Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat vähähiilinen ja energiatehokas Suomi, luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous, hyvä ympäristön tila, monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut sekä hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin ilmastokokouksen tulosten toimeenpano, jatkotyö sekä sopimuksen voimaansaattaminen etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon. Tavoitteena on saavuttaa Suomen vuodelle 2020 asetetut ilmastotavoitteet etupainotteisesti. Ilmastolain toimeenpanolla ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään ilmastopolitiikan ennakoitavuutta ja päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.

Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Toimeenpannaan lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymistä uudisrakentamisessa. Luodaan mahdollisuuksia ja kannustetaan nykyisiä vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaan rakentamiseen uudis- ja korjausrakentamisessa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta, erityisesti kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös vienninedistämistä.

Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun-, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä. Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvää tilaa vuoteen 2021 mennessä tavoitellaan toteuttamalla vesien- ja merenhoidon suunnitelmia. Tämä edellyttää erityisesti rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Ravinteiden kierrätysohjelman hankkeilla etsitään ja viedään käytäntöön parhaita ratkaisuja vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Toiminta valuma-alueilla ja merillä vaikuttaa Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskiä ja torjuntavalmiuden tarvetta.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pyritään pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä muun muassa turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisella vastataan alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin kuten kaupungistumiseen ja ilmastonmuutokseen. Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntojen kysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien sopimusyhteistyöllä (MAL) lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Valtion tukea suunnataan asunnottomuuden vähentämiseen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantamiseen. Ikääntyneiden asumisoloja parannetaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimenpiteillä.

Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuuden tehostamista jatketaan tavoitteena ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun palvelut. Samalla edesautetaan hankkeiden ympäristöä koskevien lupa- ja arviointimenettelyjen sujuvaa etenemistä ja turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus asettaa pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteet. Ympäristöministeriö toteuttaa yhteiskuntasitoumusta omassa toiminnassaan ja kannustaa myös eri toimijoita sitoutumaan toimeenpanoon.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät
  • — Rakentamisen, alueidenkäytön ja liikkumisen ratkaisut tukevat vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous
  • — Vihreä kasvu etenee
  • — Kierrätys, ml. ravinteiden kierrätys, lisääntyy.
Hyvä ympäristön tila
  • — Vesien tila ja ilman laatu paranee
  • — Rakennetun ympäristön kehitys parantaa elinympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalveluiden toimivuus turvataan.
Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot
  • — Asuntorakentaminen lisääntyy alueilla, joilla kohtuuhintaisten asuntojen tarve on suurin
  • — Erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuminen paranee
  • — Kaupunkiseutujen, etenkin metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat ratkaisut tukevat ihmisten arjen sujuvuutta ja vahvistavat seutujen kilpailukykyä.
Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky pyritään säilyttämään voimavarojen vähenemisestä huolimatta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 5 -
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 10 10

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 62 048 -13 0 0 62 035
01. Ympäristöministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 485 -13 27 472
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
25 878 25 878
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
6 405 6 405
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
2 280 2 280
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 94 625 5 000 0 0 99 625
20. Ympäristövahinkojen torjunta
(siirtomääräraha 2 v)
5 900 5 000 10 900
21. Eräät luonnonsuojelun menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 440 2 440
22. Eräät ympäristömenot
(siirtomääräraha 3 v)
14 725 0 14 725
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
29 656 29 656
60. Siirto öljysuojarahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
3 000 3 000
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
6 042 6 042
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot
(siirtomääräraha 3 v)
20 630 20 630
64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin
(siirtomääräraha 3 v)
4 500 4 500
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
1 732 1 732
70. Alusinvestoinnit
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 30 031 0 0 3 750 33 781
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 181 5 181
02. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio
(siirtomääräraha 3 v)
4 000 0 3 750 7 750
55. Avustukset korjaustoimintaan
(siirtomääräraha 3 v)
20 000 20 000
60. Siirto valtion asuntorahastoon 0 0 0
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
850 850
  Yhteensä 186 704 4 987 0 3 750 195 441

  Henkilöstön kokonaismäärä 899 846 838