelmää uudistetaan niin, että merkittävä osa aiemmin rakentamisen tukemiseen suunnatuista määrärahoista käytetään toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemiseen. Uusimuotoiseen hankejärjestelmään esitetään 16 milj. euron määrärahaa, josta on tarkoitus käyttää 8 milj. euroa kansallisen terveydenhuollon hankkeen toteuttamiseen.

Työministeriön hallinnonala (pääluokka 34)

Työministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 160 milj. euroa, jossa on 76 milj. euroa lisäystä vuoden 2002 talousarvioon verrattuna. Lisäyksestä 26 milj. euroa johtuu arvonlisäveromenojen siirrosta valtiovarainministeriön pääluokasta.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työssä olevien työikäisten osuus työikäisestä 15—64-vuotiaasta väestöstä (työllisyysaste) kohti 70 prosenttia ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä pitkällä aikavälillä 2—3 vuodella. Vuosien 2001—2002 suhdannekehityksestä johtuen työllisyysastetavoite saavutettaneen kuitenkin vasta myöhemmin. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2002 on asetettu EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti kansallisia tavoitteita, joilla tuetaan EU:n yhteisten työllisyysastetavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on, että työllisyysasteessa saavutetaan Suomessa yli 70 prosentin taso vuonna 2010. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan monivuotisia ohjelmia ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä keskushallinto- että aluetasolla.

Työvoimapalvelut

Julkisen työvoimapalvelun tehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen yhteensovittamalla työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Työvoimatoimiston palveluprosessin ydintehtävänä on taata, että avoimet työpaikat täyttyvät laadukkaasti, työnhakijoiden työnhakujaksot lyhenevät ja todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi pienenee. Lisäksi työnantajien tulevat työvoiman tarpeet ja osaamisvaatimukset selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Työvoimatoimistot ovat työvoima- ja elinkeinokeskusten alaisia paikallishallinnon toimielimiä. TE -keskusten työvoimaosastot ohjaavat työvoimapolitiikan toimeenpanoa alueensa työvoimatoimistoissa. Nykyistä 171 itsenäisen työvoimatoimiston ja 115 sivutoimiston ja palvelupisteen toimistoverkkoa kehitetään yhteistyössä TE -keskusten kanssa siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä vähenee sivutoimistojen ja palvelupisteiden määrän samalla kasvaessa. Lisäksi palveluprosessia kehitetään siten, että huomattava osa työpaikka-, koulutus- ja työttömyysturvaneuvontaan liittyvistä tehtävistä voidaan jatkossa antaa sähköisinä tai telepalveluina.

Työvoimapolitiikan mitoitus ja painopistealueet

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitetään Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat mukaan lukien 2 003 milj. euroa. Tästä summasta yli 50 % käytetään työmarkkinatukena maksettavan työttömyysturvan menoihin. Pääasiassa työttömille työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 94 500 henkilöä, mikä on noin 30 prosenttia suhteutettuna työttömien määrään. Luku sisältää myös Euroopan rakennerahasto-ohjelmien piirissä olevat keskimäärin 8 000 henkilöä.

Työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan vuonna 2003 työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Työvoimakoulutuksena järjestetään työttömille aiempaa enemmän pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta aloilla, joilla on puutetta työvoimasta. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää koulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tuetaan heidän työuransa jatkumista. Työssä olevien koulutuksella varaudutaan myös työvoiman saatavuusongelmiin pidemmällä aikavälillä. Vaikeammin työllistyvien mahdollisuuksia parantaa ammatillista osaamistaan lisätään kokeiluhankkeilla, joissa tukityöllistämiseen sisällytetään koulutusta. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksella ja riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja siitä selviytymistä. Vuoden 2003 alusta lähtien esitetään työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämisalan laajentamista ammatilliseen korkea-asteen koulutukseen.

Vuonna 2003 käynnistetään kolmivuotinen kokeilu yhdistelmätuen kohderyhmän laajentamiseksi aiempaa lyhyemmän aikaa työmarkkinatukea työttömyyden takia saaneisiin henkilöihin. Kokeilun työllisyysvaikutukseksi arvioidaan keskimäärin 3 000 henkilöä.

Osana hallituksen toimia eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jääneet 55—59-vuotiaat pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille, tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä.

Pakolaiskiintiö

Pakolaiskiintiöksi ehdotetaan 750 henkilöä.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 639 milj. euroa eli noin 17 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2002. Määrärahatasoon vaikuttaa arvonlisäveromenojen 10 milj. euron siirto valtiovarainministeriön pääluokasta. Talousarvion ulkopuolisen Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän noin miljardi euroa asuntolainojen, asuntotoimen korkotukien ja avustusten sekä korko- ja muiden menojen maksamiseen. Talousarviorahoituksesta kaksi kolmasosaa käytetään yleiseen asumistukeen ja yksi kolmasosa ympäristötehtäviin.

Ympäristönsuojelu

Ympäristö- ja luonnonsuojelutehtäviin ehdotetusta noin 205 milj. eurosta noin 70 % kohdistuu ympäristöhallinnon toimintamenoihin. Loppuosa jakautuu luonnonsuojelun toteuttamiseen ja ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelun tärkeimpänä uutena hankkeena parannetaan hallituksen Itämeriohjelman mukaisesti Suomenlahden öljyntorjuntavalmiutta varustamalla väylänhoitoalus Seili öljyntorjunta- ja pelastusalukseksi. Luonnonsuojelussa edistetään Etelä-Suomen metsiensuojelua laajalla keinovalikoimalla ja varaudutaan tältä kannalta tärkeän Repovedelle perustettavan kansallispuiston kustannuksiin sekä lisätään luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon rahoitusta. Vanhojen metsien suojelun kompensoinnissa jatketaan valtioneuvoston vuosiksi 1997—2006 päättämää rahoitusohjelmaa. Rakentamisen ja rakennuskannan laadun parantamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi toteutetaan kansallista rakennuspoliittista ohjelmaa. Kansallisen ilmastostrategian edistämiseksi ryhdytään avustamaan asuntojen energiakorjauksia.

Asuminen

Tuettavien asumismenojen korottaminen vuonna 2002 lisää yleisen asumistuen menoja vuonna 2003 noin 430 miljoonaan euroon. Matala eurokorko on kannustanut asumisoikeus- ja vuokra-asukkaita siirtymään enenevästi omistusasuntoihin. Asuntojen saatavuuden näin parannuttua rakennuttajien varovaisuus asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen lisäämisessä on kasvanut. Sen ohella, että rakennusurakoiden hinnat ovat laskeneet, on myös aravatukea lisätty, ja lainaehdot ovat hallituksen päättämien huojennusten ansiosta nyt kohtuullisen edulliset. Uustuotannon tukea painotetaan niihin kasvukeskuksiin, joissa asuntojen kysyntä on suurinta tarjontaan nähden. Omistusasuntojen kysynnän ennakoidaan jatkuvan edullisen korkotason ansiosta vilkkaana myös 2003.

Taulukko 10. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2001—2003¹⁾

¹⁾ Kukin momentti on varustettu menon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnusten perusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

²⁾ Sisältää vain näillä momenttinumerotunnuksilla olevat palkkausmäärärahat, muut sisältyvät toimintamenoihin.

Valtuudet

Määrärahamomenteille sisältyy valtion talousarviosta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettuja uusia, v. 2003 käytettäviä sopimuksenteko- ja myöntämisvaltuuksia yhteensä 2,1 mrd. euron arvosta. Määrärahat valtuuksista aiheutuviin maksatuksiin otetaan tulevien vuosien talousarvioihin. Aiemmin myönnetyistä valtuuksista arvioidaan aiheutuvan menoja vuodesta 2004 alkaen yhteensä 6,0 mrd. euroa. Valtuuksista aiheutuvat menot valtuustyypeittäin ilmenevät seuraavasta taulukosta.

Taulukko 11. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot)

Talousarvioesityksen vaikutus kuntien talouteen

Talousarvioesitys vaikuttaa kuntien talouteen valtionosuuksia ja -avustuksia sekä veroperusteita koskevien muutosten kautta. Valtion toimenpiteiden kuntataloutta vahvistava vaikutus on nettomääräisesti 126 milj. euroa vuonna 2003.

Vuoden 2002 alusta lopetettu arvonlisäveron palautusten takaisinperintä vaikuttaa vuonna 2003 täysimääräisenä, mikä vähentää kuntien menoja arviolta 147 milj. euroa ja kuntien osuutta yhteisöverosta 136 milj. euroa vuoteen 2002 verrattuna. Lisäksi kunnallisen ansiotulovähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen korotus vähentää kuntien verotuloja arviolta 85 milj. euroa vuonna 2003. Verotusta käsitellään tarkemmin luvussa 4.1.

Valtionosuudet

Kuntien valtionosuuksiin ehdotetaan vuonna 2003 yhteensä 5 041 milj. euroa, mikä on 325 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2002. Valtionosuuksia tarkistetaan valtionosuuslainsäädännön nojalla puolella arvioidusta täydestä kustannustason muutoksesta eli 1,4 prosentilla. Tarkistus lisää valtionosuuksia 89 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 78 milj. euroa.

Taulukko 12. Kuntien valtionavut valtion talousarviossa, käyttötalous milj. euroa

Hyvinvointipalvelujen edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vuonna 2002 päätettyjen 74 milj. euron lisäksi 98 milj. euroa vuonna 2003. Kansallisen terveysprojektin toteuttamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 57 milj. euroa ja kehittämishankkeisiin osoitetaan 8 milj. euroa.

Kuntien menoja ja valtionosuuksia nostaa hammashuollon laajennuksen vaikutus täysimääräisenä sekä syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluiden lisääminen.

Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin ehdotetaan 47 milj. euroa, mikä on 7 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2002. Kuntien yhdistymistä kannustetaan sekä yhdistymisavustuksilla että investointituilla yhteensä 8 milj. eurolla, missä on lisäystä 2 milj. euroa vuoteen 2002 nähden.

Taulukko 13. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kunnallistalouteen valtion
talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2002 vuoteen 2003

Vuonna 2001 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli 1,9 mrd. euroa ja parani 239 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate ylitti käyttöomaisuuden poistot. Eniten vuosikate kohentui 2000—6000 asukkaan kunnissa. Nettoinvestoinnit lisääntyivät selvästi edellisvuodesta, mikä johtui mm. myyntivoittojen vähenemisestä. Vuosikate ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen.

Vuonna 2002 kuntien sekä kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laskee edellisvuodesta. Vaikka verotulojen kasvu selvästi hiipuu, kompensoi tähän syntyvää aukkoa valtionosuuksien selvä lisäys. Käyttötalouden valtionosuudet lisääntyvät v. 2002 8 prosenttia. Kuntien toimintamenot kasvavat nopeasti, minkä vuoksi toimintakate laskee. Menojen nousu johtuu lähinnä palkkasumman kasvusta. Investointien arvioidaan pysyvän lähes viime vuoden huipputasolla.

Vuonna 2003 kuntien verotulojen arvioidaan edelleen supistuvan. Kuntien taloutta vahvistaa kuitenkin valtionosuuksien nopea kasvu. Kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan hitaammin kuin edellisvuonna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketun vuosikatteen sekä tilivuoden tuloksen arvioidaan heikkenevän. Kuntien investointien taso pysyy edelleen korkeana ja kuntien rahoitustaseet heikkenevät.

Taulukko 14. Kuntatalouden kehitys vuosina 2001—2003, kuntien tilinpidon
mukaan, milj. euroa¹⁾

¹⁾ Tässä osassa kuntatalouden kehitystä tarkastellaan kuntien tilinpidon mukaisin käsittein. Luvussa 3.2 kuntataloutta tarkastellaan kansantalouden tilinpidon mukaisin käsittein.

Alue- ja rakenne-
politiikka

Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osarahoittamilla alueellisilla ohjelmilla. Tasapainoisen alueellisen kehittämisen lähtökohta on aluetalouksien vahvistaminen parantamalla kasvua ja työllisyyttä koko maassa. Hallitus pyrkii edistämään eri väestöryhmien ja maan eri alueiden välistä tasa-arvoa. Hallitus edistää alueiden omaehtoista kehitystä niiden vahvuuksiin tukeutuen. Se kiinnittää erityistä huomiota köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseen, tasapainoiseen väestö- ja aluerakenteeseen sekä osaamisen vahvistamiseen eri alueilla. Peruspalvelujen riittävä saatavuus ja taso turvataan maan kaikissa osissa.

Kansallinen alue-politiikka

Vuoden 2003 alusta voimaan tulevan uuden alueiden kehittämislain (602/2002) tavoitteena on tehostaa kansallisin varoin toteutettavaa aluepolitiikkaa lisäämällä välineitä ja menettelytapoja aluepolitiikan toteuttamiseksi. Laki sisältää myös uudistetun alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmän.

Alueiden kehittämiseen suunnattava rahoitus määrittyy yksityiskohdissaan alueiden kehittämislain mukaisen suunnittelujärjestelmän soveltamisen myötä. Talousarvioesityksessä on otettu maininta alueiden kehittämiseen suunnattavasta rahoituksesta niille momenteille, jotka olisivat sisältäneet talousarvioesitystä annettaessa voimassa olleen alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaisia aluekehitysvaroja.

Tavoiteohjelma

Valtioneuvosto päätti alueiden kehittämistä koskevan lain (1135/1993) mukaisesta tavoiteohjelmasta syksyllä 2000. Tavoiteohjelma suuntaa ja sovittaa yhteen alueellista kehittämistyötä ministeriöissä ja alue- ja paikallishallinnossa sekä määrittelee aluekehittämiseen liittyvän lainsäädännön muutostarpeet vuosina 2000—2003.

Tavoiteohjelman mukaan hallitus tehostaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä ja kiinnittää eritystä huomiota Länsi- ja Etelä-Suomen aluekehityksen rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen. Alueiden kasvuedellytyksiä parannetaan kehittämällä tasapainoista aluerakennetta sekä lisäämällä yhteistyötä alueilla ja seutukunnissa.

Hallitus painottaa kaikkia alueita koskevassa kehittämisessä osaamisen parantamista, teknologian ja muun osaamisen siirtoa ja käyttöönottoa sekä alueellisten innovaatiorakenteiden kehittämistä. Erityisen tärkeää on tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen nykyisillä ja uusilla kasvualoilla.

Yritystukia suunnataan yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen ottaen huomioon tasapainoisen aluekehityksen vaatimukset. Lisäksi kansallista innovaatioverkkoa vahvistetaan kehittämällä alueellisia yhteistyöverkostoja, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Tieto- ja fyysisen liikenteen sujuvuus vaikuttaa työllisyyden ja talouden kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen ja ympäristön tilaan. Tavoiteohjelman mukaisesti kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään mm. tuomalla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet parantavat myös merkittävästi mahdollisuuksia sijoittaa valtion toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Aluekeskusohjelma

Hallituksen käynnistämän aluekeskusohjelman (2001—2006) tavoitteena on kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston kehittäminen. Ohjelmatyö tähtää nykyistä tasapainoisempaan aluerakenteeseen. Aluekeskusten kehittäminen edellyttää eri toimijoiden, erityisesti kuntien seudullisen yhteistyön lisääntymistä. Ohjelmatyön tarkoituksena on myös valtionhallinnon ja aluekeskusten välisen neuvottelumenettelyn kehittäminen.

Aluekeskusohjelmaa toteutetaan hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston hyväksymään aluepoliittiseen tavoiteohjelmaan perustuen 34 alueella, jotka on nimetty aluekeskusohjelmaan vuoden 2003 loppuun saakka. Tuolloin raportoitavan väliarvioinnin perusteella päätetään ohjelmassa jatkavien ja siihen mahdollisesti uusina otettavien alueiden määrästä.

Suurkaupunkipolitiikka

Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikka kohdistuu myös suurten kaupunkien erityiskysymyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Tähän liittyen perusrahoituksella tuetaan myös Helsingin seudun kaupunkiohjelman toteutusta ja laajan metropolialueen kehitystä tasapainottavaa politiikkaa sekä aluekeskusohjelmaan nimettyjen suurten kasvukeskusten keskinäistä verkottumista. Tavoitteena on pyrkiä ratkaisemaan kasvusta aiheutuvia ongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

Maaseudun kehittäminen

Hallitus kiinnittää tavoiteohjelmassaan erityistä huomiota maaseudun ja saariston kehittämiseen, joka on laaja-alaista, kaikkia elinkeinoja koskevaa politiikkaa. Maaseudun kehittämisen painopisteinä ovat maaseudun innovaatioympäristön kehittäminen, monitoimisuuteen perustuvien tulonsaantimahdollisuuksien edistäminen ja maatalouden rakenne, sekä luonnonvarojen ja elintarvikkeiden jalostus, matkailu, etätyö ja asumisen edellytykset. Hallitus sovittaa yhteen kaupunki- ja maaseutupoliittisia toimenpiteitä kaupunkiseutujen ja maaseudun molempia osapuolia hyödyttävän vuorovaikutuksen voimistamiseksi. Maaseudun kehitystyötä linjaavat valtioneuvoston maaseutupoliittinen periaatepäätös 5.4.2001 ja sen perustana ollut maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ”Ihmisten maaseutu”. Molempien toteutusta edistää valtioneuvoston asettama maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä.

Osaamiskeskukset

Osaamiskeskusohjelmaa toteuttavat valtioneuvoston vuosiksi 1999—2006 nimeämät 14 osaamiskeskusta. Ohjelma tukee alueiden erikoistumista ja kasvua, jotta ne entistä paremmin pystyisivät vastaamaan kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun. Alueilla toteutettavat ohjelmat ovat yrityslähtöisiä ja niiden toimenpiteet kohdistuvat erityisesti osaamisintensiivisen uuden liiketoiminnan synnyttämiseen, yritysten kasvuun ja työllisyyden edistämiseen.

Ylä-Lapin ja saariston sosiaaliturvamaksukokeilu

Osana aluepoliittisia linjauksia ja toimenpiteitä ehdotetaan, että työnantajan sosiaaliturvamaksu poistetaan kolmivuotisena kokeiluna Enontekiön, Kittilän, Kolarin, Muonion, Inarin, Sodankylän, Utsjoen, Kemijärven, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken ja Ylitornion kunnissa sekä ns. A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa. Kokeilun piirissä ovat tietyin rajoituksin yritykset, valtion liikelaitokset sekä kotitaloudet.

Kokeilun tarkoituksena on selvittää työnantajan sosiaaliturvamaksua koskevan vapautuksen vaikutusta työllisyyteen ja työllistämisedellytyksiin. Esityksellä tavoitellaan erityisesti myönteisiä vaikutuksia yritystoimintaan.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Suomessa toimii neljä rakennerahastoa, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-O) ja kalatalouden ohjaamisen rahoitusväline (KOR). Rahastojen varat sisältyvät EU:n talousarvioon. Rahastoista myönnettävä tuki on pääosin avustusmuotoista. Rahoituksen saaminen rakennerahastoista edellyttää kansallista osarahoitusta.

Tavoite- ja yhteisöaloiteohjelmien toimeenpano perustuu valtioneuvoston esittämiin ja komission hyväksymiin ohjelma-asiakirjoihin. Sisäasiainministeriön ja työministeriön valtion rahoitusosuutta käytetään myös innovatiivisten toimien rahoittamiseen. EAKR:sta osarahoitettavien innovatiivisten toimien päätavoitteena on parantaa tavoite 1 ja 2 -ohjelmien laatua. Ahvenanmaalla toteutettavat tavoite 2 ja 3 -ohjelmat eivät sisälly valtion talousarvioon.

Tavoite 1 -alueen väestöosuus koko väestöstä on 20,9 % ja tavoite 2 -alueen 30,6 %. Siirtymäkauden alueiden, jotka ohjelmakaudella 1995—1999 kuuluivat joko tavoite 2 tai tavoite 5b -alueisiin mutta jotka eivät kuulu uuteen tavoite 2 -alueeseen, väestöosuus on 9,6 %. Tavoite 3 -ohjelma on horisontaalinen ohjelma, jota toteutetaan tavoite 1 -alueen ulkopuolella.

Rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien osalta valtion talousarvioon budjetoitavat määrärahat perustuvat käytännössä ohjelma-asiakirjojen rahoitustaulukoihin. EU:n rakennerahastoista saatavat tulot budjetoidaan valtion talousarvioon bruttoperiaatteen mukaisesti maksuviranomaisen tuloiksi ja menoiksi. Kunkin rakennerahaston rahoittamiin ohjelmiin tarvittava kansallinen valtion rahoitusosuus budjetoidaan pääsääntöisesti ohjelmien toimeenpanoon osallistuvan hallinnonalan menoksi yhdelle momentille.

Equal- ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelmien EU-rahoitus on budjetoitu valtion talousarvioon. EAKR -yhteisöaloiteohjelmien (Interreg ja Urban) EU-varat tulevat ohi valtion talousarvion suoraan ohjelmassa nimetylle hallinto- ja maksuviranomaiselle. EAKR -yhteisöaloiteohjelmien ja innovatiivisten toimien EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy kuitenkin valtion talousarvioon. Osa tuloutuvista EMOTR-O rahoitusosuuksista tavoite 1 -ohjelmissa ohjataan talousarvion ulkopuoliseen Maatilatalouden kehittämisrahastoon, josta tulee myös niihin liittyvä kansallinen valtion rahoitusosuus.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla rahoitetaan maaseudun kehittämistä tavoite 1 -alueen ulkopuolella (12 suurimman kaupungin keskusta-alueita lukuun ottamatta) EU:n osaksi rahoittaman alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) kautta. Sen EU:n rahoitusosuus tulee Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta (EMOTR-T), jonka kautta tuleva rahoitus on noin 20 milj. euroa. EMOTR-T ei ole rakennerahasto, mutta toimenpiteet ovat kuitenkin verrattavissa tavoiteohjelmiin. ALMA:n alueella asuu noin 2,3 milj. asukasta.

Rakennerahasto-ohjelmien toimenpitein on tavoitteeksi asetettu luoda runsaat 102 000 uutta työpaikkaa ja 27 000 uutta yritystä. Ohjelmien koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden kohteena olevien määräksi arvioidaan runsaat 487 000 henkilöä.

Rakennerahastojen rahoituskehys

Vuonna 2003 rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon yhteensä noin 298 milj. euroa seuraavasti:

• EAKR n. 138 milj. euroa
• ESR n. 127 milj. euroa
• EMOTR-O n. 28 milj. euroa
• KOR n. 6 milj. euroa.

Vuoden 2003 talousarvioon sisältyy yhteensä noin 327 milj. euroa EU:n rakennerahastovaroja ja noin 386 milj. euroa valtion rahoitusosuutta. Tarkat tiedot EU-rahoituksesta ja vastaavasta valtion rahoituksesta löytyvät sisäasiainministeriön momentilta 26.98.61, maa- ja metsätalousministeriön momenteilta 30.14.61, 30.14.62 ja 30.41.62, työministeriön momentilta 34.05.61 sekä niiden taulukoista.

Kuvio 5. EU:n osarahoittamien ohjelmien rahoitus vuoden 2003 talousarvioesityksessä, myöntämisvaltuus milj. euroa

Kuvio 6. Ministeriöiden osuudet EU-rakennerahastovaroista ja valtion rahoituksesta vuoden 2003 talousarvioesityksessä

Tiede- ja teknologiapolitiikka

Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta on suhteessa kansantalouden kokoon maailman huipputasoa. Suomessa käytettiin vuonna 2001 tutkimukseen ja tuotekehitykseen lähes 5 mrd. euroa, mikä vastaa 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tutkimusrahoitus on kasvanut nopeasti 1990-luvun puolivälistä lähtien ja kasvu jatkuu edelleen. Sähkötekninen teollisuus ja sen oma tutkimusrahoitus ovat kasvun kärjessä, mutta myös julkinen tutkimusrahoitus on bruttokansantuotteeseen verraten kansainvälisesti korkealla tasolla. Vuodelle 2003 esitetään valtion talousarviosta rahoitettavan tutkimusrahoituksen säilyttämistä suunnilleen viime vuosien tasolla.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrällisen kasvun rinnalla sen tuloksellisuuden arviointia on jatkuvasti tehostettu. Vastikään on käynnistynyt suomalaisten innovaatioympäristöjen kansainvälinen arviointi, joka valmistuu keväällä 2003. Kansainväliset kilpailukykyselvitykset ovat sijoittaneet Suomen 2000-luvulla säännöllisesti maailman terävimpään kärkeen. Kotimaisissa selvityksissä on niin ikään todettu panostukset tuloksellisiksi: lamanjälkeinen talouskasvu on perustunut keskeisiltä osiltaan uuden teknologian menestykselliseen hyödyntämiseen. Haasteina on nähty mm. korkean teknologian pohjan keskittyneisyys, immateriaalioikeuksiin liittyvät tekijät sekä kiristyvä kansainvälinen kilpailu yritysten T&K-toiminnoista.

Tiede- ja teknologiapolitiikan ja julkisen tutkimusrahoituksen tehtävänä on huolehtia sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen perusedellytyksistä. Näitä ovat korkean koulutustason avulla kasvatettava henkinen pääoma, korkeatasoiset aineelliset ja sosiaaliset infrastruktuurit sekä uuden yritystoiminnan kasvuedellytyksistä huolehtiminen mm. liiketoimintaosaamista vahvistamalla.

Hyvä koulutustaso luo koko maassa perustan muulle kehitykselle ja myös alueiden innovaatiotoiminnan jatkuvalle kehittymiselle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan nopeaan kasvuun on Suomessa liittynyt erityisenä piirteenä tutkimushenkilökunnan koulutustason paraneminen. Myönteisen kehityksen odotetaan jatkuvan, sillä kiinnostus tutkijanuraa kohtaan on meillä kansainvälisesti korkealla tasolla. Kehitystä tuetaan julkisin toimin mm. nimettyjen tutkimuksen huippuyksiköiden sekä tutkijakoulujen avulla. Tulevia kehittämistoimia tukee järjestyksessä kolmas Suomen tieteen tilaa ja tasoa selvittävä arviointi, joka julkistetaan syksyllä 2003.

Kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön määrätietoinen vahvistaminen on tiede- ja teknologiapolitiikan keskeisiä kohteita. Euroopan unionissa tähän tarjoutuu merkittäviä mahdollisuuksia vuonna 2003 käynnistyvän, uusia yhteistyömuotoja sisältävän tutkimuksen 6. puiteohjelman myötä. Samaan suuntaan toimii muotoutumassa oleva, vaikutuksiltaan puiteohjelmaa laajempi eurooppalainen tutkimus- ja innovaatioalue. Tutkimustoimintaa koskeva kilpailu on globaalia, joten yhteistyötä vahvistetaan vastaavalla tavalla EU:n ulkopuolisten tieteen ja teknologian keskusten kanssa.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi erottuu maana, jossa tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö toimii hyvin. Tärkeänä tekijänä tässä on ollut julkisen ja yksityisen tutkimusrahoituksen samanaikainen kasvu ja niiden toisiaan vahvistava vaikutus. Yhteistyön edelleen tehostaminen on keskeistä sekä kotimaassa tehdyn tutkimuksen että suomalaisten innovaatioiden kannalta myönteiset työllisyysvaikutukset mukaan lukien.

Taulukko 15. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa